Ampiaiset
| Ampiaiset | |
|---|---|
 Piha-ampiainen (Vespula vulgaris) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Pistiäiset Hymenoptera |
| Alalahko: | Hoikkatyviset Apocrita |
| Yläheimo: | Ampiaismaiset pistiäiset Vespoidea |
| Heimo: |
Ampiaiset Vespidae Latreille, 1802 |
| Alaheimot | |
| Katso myös | |
Ampiaiset (Vespidae) on myrkkypistiäisiin (Aculeata) kuuluva pistiäisheimo[1]. Ampiaisia on maailmanlaajuisesti yli 5 000 lajia, jotka jaetaan kahdeksaan alaheimoon[2].
Suomessa lajeja on 43 jaettuna kahteen alaheimoon: aitososiaalisiin yhteiskunta-ampiaisiin (Vespinae) sekä yksin eläviin erakkoampiaisiin (Eumeninae)[3]. Puhekielessä ampiaisilla tarkoitetaan yleensä yksinomaan yhteiskunta-ampiaisia, sillä erakkoampiaiset eivät muodosta yhteiskuntia ja jäävät siksi huomaamatta. Maa-ampiainen on huomattavasti epämääräisempi käsite, jolla tarkoitettaneen yleensä maassa pesiviä yhteiskunta-ampiaisia.
Yhteiskunta-ampiaiset ja erakkoampiaiset eroavat elintavoiltaan toisistaan huomattavasti, mutta molempien toukat käyttävät ravintonaan aikuisten niille saalistamia hyönteisiä ja muuta proteiinipitoista ravintoa, kun taas aikuiset elävät pääasiassa kukkien medellä.[1]
Yleisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhteiskunta-ampiaisten runsaus vaihtelee merkittävästi vuodesta toiseen, ja ampiaiset ovat runsaampia parillisina vuosina monilla alueilla Euroopassa[4][5]. Käynnissä oleva ilmastonmuutos muuttaa paitsi ampiaislajien levinneisyyttä, myös niiden fenologiaa eli pesinnän ajoitusta: monet lajit lentävät aikaisemmin keväällä ja pesät kasvavat nopeammin ja suuremmiksi. Tämä lisää ampiaisten ja ihmisten kohtaamisia, mikä näkyi muun muassa vuonna 2018 runsaana uutisointina mediassa (esim. [6][7]).
Tuntomerkit ja käytös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ampiainen on hoikka ja karvaton. Sen siivet ovat yleensä läpikuultavia. Takaruumiissa on selvä kelta-musta vaakaraidoitus. Pesä on harmahtava ja pyöreä mutta yksivuotinen. Etenkin loppukesästä ampiaiset saattavat vaikuttaa aggressiivisilta.[8]
Myrkkypistin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ampiaisnaarailla on myrkkypistin. Toisin kuin tarhamehiläiset, eivät ampiaiset ja kimalaiset yleensä kuole pistäessään.[1][8] Joskus ampiaisen myrkkypiikki voi kuitenkin jäädä kiinni saaliiseen; silloin ampiainen kuolee. Siinä missä mehiläiset ja kimalaiset yleensä pistävät vain pesäänsä puolustaakseen, ampiaiset myös lamauttavat saaliinsa piikillään. Jos ihminen saa monta pistoa tai on niille allerginen, kannattaa seurata tilannetta.[8]
Kuningattaret ja työläiset ovat naaraita. Työläiset harvoin pistävät toisiaan tai muutenkaan suhtautuvat vihamielisesti edes toisten pesien työläisiin. Sen sijaan kuningattaret usein taistelevat keväisin hyvästä pesäpaikasta. Onnistunut pisto kuoren läpi yleensä tappaa toisen ampiaisen nopeasti. Jos kuningattaria on paljon liikkeellä, keväisin voi kuolla paljon kuningattaria.[9]
Loisampiaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Loisampiaisten kuningattaret usein tunkeutuvat muiden ampiaisten pesiin, pistävät kuningattaren kuoliaaksi ja ottavat pesän valtaansa. Suomen loisampiaisia ovat norkoampiainen, räystäsloisampiainen ja metsäloisampiainen.[9]
Suomessa tavatut ampiaislajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa yleisin pihoilla ja puutarhoissa tavattava ampiaislaji on piha-ampiainen (Vespula vulgaris)[10]. Ahvenanmaalla pitkään esiintynyt saksanampiainen (Vespula germanica, kansankielellä myös tappaja-ampiainen) pesi tiettävästi ensimmäisen kerran manner-Suomessa 2006[11], ja on nykyään Etelä-Suomen taajamissa monin paikoin yleisin ampiaislaji[5][4]. Ilmastonmuutoksen myötä lajin levinneisyys on laajenemassa pohjoiseen, ja kesällä 2019 saksanampiainen tavattiin ensimmäisen kerran Keski-Suomessa[12]. Myös aikanaan sukupuuttoon Suomesta hävinnyt herhiläinen (Vespa crabro) on palannut.
