Syyrian sisällissota

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 24. marraskuuta 2014 kello 16.08 käyttäjän 87.92.23.86 (keskustelu) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 26. marraskuuta 2014, perustui tähän versioon.
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: "Laadultaan hyvin epätasainen ja paikoittain varsin propagandistinen artikkeli." HS selvitti: näin luotettava Wikipedia on
Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu.
Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla.
Syyrian sisällissota
Osa arabikevättä
Myötäpäivään ylävasemmalta: tuhoutuneita ajoneuvoja Aleppossa; pakolaisleiri Turkin rajalla; tykistötulta Homsissa; Ghoutan kemiallisen hyökkäyksen uhreja.
Myötäpäivään ylävasemmalta: tuhoutuneita ajoneuvoja Aleppossa; pakolaisleiri Turkin rajalla; tykistötulta Homsissa; Ghoutan kemiallisen hyökkäyksen uhreja.
Päivämäärä:

26. tammikuuta 2011 – jatkuu edelleen

Paikka:

Syyria

Lopputulos:

edelleen käynnissä

Osapuolet

Syyrian arabitasavalta
 Iran[1][2]
Hizbollah[3]

Syyrian kansallinen koalitio Vapaan Syyrian armeija[4]
 Turkki[5]
 Qatar[5]
 Saudi-Arabia[5]
Al-Nusran rintama(itsenäinen)
Isis

Komentajat

Syyria Bashar al-Assad
IranAli Khamenei

Moaz al-Khatib

Tappiot

n. 17000 sotilasta+[6]

n. 17000 kapinallista[6],
siviilit poislukien

yli 100 000 kuollutta[7]
lähes 2 miljoonaa pakolaista[8]
130 000 kadonnutta tai pidätettyä[9]

Mielenosoittajia Damaskoksen esikaupungissa Doumassa 8. huhtikuuta 2011.


Syyrian kriisissä kuolleiden määrät viikoittain 20. maaliskuuta 2011 alkaen.

Syyrian sisällissota on Syyriassa käynnissä oleva aseellinen yhteenotto. Taisteluja on käyty laajalti presidentti Bašar al-Assadia kannattavien ja tätä vastustavien opposition kapinallisten välillä. Toisaalta kilpailevat kapinallisryhmät ovat taistelleet myös keskenään.

Aluksi pääosin hallitus, enenevissä määrin oppositio käytti aseita keväällä 2011 alkaneissa arabikevääseen liittyvissä protesteissa. Konflikti laajeni maan laajuiseksi sisällissodaksi keväällä ja kesällä 2012[10].

Sota alkoi kiistana siitä ketkä maata hallitsevat. Hallituksen mielestä kapinalliset ovat terroristeja, ja kapinallisten mielestä presidentti on julma tyranni.

Vaikka monet sotijaosapuolet kiistävätkin, konflikti on pääosin entis-uskonnollinen. Hallituksen šiialaisista alaviiteista ja kapinallisten sunneista taistelevat keskenään. Mutta myös kurdit ovat mukana sodassa.

SOHR-tiedotusjärjestön mukaan yli kolme vuotta kestäneissä väkivaltaisuuksissa on kuollut maaliskuuhun 2014 mennessä noin 162000 ihmistä, josta kolmasosa siviilejä[11][12]. Kolme miljoonaa syyrialaista on paennut ulkomaille. Sodan kaikki osapuolet ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin.

Lähinnä sunnalaiset arabimaat ja länsimaat ovat tukeneet kapinallisia, Venäjä ja Iran Assadin hallintoa.

Tapahtumat

Pääartikkeli: Syyrian sisällissodan tapahtumat

Tausta

Syyrian sotilasvallankaappaus vuonna 1963 synnytti maahan baath-puolueen diktatuurin[13]. Yksipuolejärjestelmä piti vuoskymmeniä yllä poikkeustilaa. Vallassa olleet Assadit suosivat alaviitteja. Vuonna 1982 koettiin Homsissa sunnalaisen Muslimiveljeskunnan kapina, jonka hallitus kukisti nopeasti käyttämällä raskaita aseita. Syyrian militarisoituminen 2000-luvulla[14] ja yksipuoluejärjestelmään liittyvä korruptio ovat olleet Lähi-idän vakavimpia. Salainen poliisi on tukahduttanut julmasti hallitusta vastaan suuntautuneet mielenilmaukset. Syyriassa vuonna 2008 alkanut kuivuus johti kansalaisten tyytymättömyyteen.

