Ringette
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Ringette | |
|---|---|
 |
|
| Ensimmäinen ottelu | 1963 |
| Kehittäjä | Sam Jacks |
| Alkuperämaa |
 Kanada |
| Tyyppi | jääpeli |
| Lajiryhmä | mailapeli, joukkuepeli |
| Joukkueen koko | 7-20 |
| Varusteet |
Pelivälineenä pneumaattinen rengas. Ringettemaila on suoravartinen. Kenttäpelaajien pakolliset varusteet ovat kypärä ja kasvosuojus, kaulasuojus, käsineet, maalivahdille lisäksi säärisuojat ovat pakolliset. Kaikkien pelaajien suositellaan lisäksi käyttävän sääri-, polvi-, kyynär- ja alasuojia, sekä lantiota ja häntäluuta suojaavia housuja. Maalivahdilla on erityisiä maalivahtikäyttöön suunniteltuja varusteita, kuten maalivahdinmaila. |
| Pelikenttä | Laidoin rajattu jääalue, jolla on erityiset kenttämerkinnät |
| Peliaika | Kansinvälisissä otteluissa 4 x 15 min. Suomessa pelataan kansainvälisten otteluiden kanssa yhdenmukaisia otteluita, Kanadassa 4 x 10min tai 2 x 20 min. |
| Kansainvälinen kattojärjestö | International Ringette Federation IRF |
| Levinneisyys | Kanada, Suomi, Ruotsi, USA, Tsekki, Slovakia, Arabiemiraatit |
| MM-kilpailut | Ringeten maailmanmestaruuskilpailut |
Ringette on Sam Jacksin Kanadassa vuonna 1963[1] kehittämä ja alunperin naisille suunniteltu jääpeli, jossa on yhdistetty jääkiekon nopea pelirytmi ja koripallon pelistrategia. Toisin kuin jääkiekossa, ringetessä ei sallita lainkaan taklauksia, joten pelissä korostuvat erityisesti joukkueen pelitaktiikka ja taito. Juhani Wahlsten toi pelin Suomeen vuonna 1979. Nykyään Suomessa on jo tuhansia ringeten harrastajia. Peliä pelataan paikalliselta harrastetasolta aina valtakunnalliseen SM-sarjaan asti.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ringette tuotiin Suomeen Juhani Wahlstenin toimesta 1979, ja Suomi oli ensimmäisiä Euroopan maita, joissa ringetteä pelattiin. 23.1.1979 Wahlsten toi turkulaisten tyttöjen jääkiekkoharjoituksiin uuden pelin - ringuetten. Myöhemmin suomalaiseen kielenkäyttöön vakiintui englanninkielinen muoto ringette. Ringeten lajinlevitys ja alkutaival Suomessa oli Wahlstenin ansiosta päämäärätietoista ja yhteistyöhön perustuvaa: jo kevättalvella 1979 Wahlsten toi Suomeen kanadalaiset ringettevalmentajat Evelyn Watchonin ja Wendy Kingin perehdyttääkseen uusia harrastajia syvemmälle lajin pariin. Vuodenvaihteessa kanadalaisjoukkue vieraili Suomessa harjoitusotteluiden ja tutustumisen merkeissä. [2] Suomen ensimmäinen ringettejoukkue Turun Siniset oli ensimmäinen joukkue Kanadan ulkopuolella. Turusta toiminta laajeni Naantaliin, Turkuun, Uuteenkaupunkiin, Lahteen ja pääkaupunkiseudulle, joissa ringettetoiminta edelleen on eloisaa.[2]
Toiminta oli aluksi turnausmuotoista, ja ensimmäiset ringetteturnaukset Suomessa järjestettiin kevättalvella 1980 Uudessakaupungissa ja 13.12.1980 Turussa. Uudenkaupungin turnaus oli vuosittain keväällä järjestetty suomalaisen ringeten huipputurnaus, ja 1981 Turun Siniset korvannut Turun Ringette ry alkoi järjestää Suomi-turnausta, johon osallistuivat kaikki suomalaiset ringettejoukkueet. Suomi-turnaus toimi karsintana Uudenkaupungin turnaukseen, ja oli samalla suomalaisten ringettetoimijoiden yhteistapaaminen, jolla pyrittiin korostamaan ringeten iloisen harrastamisen tavoitetta. Vuoteen 1985 mennessä ringette oli kasvanut niin laajaksi, ettei Suomi-turnaukseen enää ollut mahdollista koota kaikkia ikäluokkia samanaikaisesti. Otteluita pelattiin kahdella sisä- ja ulkojäällä yli sadan ottelun verran.[2]
