Phobos

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 5. elokuuta 2009 kello 19.45 käyttäjän Yonidebot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuuta, mytologisesta olennosta katso Fobos.
Phobos
[[Tiedosto:|250px|]]
Löytäminen
Löytäjät Asaph Hall
Löytöaika 18. elokuuta 1877
Kiertoradan ominaisuudet
Planeetta Mars
Keskietäisyys 9377,2 km
Eksentrisyys 0,0151
Kiertoaika 7 h 39,2 min
Inklinaatio 1,093°
Fyysiset ominaisuudet
Päiväntasaajan halkaisija 26,8 × 21 × 18,4 km
Pinta-ala 6100 km2
Massa 1,07 × 1016 kg
0,000 000 005 Maan massaa
Keskitiheys 1,9 g/cm3
Painovoima pinnalla 0,0084 - 0,0019 m/s2
Pakonopeus pinnalla 0,011 km/s
Akselin kaltevuus
Albedo 0,07
Pinnan lämpötila alin: -
keski: ~233 K
ylin: -
Kaasukehän ominaisuudet
Kaasunpaine -

Phobos on Deimoksen ohella toinen Marsin kuista. Se on Deimosta suurempi ja kiertää lähempänä Marsia, alle 6 000 kilometrin korkeudessa Marsin pinnasta. Minkään muun Aurinkokunnan kuun ei tiedetä kiertävän lähempänä planeettaa. Phobos on nimetty kreikkalaisen mytologian Foboksen mukaan. Phobos tarkoittaa pelkoa, Deimos taas kauhua. Phoboksen ja Deimoksen löysi yhdysvaltalainen astronomi Asaph Hall vuonna 1877.

Kiertorata

Phobos kiertää Marsia synkronisen radan sisäpuolella, eli se kiertää Marsia planeetan kiertymisnopeutta nopeammin. Siten se nousee lännestä, liikkuu hyvin nopeasti taivaanrannan halki ja laskee itään, yleensä kahdesti päivässä. Kiertoaika Marsin ympäri on 7 tuntia 39,2 minuuttia. Se näkyy niin lähellä horisonttia, että se ei ole näkyvissä kaikkialta Marsin pinnalta. [1]

Fyysiset ominaisuudet

Phoboksessa on lukuisia kraattereita. Se on muodoltaan hyvin epäsäännöllinen, kooltaan 27 kilometriä kertaa 21,6 kilometriä kertaa 18,8 kilometriä. Phobos ja Deimos muistuttavat hieman perunaa ulkomuodoltaan.

Phobos koostuu tummasta pintamateriaalista, samanlaisesta mitä esiintyy uloimmalla asteroidivyöhykkeellä. Phoboksen onkin epäilty olevan Marsin kiertoradan vangiksi jäänyt alun perin ulommasta aurinkokunnasta lähtöisin oleva asteroidi. Luultavammin se koostuu kiven ja jään sekoituksesta. Mars Global Surveyor -luotaimen kuvien mukaan Phobosta peittää noin metrin paksuinen hieno pölykerros, mikä muistuttaa Kuussa esiintyvää regoliittiä.

Phobos Mars Global Surveyor -luotaimen kuvassa 1.6.2003

Lähteet

  1. Hotakainen: Mars – myytistä maisemaksi 2005, s. 161

Katso myös