Arabikevät Syyriassa

Vuoden 2011 Arabikevään aiheuttamat levottomuudet levisivät myös Syyriaan. Eräs mies sytytti itsensä bensiinillä tuleen al-Hasakahissa 28. tammikuuta 2011[15]. Oppositio alkoi koota mielsnoittajia helmikuun alussa. Myöhemmin salainen poliisi pidätti ja kidutti lapsia, jotka olivat ilmaisseet hallituksen vastaisia mielipiteitä[16][17]. Tämä laukaisi suuria mielenosoituksia ympäri Syyriaa[18][19]. Turvajoukot ampuivat maaliskuun puolivälissä mielenosoittajia Daraassa. Muutaman päivän päästä protestoijat polttivat siellä baath-puolueen rakennuksen. Mielenosoitukset levisivät maaliskuun lopulla koko maahan. Myös Assadia tukevia mielenosituksia pidettiin. Daraan lähetettiin sotilaita. Puolisotillaallinen shabiha alkoi toimia Homsissa huhtikuun puolivälissä. Presidentti yritti huhtikuussa hillitä protestointia myös rauhanomaisin keinoin muun muassa vapauttamalla poliittisia vankeja, lakkauttamalla poikkeustilan ja lupaamalla uudistuksia[20][21].

Aseellinen kapina

Hallituksen joukoista karanneiden perustama Vapaan Syyrian armeija FSA alkoi toimia Homsissa ja muilla alueilla loppukesällä-syksyllä 2011. Monia muita hallitusta vastustavia ryhmiä syntyi. Oppositio pysyi hajanaisena ja riitaisana. Kapinalliset etenivät monilla alueilla vuonna 2012. 2012 lopulla hallituksen joukkojen tekemät myös siviileihin kohdistuvat pommitukset ja nälkäsaarto kapinallisalueita vastaan jatkuivat, ja islamistien ote näkyi yhä selvemmin kapinallisten riveissä. Hallitus kutsui kaikkia kapinallisia terroristeiksi. Jihadistit tekivätkin monia pommi-iskuja.

Islamistien nousu

Ääri-islam alkoi nousta Syyrian kapinallisten riveissä merkittäväksi tekijäksi vuonna 2012. Tämä johtui siitä, että al-Nusran rintaman salafisti-jihadistit kylkenivät taistelemaan muita kapinallisia tehokkaammin ja luomaan toimivan siviilihallinnon. Opposition sisälle muodostui sodan uhka, kun ääri-islamistit surmasivat maltillisempia hallituksen vastustajia.[22][23]. Monia sunnalaisia taistelijoita ajoi jyrkkä fundamentalismi ja kostonhalu. Jihadistit uhkasivat alaviitteja ja muita toisuskoisa jopa kansanmurhalla. Niinpä kapinallisten ei uskottu luovan maahan demokratiaa[24]. Islamin vaikutus näkyi selvemmin myös hallituksen riveissä. Hizbollahin taistelijat tulivat keväällä vuonna 2013 auttamaan hallitusta[25].

Sota näytti vieläkin olevan tasapeli, mutta hallituksen joukot olivat vuoden 2013 lopussa jonkin verran niskan päällä. Vuonna 2013 monet opposition islamiliaset yhdistyivät Islaimiaiseksi rintamaksi. Isis eteni vuonna 2014 merkittävästi Syyrian kapina-alueella[26].

Uhrit

Vuoden 2013 tammikuun puoliväliin mennessä sodassa oli kuollut ainakin 60000 ihmistä. Ulkomaille oli sotaa paennut 600000 ihmistä, lähinnä Lähi-Idän maihin. Sisäisten pakolaisten määrän arveltiin kesään mennessä olevan yli 2 miljoonaa. 4 miljoonaa oli vailla ruokaa ja muuta apua[27].

Katso myös: Syyrian sisällissodan pakolaiset

Syyrian sisällissodan ihmisoikeusrikkomukset

Pääartikkeli: Syyrian sisällissodan ihmisoikeusrikkomukset

Monet kansainväliset järjestöt kuten YK ja HRW ilmoittivat sodan molempien osapuolten syyllistyneen sota-[28] ja ihmisoikeusrikkomuksiin[29]. Hallituksen kansaansa vastaan käyttämän väkivallan[30] takia EU asetti maalle talouspakotteita ja länsimaat kääntyivät Assadia vastaan. Myös kapinalliset ovat rikkoneet ihmisoikeuksia[31][32].

