Riitta Jallinoja
Riitta Jallinoja (o.s. Haantie[1], s. 1943) on suomalainen sosiologi, joka nimitettiin Suomen ensimmäiseksi perhesosiologian professoriksi Helsingin yliopistossa[2] vuonna 2002[3]. Hänet tunnetaan muun muassa naisen asemaa, perhettä ja modernia elämää koskevista tutkimuksistaan.[1]
Jallinoja suoritti sosiologian tohtoritutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1983. Hänen väitöskirjansa oli nimeltään Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet (1983) ja se oli Aura Korppi-Tommolan mukaan eräs ensimmäisiä suomalaisia nykyaikaisen naisnäkökulman omaksuneita väitöskirjoja.[4] Jallinoja on julkaissut alallaan useita teoksia ja johtanut muun muassa Suomen Akatemian rahoittamaa perheen murros -tutkimushanketta, osallistunut lukuisiin alan kansainvälisiin tutkimushankkeisiin ja tieteellisiin neuvottelukuntiin sekä ohjannut useita perhesosiologian alaan kuuluvia väitöskirjoja.[2]
Jallinojalle on myönnetty Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto, sekä muun muassa Helsingin yliopiston J. V. Snellman- ja Väestöliiton Elsa Enäjärvi-Haavio -palkinnot. Hän toimi myös valtiotieteellisen tiedekunnan varadekaanina.[2] Hänen puolisonsa on arkkitehti Reijo Jallinoja.[5]
Jallinoja valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 2001.[6]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Changes in the Life Patterns of Families in Finland: National Report Based on Statistics and Earlier Studies, 1980 (Elina Haavio-Mannilan kanssa)
- Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet, 1983, (diss.)
- Moderni elämä, 1991.
- Perheen aika, 2000.
- Perheen vastaisku: familistista käännettä jäljittämässä, 2006.
- Families, Status and Dynasties: 1600-2000, 2017.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Weilin + Göösin tietosanakirja 2, s. 726. Espoo: Weilin + Göös, 1992.
- ↑ a b c Riitta Jallinoja http://www.vainotannerinsaatio.fi. 2014. Väinö Tannerin säätiö. Arkistoitu 7.12.2014. Viitattu 6.12.2014.
- ↑ Oikeustieteellisen tiedekuntaneuvoston kokouspöytäkirja (kokouspöytäkirjat) Tiedekuntaneuvoston pöytäkirjat. 19.9.2002. Helsinki: Helsingin yliopisto, sosiologian laitos. Arkistoitu 9.12.2014. Viitattu 6.12.2014.
- ↑ Aura Korppi-Tommola: Naisliikkeen ja naishistorian vuorovaikutus. Tieteessä tapahtuu, 2004, nro 2, s. 17-22. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 6.12.2014. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suomalainen tietosanakirja, osa 9 (pikatieto a-j), s. 559, art. Jallinoja, Reijo. Weilin & Göös, 1991. ISBN 951-35-4653-5
- ↑ Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 2.7.2015.
| ||||||||||||||||||||||