Kaudella 1987-1988 aloitettiin valtakunnallinen sarjatoiminta. Kiinnostuksen laajetessa kokeiltiin erilaisia vaihtoehtoja toiseksi sarjaportaaksi, ja 2008 aloitettiin Ykkössarja. Ringeten Ykkössarja ja SM-sarja olivat aluksi toisistaan kokonaan erilliset sarjat, mutta nopeasti siirryttiin muotoon, jossa Ykkössarjasta on mahdollista nousta SM-runkosarjaan.[2]
Pelaaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pelikenttä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ringetteä pelataan rajatulla jääalueella, jota kutsutaan kentäksi. Yleisimmin ringeten pelikenttänä käytetään jääkiekkokaukaloa. Jääkiekkokaukalon kenttämerkintöjen lisäksi ringettekenttään kuuluvat pääty- ja siniviivan väliin sijoittuva 5 cm leveä ringetteviiva, aloitusympyrät ja aloitusympyröitä puolittavat viivat sekä maalin edustalla oleva maalivahdin alue.[3]
Ringetteviivojen välisellä alueella eli keskialueella saavat kaikki pelaajat pelata samanaikaisesti. Kentän päädyn ja ringetteviivan välisellä alueella eli hyökkäys- tai puolustusalueella saa olla samanaikaisesti enintään kolme kenttäpelaajaa kummastakin joukkueesta sekä puolustavan joukkueen maalivahti. Tällä säännöllä peli pysyy liikkuvana ja vauhdikkaana. Maalivahdilla on oma merkitty alue, jonne muut pelaajat eivät saa mennä. Jos oma pelaaja kuitenkin menee maalivahdin alueelle siirtyy aloitusvuoro vastustajalle, mutta jos vastustaja menee alueelle tulee maalivahdin aloitus.
F-juniorit pelaavat puolikkaalla kentällä, jonka keskelle maalataan viiva. Viiva toimii kuten tavallisen kokoisen kentän siniviiva eli sen yli pitää syöttää.
Ringettekentälle kuuluu olennaisesti myös hyökkäysaikakello. Otteluaikaa ilmaisevan kellon lisäksi kentällä tulee olla erillinen sekuntikello, jonka kaksi näyttöä sijoitetaan kentän molempiin päätyihin kentän ulkopuolelle. Hyökkäysaikakello käy vain silloin, kun pelikellokin. Joukkueella on 30 sekuntia aikaa pyrkiä maalintekoon. Mikäli kellon 30 sekuntia ehtii kulua loppuun, vastustaja saa jatkaa peliä. Hyökkäysaika palautetaan 30 sekuntiin pääsääntöisesti aina silloin, kun renkaan hallinta vaihtuu joukkueelta toiselle. Myös laukauksista joukkue saa uuden ajan itselleen. [3][4]
Pelivälineet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pelivälineenä käytetään pneumaattista rengasta, joka painaa 160-170 grammaa.[4][3]
Varusteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ringetessä pakollisia varusteita ovat luistimet, kypärä ja kasvosuojus, kaulasuojus sekä käsineet. Kenttäpelaajat käyttävät jääkiekkoon suunniteltuja luistimia. Kypärään tulee olla kiinnitettynä kokokasvosuojus. Lisäksi lajin säännöissä suositellaan myös sääri-, polvi-, kyynär- ja alasuojien sekä lantiota ja häntäluuta suojaavien housujen käyttöä.[3][4]
