Ero sivun ”Paarmat” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisäyksiä
kirjasta laajennusta
Rivi 22: Rivi 22:
| commonscat = Tabanidae
| commonscat = Tabanidae
}}
}}
'''Paarmat''' (Tabanidae) on [[kärpäset|kärpäsiin]] kuuluva [[Hyönteiset|hyönteisheimo]]. Paarmoja on maailmassa noin 2 500 lajia, joista Suomessa esiintyy 41. Suomessa esiintyy esimerkiksi [[suppupaarma]] (''Haematopota pluvialis''), [[tummasuppupaarma]] (''Haematopota crassicornis''), [[valesuppupaarma]] (''Haematopota subcylindrica''), [[vaaleanautapaarma]] (''Tabanus bovinus''), [[tummanautapaarma]] (''Tabanus sudeticus''),
'''Paarmat''' (Tabanidae) on [[kärpäset|kärpäsiin]] kuuluva [[Hyönteiset|hyönteisheimo]]. Paarmoja on maailmassa noin 2 500 lajia, joista Suomessa esiintyy 41. Moni paarmalaji käyttää ravinnokseen nisäkkäiden ja lintujen verta.


==Esiintyminen Suomessa==
Paarmoilla on kuusi jalkaa ja litteä pää. Naaraat käyttävät ravintonaan nisäkkäistä ja linnuista imettyä [[veri|verta]], koiraat vain kasvien [[mesi|mettä]]. Paarmat suunnistavat saaliilleen [[Infrapunasäteily|lämpösäteilyn]] ja [[hiilidioksidi]]n avulla. Eritoten paarmoja tapaa aurinkoisina kesäpäivinä ennen ukkosta. Purressaan paarma leikkaa veitsimäisillä suuosillaan ihoon haavan ja imee siitä vuotavaa verta. Pureman ympärille tulee yleensä vain paikallinen ihoreaktio. Purema on yleensä varsin kivulias.
Suomessa esiintyy 41 paarmalajia, jotka kuuluvat kuuteen sukuun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/15565/ | Nimeke = Viisaanpaarma ja juhannuspaarma | Tekijä = | Ajankohta = 6.6.2014 | Julkaisu = Suomen Luonto | Viitattu = 16.11.2017 }}</ref> Niistä ihmisen kannalta merkittävimpiä ovat [[sokkopaarmat]], [[suppupaarmat]] ja [[Hybomitra|varsinaiset paarmat]].<ref>Itämies 2008, s. 11.</ref> Noin puolet Suomen lajeista esiintyy koko maassa. Osa lajeista esiintyy vain etelämmässä, ja pari lajia vain Lapissa. Pohjoisen Suomen olosuhteet ovat paarmoille hyvät, sillä siellä on runsaasti soita ja kosteikkoja. Tämän vuoksi monia lajeja tavataan siellä muuta Suomea runsaslukuisempina.<ref>Itämies 2008, s. 19.</ref>


Suomen paarmalajit suvuittain (jotkin suomenkieliset nimet ovat epävirallisia, Diptera-työryhmän keksimiä):
Paarmojen [[toukka|toukat]] elävät maaperässä tai vesistöjen pohjaeläiminä ja saalistavat [[selkärangattomat|selkärangattomia]].
*[[Sokkopaarmat]] (''Chrysops'')

**''Chrysops caecutiens'', pihasokkopaarma
[[Hevospaarma]] eli nautapaarma pitää erityisesti [[hevonen|hevosista]]. Hevospaarma hakee hevosesta veriaterian, mutta ei loisi hevosissa, kuten usein väitetään. Hevosissa loisiva käpymato on ''Oestridae''-heimoon kuuluvan ''[[Hevosen suolisaivartaja|Gasterophilus intestinalis]]'' -kiiliäiskärpäsen toukka.
**''Chrysops divaricatus'', haarasokkopaarma