Syyrian tiedustelupalvelu[33] ja hallituksen palkkaamat puolisotilaalliset shabiha-ryhmät[34] ovat kiduttaneet ihmisiä. Hallituksen joukot käyttivät usein ilmavoimia ja raskasta aseustusta siviilien asuinalueilla, mikä aiheutti valtavia tuhoja[35]. Oppositio on murhannut, pidättänyt laittomasti ja kiduttanut[36]. Syyrian armeija käytti laajalti raskaita seita siviilien asuinalueilla. Erityisesti ulkomailla tuomittiin mm. tynnyripommien [37] ja paikoitatinen kemaillisten aseiden käyttö kapinallisia vastaan[38].

Jihadistien kapinallisjärjestöt ovat räjäytelleen pomemja ja mm surmanneet toisuskoisia[39].

Tiedotussota

Molemmat osapuolet vähättelivät omia tappioitaan ja syyttivät paljastuneista joukkomurhista toisiaan. Hallitus syytti kaikkia vastustajiaan terroristeiksi ja syytti terroristeja shahiba-joukkojen tekemistä veritöistä. Eri tahojen kriitikot mm. Venäjällä ja Suomessakin syyttivät Syyrian kapinallisia veritekojen sysäämisestä hallituksen vastuulle ja tilanteiden lavastuksesta[40]. Näin ihmisoikeudet olivat varsinkin kapinallisille tiedotussodassa käytetty ase hallitusta vastaan.

Syyrian sisällissota ja ulkomaat

Pääartikkeli: Syyrian sisällissota ja ulkomaat

Arabiliitto, YK ja muut kansainväliset järjestöt epäonnistuivat rauhanaloitteissaan.

Syyrian sisällissota voidaan nähdä osittain shiiojen ja sunnien välisenä kamppailuna. Muun muassa Saudi-Arabia tukee kapinallisia, Iran hallitusta. Tutkija Alan Salehzadeh Maanpuolustuskorkeakoulusta on esittänyt tulkinnan, että Syyrian sodan pitkittyminen esim. suhteessa Arabikevään kansannousut kokeneisiin Egyptiin ja Tunisiaan verrattuna johtuu Syyrian geostrategisesta asemasta ja liittolaissuhteista Iranin johtamaan shiia-akseliin.[14] Syyrian sotaan liittyviä shiiojen ja sunnien välisiä taisteluja on käyty myös Libanonissa. Sota mahdollisti Isis:in nousn Irakissa vuonan 2014.

Venäjä ja Kiina tukevat Syyrian hallitusta, kun taas Länsimaat ovat tukeneet Syyrian oppositiota. Tämä ulkovaltojen vastakkainasettelu jarruttaa huomattavasti yrityksiä ratkaista kriisi ulkoapäin.

Länsimaat ovat olleet halittomia puuttumaan suoraan syyrian sotaan, vaika ovatkin toimineet isis:iä vastaan. Länsi ei halua Assadista Isis:n vastaista liittolaista.

Länsimaita huolettivat Syyrian kemialliset aseet, joita saatiinkin vedettyä paljon pois maasta[41]. Monet länsimaat tunnustivat oppositiokoalition Syyrian viralliseksi edustajaksi marras-joulukuussa 2012. Länsimaat ja muut "Syyrian ystävät" ilmoittivat kesäkuussa 2013 antavansa vastedes suoraa aseapua ja muuta sotilaallista tukea Syyrian kapinallisille[42][43]. Elo-syyskuussa 2012 Syyria ja suurvallat päättivät tuhota maan kemialliset aseet.


Katso myös

Lähteet

  • Lilly Korpiola & Hanna Nikkanen: Arabikevät, Avain 2012, ISBN: 978-951-692-912-8
  • Mitä missä milloin 2012
  • Mitä missä milloin 2013