Maalivahdin varusteet eroavat kenttäpelaajien varusteista, eivätkä kenttäpelaajat saa käyttää maalivahdin käyttöön suunniteltuja varusteita. Maalivahdille myös säärisuojat ovat pakolliset. Lisäksi maalivahdeilla on erityiset kiinniotto- ja kilpikäsineet, useimmiten myös malaivahtikäyttöön suunnitellut luistimet. Mailana käytetään samanlaista maalivahtimailaa kuin jääkiekossa.[3]
Mailana kenttäpelaajilla on suoravartinen ringettemaila. Ringettemaila voi olla puuta, alumiinia tai muuta samankaltaista materiaalia, ja käytössä on myös useasta materiaalista koostuvia komposiittimailoja. Mailan pituutta ei ole yleisesti rajattu, vaan pituus on riippuvainen kenttäpelaajan omasta pituudesta: enimmäispituus mailalle on pelaajan kainaloon asti luistimilla seistessä. Mailan tulee olla koko mitalta yhtä leveä, 27-35 mm. Mailan paksuus on rajattu ja mailan tulee olla yhtä paksu koko mailan mitalta lukuun ottamatta pelipään kavennuksia. Kavennukset ovat mailassa kuitenkin suorat ja symmetriset. [3] Kanadassa mailan saa maalata, mutta valmistajatieto tulee selvitä mailasta, muutoin sitä ei pidetä tarkoituksenmukaisena peliin. [4] Suomessa ei ole rajoitettu mailan maalaamista. Suomessa valmistettuja mailoja myydään paljon ulkomaille, muun muassa Kanadaan ja Ruotsiin.
Säännöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ringeten säännöt on kehitetty naisten ehdoilla, koska ringette on naisten oma urheilulaji. Taklaaminen ja kontaktipelaaminen on täysin kielletty. Ringette onkin nimenomaan taito- ja älylaji eikä voimalaji. Taklauksista, koukkaamisista, kamppaamisista yms. tuomitaan jäähyllä. Viivarikkomuksista saa vastapuoli aloituksen. Ringeten säännöt korostavat yhteispeliä, sillä siniviivat saa ylittää vain syöttämällä rinkula viivan yli toiselle pelaajalle. Joukkueeseen kuuluu vähintään seitsemän pelaajaa, joista kentällä on yhtä aikaa maalivahti sekä viisi kenttäpelaajaa. Vaihdot tapahtuvat SM-, B/N-, C- sekä D-ikäluokissa lennossa ja sitä alemmissa vaihtokellon mukaan.
Luistelutaito ja peliäly ovat ringettepelaajan tärkeimmät taidot, ja ringette onkin parhaimmillaan hyvin vauhdikasta katseltavaa. Harjoituksissa opitaan hallitsemaan kaikki luistelun osatekijät. Ringetteä voidaan pelata missä tahansa sääntöjä soveltaen. Se sopii kaikille iästä ja koosta riippumatta. Ringettejoukkueessa on vähintään seitsemän ja enintään 20 pelaajaa, joista vähintään yhden tulee olla maalivahti.[3] Kanadassa joukkueen koko on rajattu korkeintaan 18 pelaajaan.[4] Kentällä on samanaikaisesti enintään viisi kenttäpelaajaa ja yksi maalivahti kummastakin joukkueesta. Suomessa ringetteottelu koostuu neljästä 15 minuutin tehokkaan peliajan erästä.[3] Kanadassa ottelu on hieman lyhyempi, ja kokonaispeliaika on 40 minuuttia. Vuodesta 2020 kanadalainen ringetteottelu on voitu pelata joko kahdessa tai neljässä erässä, aikaisemmin peliaika oli jaettu kahteen erään.[4] Junioreilla ja erilaisissa harrastesarjoissa ottelun pituus voi vaihdella virallisesta ottelun pituudesta.