**''Chrysops nigripes'', mustasokkopaarma
Suomessa esiintyviä paarmalajeja, jotka kuuluvat seuraaviin sukuihin:
**''Chrysops relictus'', jäännesokkopaarma
**''Chrysops rufipes'', ruskosokkopaarma
**''Chrysops sepulcrali''s, synkkäsokkopaarma
**''Chrysops viduatus'', täpläsokkopaarma
*[[Suppupaarmat]] (''Haematopota'')
*[[Suppupaarmat]] (''Haematopota'')
**[[Etelänsuppupaarma]] (''Haematopota italica'')
**''Haematopota italica'', etelänsuppupaarma
**[[Suppupaarma]] (''Haematopota pluvialis'')
**''Haematopota crassicornis'', tummasuppupaarma
**[[Tummasuppupaarma]] (''Haematopota crassicornis'')
**''Haematopota pluvialis'', suppupaarma
**[[Valesuppupaarma]] (''Haematopota subcylindrica'')
**''Haematopota subcylindrica'', valesuppupaarma
*[[Heptatoma]]
*[[Nautapaarmat]] (''Tabanus'')
**''Heptatoma pellucens'', pitkäsarvipaarma
**[[Kirjonautapaarma]] (''Tabanus bromius'')
**[[Neliönautapaarma]] (''Tabanus cordiger'')
*[[Tuhkapaarmat]] (''Atylotus'')
**''Atylotus fulvus'', keltatuhkapaarma
**[[Pikkunautapaarma]] (''Tabanus maculicornis'')
**''Atylotus plebeius'', nevatuhkapaarma
**[[Syysnautapaarma]] (''Tabanus autumnalis'')
**''Atylotus rusticus'', laiduntuhkapaarma
**[[Tummanautapaarma]] (''Tabanus sudeticus'')
**''Atylotus sublunaticornis'', pikkutuhkapaarma
**[[Vaaleanautapaarma]] (''Tabanus bovinus'')
*[[Hybomitra]]
*[[Hybomitra]]
**[[Etelänpaarma]] (''Hybomitra tropica'')
**''Hybomitra arpadi'', lapinpaarma
**[[Keltavyöpaarma]] (''Hybomitra tarandina'')
**''Hybomitra astuta'', viisaanpaarma
**[[Kevätpaarma]] (''Hybomitra nitidifrons'')
**''Hybomitra auripila'', kultapaarma
**[[Kiiltopaarma]] (''Hybomitra lurida'')
**''Hybomitra bimaculata'', täpläpaarma
**[[Kultapaarma]] (''Hybomitra auripila'')
**''Hybomitra borealis'', pohjanpaarma
**[[Kuusvyöpaarma]] (''Hybomitra sexfasciata'')
**''Hybomitra ciureai'', rusosarvipaarma
**[[Lapinpaarma]] (''Hybomitra arpadi'')
**''Hybomitra distinguenda'', viirupaarma
**[[Leveäotsapaarma]] (''Hybomitra montana'')
**''Hybomitra kaurii'', suopaarma
**[[Mustasarvipaarma]] (''Hybomitra nigricornis'')
**''Hybomitra lundbecki'', tummaolkapaarma
**[[Pohjanpaarma]] (''Hybomitra borealis'')
**''Hybomitra lurida'', kiiltopaarma
**[[Rusosarvipaarma]] (''Hybomitra ciureai'')
**''Hybomitra montana'', leveäotsapaarma
**[[Suopaarma]] (''Hybomitra kaurii'')
**''Hybomitra muehlfeldi'', valjupaarma
**[[Tummaolkapaarma]] (''Hybomitra lundbecki'')
**''Hybomitra nigricornis'', mustasarvipaarma
**[[Täpläpaarma]] (''Hybomitra bimaculata'')
**''Hybomitra nitidifrons'', kevätpaarma
**[[Valjupaarma]] (''Hybomitra muehlfeldi'')
**''Hybomitra sexfasciata'', kuusvyöpaarma
**[[Viirupaarma]] (''Hybomitra distinguenda'')
**''Hybomitra solstitialis'', juhannuspaarma
**[[Viisaanpaarma]] (''Hybomitra astuta'')
**''Hybomitra tarandina'', keltavyöpaarma
**''Hybomitra tropica'', etelänpaarma
*[[Nautapaarmat]] (''Tabanus'')
**''Tabanus autumnalis'', syysnautapaarma
**''Tabanus bovinus'', vaaleanautapaarma
**''Tabanus bromius'', kirjonautapaarma
**''Tabanus cordiger'', neliönautapaarma
**''Tabanus macu'', mikinnautapaarma
**''Tabanus sudeticus'', tummanautapaarma


