Pjotr Lavrov
Pjotr Lavrov alun perin Pjotr Lavrovitš Mirtov (s. 14. kesäkuuta (2.6.) 1823, Melehovo - k. 6. helmikuuta (25.1.) 1900, Pariisi) oli venäläinen anarkisti ja sosialistifilosofi. Hän palveli armeijassa ja opetti sotilasuransa jälkeen 1844 – 1866 matematiikkaa Pietarin sotilasyliopistossa.
Lavrov kehitti radikaaleja näkemyksiä maaorjuuden ja yksinvallan päättämisestä, jotka johtivat lopulta hänen pidätykseensä ja karkotukseensa. Hänen kirjoituksensa muodostivat erilaisten vallankumouksellisten ryhmien ideologian teoreettisen pohjan.
Pjotr Lavrov ryhtyi hallituksenvastaisiin toimiin, liittyi maanalaiseen järjestöön ja toimitti maanalaista sanomalehteä. Hänet pidätettiin ja karkotettiin 1867. Hän pakeni Pariisiin, jossa hän ehti osallistua Pariisin kommuunin 1871. Myöhemmin hän muutti Lontooseen, jossa hän ystävystyi Karl Marxin ja Friedrich Engelsin kanssa.
Lavrov oli aluksi sitä mieltä, että edistys tuli kriittisesti ajattelevien yksilöiden toiminnasta. Intellektuellien osuus oli valistaa ihmisiä, jotta he saavuttaisivat sosialismin moraalisen idea. Myöhemmin Lavrov kääntyi marxismiin ja varasi taloudelle suuremman osan poliittisessa muutoksessa. Lavrov oli tuottelias kirjoittaja. Hän toimitti Narodnaja Voljan lukuisia julkaisuja ja järjesti sosialistisia keskustelupiirejä Pariisissa ja muualla. Lavrov kuoli Pariisissa 1900.