Yhteiskunta-ampiaiset (Vespinae):
- Dolichovespula adulterina – räystäsloisampiainen
- Dolichovespula pacifica – taiga-ampiainen (syn. D. lokenae, D. norvegicoides)
- Dolichovespula media – pensasampiainen
- Dolichovespula norvegica – norjanampiainen
- Dolichovespula omissa – metsäloisampiainen
- Dolichovespula saxonica – räystäsampiainen
- Dolichovespula sylvestris – metsäampiainen
- Vespa crabro – herhiläinen
- Vespula austriaca – norkoampiainen
- Vespula germanica – saksanampiainen
- Vespula rufa – puna-ampiainen
- Vespula vulgaris – piha-ampiainen
Paperiampiaiset (Polistinae):
- Polistes nimpha – ketoneuliainen (todennäköisesti yksittäinen harhailija)
Erakkoampiaiset (Eumeninae):
- kaivuriampiainen Discoelius dufourii
- kiiltokoloampiainen Ancistrocerus antilope
- niittykoloampiainen Ancistrocerus claripennis
- etelänkoloampiainen Ancistrocerus gazella
- äkämäkoloampiainen Ancistrocerus ichneumonideus
- kevätkoloampiainen Ancistrocerus nigricornis
- törmäkoloampiainen Ancistrocerus oviventris
- seinäkoloampiainen Ancistrocerus parietinus
- kirjokoloampiainen Ancistrocerus parietum
- pohjankoloampiainen Ancistrocerus scoticus
- tummakoloampiainen Ancistrocerus trifasciatus
- hirsiseinäampiainen Euodynerus notatus
- takkuseinäampiainen Euodynerus quadrifasciatus
- korsiampiainen Gymnomerus laevipes
- pikkutörmäampiainen Odynerus melanocephalus
- keltatörmäampiainen Odynerus spinipes
- kalvastörmäampiainen Odynerus reniformis
- kirjopikkuampiainen Stenodynerus dentisquama
- rusopikkuampiainen Stenodynerus picticrus
- hirsisorjoampiainen Symmorphus allobrogus
- pohjansorjoampiainen Symmorphus angustatus
- pikkusorjoampiainen Symmorphus bifasciatus
- silosorjoampiainen Symmorphus connexus
- kirjosorjoampiainen Symmorphus crassicornis
- ruokosorjoampiainen Symmorphus fuscipes
- täpläsorjoampiainen Symmorphus gracilis
- isosorjoampiainen Symmorphus murarius
- kangasmuurariampiainen Eumenes coarctatus
- karvamuurariampiainen Eumenes coronatus
- niittymuurariampiainen Eumenes pedunculatus
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Douwes, P., Abenius, J., Cederberg, B., Wahlstedt, U., Hall, K., Starkenberg, M., Reisborg, C. & Östman, T.: Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Steklar: Myror–getingar. ArtDatabanken, SLU, Uppsala, 2012.
- ↑ Sarah Bank, Manuela Sann, Christoph Mayer, Karen Meusemann, Alexander Donath, Lars Podsiadlowski: Transcriptome and target DNA enrichment sequence data provide new insights into the phylogeny of vespid wasps (Hymenoptera: Aculeata: Vespidae). Molecular Phylogenetics and Evolution, 2017-11, nro 116, s. 213–226. doi:10.1016/j.ympev.2017.08.020. ISSN 1055-7903. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Suomen lajitietokeskus: Ampiaiset (Vespidae). https://laji.fi/taxon/MX.204051(viitattu 8.9.2018)
- ↑ a b Sorvari, J.: Habitat preferences and spring temperaturerelated abundance of German wasp Vespula germanica in its northern range.. Insect Conservation and Diversity, 2018, 11. vsk, s. 363-369.
- ↑ a b Sorvari, J.: Social wasp (Hymenoptera: Vespidae) beer trapping in Finland 2008-2012: a German surprise.. Entomologica Fenica, 2013, 24. vsk, s. 156-164.
- ↑ Ampiaisia on nyt poikkeuksellisen paljon – Kaikkia pesiä ei kuitenkaan kannata tuhota, sillä pörriäisistä on myös hyötyä www.aamulehti.fi. Viitattu 12.2.2020. [vanhentunut linkki]
- ↑ Aggressiiviset ampiaiset piinaavat nyt lomalaisia: 8 simppeliä keinoa suojautua www.iltalehti.fi. Viitattu 12.2.2020.
- ↑ a b c Ampiainen, mehiläinen vai kimalainen? Näin erotat myrkkypiikkiset pistiäiset Kotiliesi. 24.7.2017.
- ↑ a b Miten palohälytin haistaa savun? (alaotsikko: Mitä tapahtuu, jos ampiainen pistää ampiaista?) Helsingin Sanomat. 2.8.2024.
- ↑ Pekkarinen, A. & Huldén, L.: Distribution and phenology of the Vespinae and Polistinae species in eastern Fennoscandia (Hymenoptera: Vespidae).. Sahlbergia, 1995, nro 2, s. 99-111.
- ↑ Eeva, T., Sorvari, J. & Rinne, V: A likely German wasp (Vespula germanica) breeding colony in continental Finland.. Sahlbergia, 2006, nro 11, s. 53-54.
- ↑ Komonen, A., Nirhamo, A. & Torniainen, J.: Social wasps (Vespinae) in urban gardens and woods. Ann. Zool. Fennici, 2020, 57. vsk, s. 41-46.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Douwes, P., Abenius, J., Cederberg, B., Wahlstedt, U., Hall, K., Starkenberg, M., Reisborg, C. & Östman, T. 2012. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Steklar: Myror–getingar. Hymenoptera: Formicidae-Vespidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 382 s.. ISBN 978-91-88506-78-8
- Ampiaisten lajinmääritysopas (englanniksi)
- Suomen lajitietokeskus: Ampiaiset (Vespidae). https://laji.fi/taxon/MX.204051