==Tuntomerkit==
*[[Sokkopaarmat]] (''Chrysops'')
Paarmojen paras tuntomerkki on niiden siipisuonitus. Paarmojen siiven kärkeen tulee Y-mäisesti kahtia haarautuva suoni, jonka haarat yhtyvät siiven reunaan sen kärjen eri puolilla. Paarman silmät ovat hyvin suuret ja täyttävät koko pään. Tuntosarvet ovat pitkät ja sojottavat eteen.<ref>Itämies 2008, s. 10–11.</ref>
**[[Haarasokkopaarma]] (''Chrysops divaricatus'')

**[[Jäännesokkopaarma]] (''Chrysops relictus'')
Suomessa tavattavat paarmasuvut eroavat toisistaan ulkonäöltään. Suppupaarmat ovat pieniä ja harmahtavia. Levossa ne pitävät siipiään laskostettuina ruumiin päällä supussa. Sokkopaarmat ovat värikkäitä, niiden ruumiissa on mustia ja vaaleita raitoja ja läiskiä, ja niiden silmät ovat vihreät ja säihkyvät auringonvalossa. Sokkopaarmat pitävät siipiään kolmiomaisesti. Varsinaiset paarmat ovat suurikokoisia, harmahtavan tai rusehtavan sävyisiä, ja monella lajilla on takaruumiissa oranssinrusehtavat läiskät.<ref>Itämies 2008, s. 11–12.</ref>
**[[Mustasokkopaarma]] (''Chrysops nigripes'')

**[[Pihasokkopaarma]] (''Chrysops caecutiens'')
==Toukkavaihe==
**[[Ruskosokkopaarma]] (''Chrysops rufipes'')
Kun paarman toukka kuoriutuu noin viikon kuluttua muninnasta, se tippuu veteen tai kosteaan rantalietteeseen. Toukka kehittyy aikuiseksi hitaasti, kahdessa tai kolmessa vuodessa, pohjoisessa jopa sitäkin hitaammin. Se luo nahkansa monta kertaa. Toukka syö muita hyönteisiä ja selkärangattomia. Sokkopaarman toukka on erikoistunut kuolleisiin ja mätäneviin eläinten ja kasvien jätteisiin.<ref>Itämies 2008, s. 25–28.</ref>
**[[Synkkäsokkopaarma]] (''Chrysops sepulcralis'')

**[[Täpläsokkopaarma]] (''Chrysops viduatus'')
==Elintavat==
Paarmat viihtyvät vesistöjen ja kosteikkojen läheisyydessä, sillä niiden toukat elävät pääsääntöisesti matalassa vedessä ja rantalietteessä. Ne pääsevät vahvoina lentäjinä kuitenkin kauas synnnyinsijoiltaan.<ref>Itämies 2008, s. 19–20.</ref>

Paarmayksilön elinikä on kaksi tai kolme viikkoa. Suomessa varhaisimmat paarmat alkavat lennellä toukokuun lopulla. Eniten paarmoja esiintyy keskikesällä, ja heinäkuun lopussa ne alkavat vähetä. Paarmat lentelevät erityisesti aurinkoisella ja heikosti tuulisella säällä. Koiraiden ainoa tehtävä on löytää parittelukumppani. Ne eivät syö verta vaan kukkien mettä ja kirvojen mesikastetta. Naaraat etsivät veriannosta, jonka antaman ravinnon voimalla ne tuottavat joukon munia ja laskevat ne sopivalle alustalle. Paarmat syövät myös erilaista nestemäistä eläinperäistä ainesta.<ref>Itämies 2008, s. 8, 13.</ref>