Ringettejoukkueessa on vähintään seitsemän ja enintään 20 pelaajaa, joista vähintään yhden tulee olla maalivahti.[3] SM-sarjajoukkueilla tulee sarjalisenssimääräysten mukaisesti olla vähintään 10 ja sillä voi olla enintään 20 pelaajaa, joista yhden on oltava maalivahti.[5] Kanadassa joukkueen koko on rajattu korkeintaan 18 pelaajaan.[4] Kentällä on samanaikaisesti enintään viisi kenttäpelaajaa ja yksi maalivahti kummastakin joukkueesta. Suomessa ringetteottelu koostuu neljästä 15 minuutin tehokkaan peliajan erästä.[3] Kanadassa ottelu on hieman lyhyempi, ja kokonaispeliaika on 40 minuuttia. Vuodesta 2020 kanadalainen ringetteottelu on voitu pelata joko kahdessa tai neljässä erässä, aikaisemmin peliaika oli jaettu kahteen erään.[4] Junioreilla ja erilaisissa harrastesarjoissa ottelun pituus voi vaihdella virallisesta ottelun pituudesta.
Ringeten olennaisimmat säännöt liittyvät sini- ja ringetteviivaan sekä maalivahdin alueeseen. Rengas tulee siirtää siniviivan yli edetessä toiselle pelaajalle, eikä pelaaja, joka siniviivan toisella puolen kosketti rengasta, saa ottaa sitä haltuunsa siniviivan toisella puolella ennen kuin toinen pelaaja on koskettanut rengasta tai pitänyt sitä hallussaan. Molempien siniviivojen yli ei saa edetä yhdellä syötöllä, vaan rengasta tulee koskettaa kaikilla alueilla. Siniviiva kuuluu sitä rajoittavaan alueeseen, joten viivan päältä rengasta saa pelata rengasta, ellei siitä seuraa edellä kuvattua siniviivarikettä. Ratkaisevaa on aina renkaan sijainti, ei pelaajan. [3] Ringetteviivat rajaavat päätyaluetta. Päätyalueelle saa mennä enintään kolme kenttäpelaajaa kerrallaan kummastakin joukkueesta, ja puolustuspäässä saa lisäksi olla maalivahti. Maalivahdin poisoton aikana maalivahdin voi korvata yhdellä kenttäpelaajista, jolloin alueelle saa mennä tästä joukkueesta neljä pelaajaa. Maalivahdin alue on rajattu niin, että alueella voi pelata vain maalivahti.[3][4]
Ringeten maailmanmestaruuskilpailut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Ringeten maailmanmestaruuskilpailut
Ringeten maailmanmestaruuskilpailut ovat Kansainvälisen Ringetteliiton (IRF) järjestämät turnaukset, joita on pidetty vuodesta 1990 lähtien. Ensimmäinen MM-kilpailu järjestettiin Kanadassa, ja siihen otti osaa kuusi kanadalaista joukkuetta sekä Suomen ja Yhdysvaltojen maajoukkueet.[6]
Ringeten hallitseva maailmanmestari on Suomi, joka voitti Kanadan Burnabyssä Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadassa järjestetyissä kilpailuissa 2019. Mestaruus on Suomen seitsemäs peräkkäinen ja yhteensä yhdeksäs.[7]
Ringeten World Club
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ringeten World Club oli Kansainvälisen Ringetteliiton järjestämä turnaus, joka on järjestetty vuosina 2008 ja 2011. Mukana oli joukkueita Kanadan liigasta (NRL), Suomen SM-sarjasta ja Ruotsin Dam-SM-sarjasta. Vuonna 2014 turnaus jouduttiin perumaan rahoituksen takia.[8]
Kilpasarjat Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa kilpailukausi on 1.5.-30.4.[9] Valtakunnallisia kilpailusarjoja on neljä: SM-sarja, Ykkössarja, B-nuorten sarja sekä keväisin järjestettävä C-nuorten SM-turnaus.[10]
SM-runkosarja pelataan loppuvuodesta. Sarjassa parhaiten menestyneet jatkavat SM-jatkosarjaan kilpailemaan Suomen mestaruudesta. SM-runkosarjassa heikoiten suoriutuneet siirtyvät SM-karsintasarjaan, johon Ykkössarjan menestyneimmät joukkueet tulevat haastajiksi.[11]
Miesten ringetteseurat Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuperäisistä säännöistä lajiin on jäänyt elämään sääntörajoitukset, jotka rajoittavat virallisen kilpailutoiminnan vain naisille.[4][3]
Suomessa ei ole kaikille avoimia tai sekasarjoja. Mieten ringettejoukkueet ovat siitä huolimatta kuitenkin yleistyneet harrastamismielessä, ja esimerkiksi Hyvinkäällä (Kylmä rinki)[12], Espoossa (Tikku-Ukot)[13] ja Riihimäellä (Ipen Jämät) on miehille suunnattua ringettetoimintaa.