Viitteet

  1. ↑ Saeed Kamali Dehghan: Syrian army being aided by Iranian forces The Guardian. 28 May 2012. Viitattu 18 August 2012.
  2. ↑ Daftari, Lisa. "Iranian general admits 'fighting every aspect of a war' in defending Syria's Assad", Fox News, 28 August 2012. Luettu 6 September 2012. 
  3. ↑ Iran's Hizbullah sends more troops to help Assad storm Aleppo, fight Sunnis World News Tribune. 29 July 2012. Viitattu 18 August 2012.
  4. ↑ Syrian opposition groups reach unity deal USA Today. 11 November 2012. Viitattu 14 November 2012.
  5. ↑ a b c Schmitt, Eric. "C.I.A. Said to Aid in Steering Arms to Syrian Opposition", The New York Times, 21 June 2012. Luettu 4 July 2012. 
  6. ↑ a b Järjestö: Jo yli 80 000 kuollut Syyrian sodassa - lähes puolet siviilejä Yle Uutiset Ulkomaat 12.5.2013 klo 17:49, AFP Reuters
  7. ↑ http://www.timesofoman.com/News/Article-20325.aspx
  8. ↑ http://data.unhcr.org/syrianrefugees/syria.php
  9. ↑ http://www.washingtoninstitute.org/policy-analysis/view/syrias-meltdown-requires-a-u.s.-led-response
  10. ↑ Punainen risti: Syyriassa on sisällissota YLE. 16.7.2012. Viitattu 30.7.2012.
  11. ↑ [1] Amulehti Uutiset Ulkomaat 19.5.2014
  12. ↑ More than 162,000 dead in Syria’s since 18/03/2011
  13. ↑ "Minä, Bashar", Suomen Kuvalehti 36/2013, toimittaja Katri Merikallio, 6.9.2013, sivut 12-13.
  14. ↑ a b Alan Salehzadeh: Syyrian sisällissota: Syitä ja taustatekijöitä (pdf) 2013. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu. Viitattu 1.1.2014. suomi
  15. ↑ [2]
  16. ↑ A Faceless Teenage Refugee Who Helped Ignite Syria’s War
  17. ↑ Syria: how it all began Hugh Macleod and a reporter in Syria GlobalPost Middle East April 23, 2011
  18. ↑ Fresh Protests Erupt in Syria (Videos) Anna Skibinsky The Epoch Simes, English edition, World Middle East March 16, 2011
  19. ↑ Mid-East unrest: Syrian protests in Damascus and Aleppo
  20. ↑ [3] April 21, 2011 President Assad issues decree to end Syria's nearly 50-year old state of emergency.
  21. ↑ A recap of the Syrian crisis to date
  22. ↑ Syyrian Aleppossa syytetään hallitusta ja kapinallisia
  23. ↑ Ratkaiseva taistelu Syyriasta on alkanut
  24. ↑ Suurvaltapolitiikkaa ja hyväntekeväisyyttä Syyriassa ALARIK NOTIS, Sarastus,
  25. ↑ Syyriassa sotivat nyt Hizbollah ja al-Qaida vastakkain
  26. ↑ Turkki vahvistaa rajaansa – Isis-taistelijat etenevät Syyriassa
  27. ↑ Syyriasta raportoidaan julmista raiskauksista Yle Uutiset Ulkomaat Ulkomaat 14.1.2013
  28. ↑ Molemmat Syyrian taistelevat osapuolet syyllisiä sotarikoksiin
  29. ↑ YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsee Syyrian ihmisoikeusrikkomukset
  30. ↑ Report of the Independent International Commission of Inquiry on the Syrian Arab Republic
  31. ↑ Tutkimusryhmä: Syyrian sotarikokset vietävä oikeuteen
  32. ↑ YK: Syyrian sotarikokset entistä räikeämpiä
  33. ↑ HRW: Syyriassa kymmeniä kidutuskeskuksia
  34. ↑ Syria unrest: Who are the shabiha?
  35. ↑ Amnesty paljasti Aleppon pommitusten tuhot
  36. ↑ YK: Syyrian sotarikokset entistä räikeämpiä maailma.net 07.06.2013
  37. ↑ [4]
  38. ↑ Ihmisoikeusjärjestö: Syyrian hallitus käytti taas kemiallisia aseita
  39. ↑ Syyrian kristityt pian entinen vähemmistö
  40. ↑ Syyria ja vääristynyt media Tiedonantaja.fi 16.03.2012
  41. ↑ Syyriassa yhä kemiallisia aseita – takaraja umpeutui tänään
  42. ↑ Yhdysvallat lupaa sotilaallista apua Syyrian kapinallisille
  43. ↑ Syyrian kapinalliset saavat sotilaallista tukea länsimailta

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Syyrian sisällissota.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Syyrian_sisällissota&oldid=14468857”