Paarma löytää kohteensa hyvän kaukonäkönsä avulla. Lähietäisyydellä se suunnistaa iholle lämmön ja hien hajun ohjaamana. Paarman suuosat muistuttavat rosoreunaista pistopuukkoa. Niillä naaras puree kohteensa ihoon reiän josta se ottaa verta.<ref>Itämies 2008, s. 10-–11.</ref> Varsinaisten paarmojen purema on suurempi ja kivuliaampi kuin muiden paarmasukujen.<ref>Itämies 2008, s. 17.</ref> Puremasta jää iholle verta vuotava haava, joka aiheuttaa paukaman ja kutinan. Herkimmät ihmiset voivat saada pahojakin iho-oireita. Haava voi tulehtua, jos muut kärpäset pääsevät tuomaan siihen bakteereita. Nauta voi kärsiä paarmoista niin pahoin, että se laihtuu ja sen maidontuotanto laskee huomattavasti.<ref>Itämies 2008, s. 22.</ref> Suomessa paarmat levittävät [[jänisrutto]]a ja [[pernarutto]]a, joista ei ihmiselle kuitenkaan ole kovin suurta vaaraa. Tropiikissa paarmat levittävät ihmiseen ja karjaan paljon pahempia tauteja kuten uniloisia ja [[onkokerkiaasi|onkokerkiaaseja]].<ref>Itämies 2008, s. 24.</ref>

==Uhat==
Paarmat ovat hyönteissyöjälintujen, petokärpästen, petopistiäisten, [[Ampiaiset|ampiaisten]] ja [[Sudenkorennot|sudenkorentojen]] ruokaa. [[Loispistiäiset]] munivat paarman munien sisään.<ref>Itämies 2008, s. 25.</ref>

==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Itämies, Juhani | Nimeke = Paarman puremaa: Tietoa ja tarinaa kesän pistäjistä | Vuosi = 2008 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = F-Kustannus | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 978-952-461-157-2 }}
===Viitteet===
{{viitteet}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
Rivi 80: Rivi 107:


{{Metatieto}}
{{Metatieto}}
{{Tynkä/Hyönteinen}}


[[Luokka:Paarmat|*]]
[[Luokka:Paarmat|*]]

Versio 16. marraskuuta 2017 kello 16.47

Tämä artikkeli käsittelee hyönteisiä. Paarma-sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Paarmat
Sokkopaarma (Chrysops relictus)
Sokkopaarma (Chrysops relictus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Alaluokka: Siipikantaiset Pterygota
Ylälahko: Neoptera
Lahko: Kaksisiipiset Diptera
Alalahko: Kärpäset Brachycera
Heimo: Paarmat
Tabanidae
Latreille, 1802
Alaheimot
Katso myös

  Paarmat Wikispeciesissä
  Paarmat Commonsissa

Paarmat (Tabanidae) on kärpäsiin kuuluva hyönteisheimo. Paarmoja on maailmassa noin 2 500 lajia, joista Suomessa esiintyy 41. Moni paarmalaji käyttää ravinnokseen nisäkkäiden ja lintujen verta.

