Setrit
Setrit | |
---|---|
Libanoninsetri (Cedrus libani) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Magnoliophyta |
Alakaari: | Havupuut Pinophytina |
Luokka: | Havupuut Pinopsida |
Lahko: | Pinales |
Heimo: | Mäntykasvit Pinaceae |
Suku: |
Setrit Cedrus Trew[1] |
Katso myös | |
Setrit (Cedrus) on havupuusuku mäntykasvien (Pinaceae) heimossa. Lajit kasvavat luonnonvaraisina vuoristoalueilla Himalajan länsiosista Välimeren alueelle. Himalajalla puut kasvavat 1 500–3 200 metrin korkeudessa ja Välimerellä 1 000–2 200 metrissä.[2]
Setrit kasvavat hitaasti, ne kukkivat vasta 30-vuotiaina ja voivat elää tuhatvuotiaiksi.[3]
Setrit jaetaan kasvitieteilijästä riippuen 2–4 lajiin.
- Himalajansetri (Cedrus deodara); läntinen Himalaja. Lehdet kirkkaan vihreästä vaalean sinivihreään, 25–60 mm., käpysuomut hiemat uurteiset.
- Libanoninsetri (Cedrus libani); Välimeren alueen vuoristot Turkista ja Libanonista Marokkoon. Lehdet tumman vihreästä vaalean sinivihreäään, 8–25 mm, käpysuomut sileät. Neljä muunnosta:
- Cedrus libani var. libani; Libanonin vuoristot, läntinen Syyria ja Turkin etelä- ja keskiosat. Lehdet tumman vihreästä vaalean sinivihreäään, 10–25 mm.
- Cedrus libani var. stenocoma; Lounais-Turkin vuoristot. Lehdet sinivihreät, 8–25 mm.
- Kyproksensetri (Cedrus libani var. brevifolia tai Cedrus brevifolia); Kyproksen vuoristot. Lehdet sinivihreät, 8–20 mm.
- Atlassetri (Cedrus libani var. atlantica tai Cedrus atlantica); Atlasvuorilla Marokossa ja Algeriassa. Lehdet tumman vihreästä vaalean sinivihreäään, 10–25 mm.
Setripuun tuoksu karkoittaa koiperhosia, minkä takia se on suosittua materiaalia vaatekaapeissa.[2]