Suomen Ringetteliitto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Ringetteliitto ry perustettiin 5.5.1983 Turussa[2]. Ennen oman lajiliiton perustamista suomalainen Leijona-Seura ry tuki jääkiekon ohella myös ringeten lajinlevitystä. Leijona-Seuran toiminnanjohtaja, jääkiekkovalmentaja ja jääkiekon SM-liigan perustaja Seppo Helle otti ringeten asiakseen ja yhteistyössä Wahlstenin kanssa he pyrkivät levittämään lajia ja strukturoimaan toimintaa. Helle toimi aluksi ringetteliiton väliaikaisena toiminnanjohtajana oman päätyönsä ohella ja siirtyi myöhemmin perustetun lajiliiton hallitukseen. [14]
Suomen Ringetteliitto ry päätettiin purkaa 29.11.2014 pidetyssä syyskokouksessa, ja ringeten ja kaukalopallon lajiliitot yhdistettiin. 1.1.2015 alkaen ringeten toiminta jatkui yhteislajiliiton muodossa Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto ry:n (SKRL) alaisuudessa. Muutaman vuoden yhteiselon jälkeen lajiliitoissa päädyttiin kuitenkin toimimaan erillisinä liittoina, ja Suomen Kaukalopallo- ja Ringetteliitto ry päätettiin purkaa kesällä 2020 pidetyssä kevätkokouksessa. 1.1.2021 lähtien ringeten lajitoiminnot jatkuivat jälleen Suomen Ringetteliitto ry:n alaisuudessa.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rules Ringette (A Game on Skates for Girls)1965-66 Society of Directors of Municipal Recreation of Ontario/Ringette Canada. en
- ↑ a b c d e f Lajin historia no date. Suomen Ringetteliitto. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Ringeten lajisäännöt 2024-2027, Suomi 19.3.2024. Suomen Ringetteliitto. Viitattu 27.8.2024.
- ↑ a b c d e f g h i j Official Rules and Case Book 2019-2025 2019. Ringette Canada. Viitattu 27.8.2024.
- ↑ Sarjalisenssi SM ja Ykkönen 2024-2025 Suomen Ringetteliitto. Viitattu 27.8.2024.
- ↑ Famous People in Ringette nationalringetteschool.com. nationalringetteschool.com. Viitattu 1.1.2016. (englanniksi)
- ↑ World Ringette Championships Ringette Canada. Viitattu 7.4.2021. (englanniksi)
- ↑ IRF - News ringette.cc: IRF. Arkistoitu 1.1.2016. Viitattu 2.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Ringeten kilpailusäännöt 2024-2025 19.3.2024. Suomen Ringetteliitto. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Kilpasarjat 26.7.2024. Suomen Ringetteliitto. Viitattu 27.8.2024.
- ↑ Suomen Ringetteliiton alainen kilpailutoiminta 26.7.2024. Suomen Ringetteliitto. Viitattu 27.8.2024.
- ↑ Kylmä rinki - Hyvinkää Ringette ry www.hyvinkaaringette.fi. Viitattu 24.1.2023.
- ↑ EKS Ring Tikku-Ukot | Kiekko-Espoo ry juniorit.kiekko-espoo.com. Arkistoitu 24.1.2023. Viitattu 24.1.2023.
- ↑ Ringeten kunniagalleria Jäänsärkijät: Seppo Helle no date. Suomen Ringetteliitto. Viitattu 28.8.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ringette Wikimedia Commonsissa