Esiintyminen Suomessa

Suomessa esiintyy 41 paarmalajia, jotka kuuluvat kuuteen sukuun.[1] Niistä ihmisen kannalta merkittävimpiä ovat sokkopaarmat, suppupaarmat ja varsinaiset paarmat.[2] Noin puolet Suomen lajeista esiintyy koko maassa. Osa lajeista esiintyy vain etelämmässä, ja pari lajia vain Lapissa. Pohjoisen Suomen olosuhteet ovat paarmoille hyvät, sillä siellä on runsaasti soita ja kosteikkoja. Tämän vuoksi monia lajeja tavataan siellä muuta Suomea runsaslukuisempina.[3]

Suomen paarmalajit suvuittain (jotkin suomenkieliset nimet ovat epävirallisia, Diptera-työryhmän keksimiä):

  • Sokkopaarmat (Chrysops)
    • Chrysops caecutiens, pihasokkopaarma
    • Chrysops divaricatus, haarasokkopaarma
    • Chrysops nigripes, mustasokkopaarma
    • Chrysops relictus, jäännesokkopaarma
    • Chrysops rufipes, ruskosokkopaarma
    • Chrysops sepulcralis, synkkäsokkopaarma
    • Chrysops viduatus, täpläsokkopaarma
  • Suppupaarmat (Haematopota)
    • Haematopota italica, etelänsuppupaarma
    • Haematopota crassicornis, tummasuppupaarma
    • Haematopota pluvialis, suppupaarma
    • Haematopota subcylindrica, valesuppupaarma
  • Heptatoma
    • Heptatoma pellucens, pitkäsarvipaarma
  • Tuhkapaarmat (Atylotus)
    • Atylotus fulvus, keltatuhkapaarma
    • Atylotus plebeius, nevatuhkapaarma
    • Atylotus rusticus, laiduntuhkapaarma
    • Atylotus sublunaticornis, pikkutuhkapaarma
  • Hybomitra
    • Hybomitra arpadi, lapinpaarma
    • Hybomitra astuta, viisaanpaarma
    • Hybomitra auripila, kultapaarma
    • Hybomitra bimaculata, täpläpaarma
    • Hybomitra borealis, pohjanpaarma
    • Hybomitra ciureai, rusosarvipaarma
    • Hybomitra distinguenda, viirupaarma
    • Hybomitra kaurii, suopaarma
    • Hybomitra lundbecki, tummaolkapaarma
    • Hybomitra lurida, kiiltopaarma
    • Hybomitra montana, leveäotsapaarma
    • Hybomitra muehlfeldi, valjupaarma
    • Hybomitra nigricornis, mustasarvipaarma
    • Hybomitra nitidifrons, kevätpaarma
    • Hybomitra sexfasciata, kuusvyöpaarma
    • Hybomitra solstitialis, juhannuspaarma
    • Hybomitra tarandina, keltavyöpaarma
    • Hybomitra tropica, etelänpaarma
  • Nautapaarmat (Tabanus)
    • Tabanus autumnalis, syysnautapaarma
    • Tabanus bovinus, vaaleanautapaarma
    • Tabanus bromius, kirjonautapaarma
    • Tabanus cordiger, neliönautapaarma
    • Tabanus macu, mikinnautapaarma
    • Tabanus sudeticus, tummanautapaarma

Tuntomerkit

Paarmojen paras tuntomerkki on niiden siipisuonitus. Paarmojen siiven kärkeen tulee Y-mäisesti kahtia haarautuva suoni, jonka haarat yhtyvät siiven reunaan sen kärjen eri puolilla. Paarman silmät ovat hyvin suuret ja täyttävät koko pään. Tuntosarvet ovat pitkät ja sojottavat eteen.[4]

Suomessa tavattavat paarmasuvut eroavat toisistaan ulkonäöltään. Suppupaarmat ovat pieniä ja harmahtavia. Levossa ne pitävät siipiään laskostettuina ruumiin päällä supussa. Sokkopaarmat ovat värikkäitä, niiden ruumiissa on mustia ja vaaleita raitoja ja läiskiä, ja niiden silmät ovat vihreät ja säihkyvät auringonvalossa. Sokkopaarmat pitävät siipiään kolmiomaisesti. Varsinaiset paarmat ovat suurikokoisia, harmahtavan tai rusehtavan sävyisiä, ja monella lajilla on takaruumiissa oranssinrusehtavat läiskät.[5]

Toukkavaihe

Kun paarman toukka kuoriutuu noin viikon kuluttua muninnasta, se tippuu veteen tai kosteaan rantalietteeseen. Toukka kehittyy aikuiseksi hitaasti, kahdessa tai kolmessa vuodessa, pohjoisessa jopa sitäkin hitaammin. Se luo nahkansa monta kertaa. Toukka syö muita hyönteisiä ja selkärangattomia. Sokkopaarman toukka on erikoistunut kuolleisiin ja mätäneviin eläinten ja kasvien jätteisiin.[6]

Elintavat

Paarmat viihtyvät vesistöjen ja kosteikkojen läheisyydessä, sillä niiden toukat elävät pääsääntöisesti matalassa vedessä ja rantalietteessä. Ne pääsevät vahvoina lentäjinä kuitenkin kauas synnnyinsijoiltaan.[7]

Paarmayksilön elinikä on kaksi tai kolme viikkoa. Suomessa varhaisimmat paarmat alkavat lennellä toukokuun lopulla. Eniten paarmoja esiintyy keskikesällä, ja heinäkuun lopussa ne alkavat vähetä. Paarmat lentelevät erityisesti aurinkoisella ja heikosti tuulisella säällä. Koiraiden ainoa tehtävä on löytää parittelukumppani. Ne eivät syö verta vaan kukkien mettä ja kirvojen mesikastetta. Naaraat etsivät veriannosta, jonka antaman ravinnon voimalla ne tuottavat joukon munia ja laskevat ne sopivalle alustalle. Paarmat syövät myös erilaista nestemäistä eläinperäistä ainesta.[8]

Paarma löytää kohteensa hyvän kaukonäkönsä avulla. Lähietäisyydellä se suunnistaa iholle lämmön ja hien hajun ohjaamana. Paarman suuosat muistuttavat rosoreunaista pistopuukkoa. Niillä naaras puree kohteensa ihoon reiän josta se ottaa verta.[9] Varsinaisten paarmojen purema on suurempi ja kivuliaampi kuin muiden paarmasukujen.[10] Puremasta jää iholle verta vuotava haava, joka aiheuttaa paukaman ja kutinan. Herkimmät ihmiset voivat saada pahojakin iho-oireita. Haava voi tulehtua, jos muut kärpäset pääsevät tuomaan siihen bakteereita. Nauta voi kärsiä paarmoista niin pahoin, että se laihtuu ja sen maidontuotanto laskee huomattavasti.[11] Suomessa paarmat levittävät jänisruttoa ja pernaruttoa, joista ei ihmiselle kuitenkaan ole kovin suurta vaaraa. Tropiikissa paarmat levittävät ihmiseen ja karjaan paljon pahempia tauteja kuten uniloisia ja onkokerkiaaseja.[12]

Uhat

Paarmat ovat hyönteissyöjälintujen, petokärpästen, petopistiäisten, ampiaisten ja sudenkorentojen ruokaa. Loispistiäiset munivat paarman munien sisään.[13]

Lähteet

  • Itämies, Juhani: Paarman puremaa: Tietoa ja tarinaa kesän pistäjistä. F-Kustannus, 2008. ISBN 978-952-461-157-2

Viitteet

  1. Viisaanpaarma ja juhannuspaarma Suomen Luonto. 6.6.2014. Viitattu 16.11.2017.
  2. Itämies 2008, s. 11.
  3. Itämies 2008, s. 19.
  4. Itämies 2008, s. 10–11.
  5. Itämies 2008, s. 11–12.
  6. Itämies 2008, s. 25–28.
  7. Itämies 2008, s. 19–20.
  8. Itämies 2008, s. 8, 13.
  9. Itämies 2008, s. 10-–11.
  10. Itämies 2008, s. 17.
  11. Itämies 2008, s. 22.
  12. Itämies 2008, s. 24.
  13. Itämies 2008, s. 25.

Aiheesta muualla