Tentyra
| Tentyra | |
|---|---|
| Τέντυρα 𓉺𓈖𓏏 / 𓇾𓈖𓇾𓂋𓂋𓏏𓊖 |
|
 Tentyran raunioita. |
|
| Sijainti | |
  Tentyra |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Egypti |
| Paikkakunta | Dendera (Dandarah) Qina |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Valtakunta |
muinaisen Egyptin dynastiat Ptolemaiosten valtakunta Rooman valtakunta Bysantin valtakunta |
| Alue | Tentyrites, Thebais, Egypti |
| Aiheesta muualla | |
Tentyra (m.kreik. Τέντυρα,[1] myös Tentyris, Τεντυρίς) eli Iunet (egypt. 𓉺𓈖𓏏, Jwnt)[2] tai Ta-en-tarer(t) (egypt. 𓇾𓈖𓇾𓂋𓂋𓏏𓊖, Tꜣ-n-tꜣrr(t); kopt. Ⲧⲉⲛⲧⲱⲣⲓ, Ⲛⲓⲧⲛⲧⲱⲣⲉ, Ⲛⲓⲧⲉⲛⲧⲱⲣⲓ) oli kaupunki muinaisessa Egyptissä. Se sijaitsi Ylä-Egyptissä eli Thebaiksessa ja kuului Tentyriteen nomokseen, jonka pääkaupunki se oli. Kaupungin arkeologinen kohde, joka tunnetaan erityisesti Hathorille omistetusta temppelistä, sijaitsee nykyisessä Denderassa.[3][4][5][6][7]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tentyra sijaitsi Niilin länsirannalla joen suuren mutkan kohdalla noin 60 kilometriä pohjoiseen Thebasta eli Diospolis Megalesta. Samalla kohdalla joen toisella puolella sijaitsi Kainen kaupunki. Seuraavina yläjuoksulle päin olivat Koptos ja Apollonopolis Mikra, ja alajuoksulle päin muun muassa Diospolis Mikra ja Abydos. Nykyisin Tentyran paikalla on kaupungista nimensä perinyt Denderan kaupunki.[3][4][6]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tentyran pääjumala oli Hathor, ja se oli kyseisen jumalattaren vanhimpia kulttikeskuksia.[3] Myös kaupungin nimi perustunee Hathorin nimeen, ja oli lyhentynyt sen pidemmistä egyptinkielistä nimistä kuten Iunet-ta-netjeret (Jwnt-tꜣ-nṯrt) ja Ta-bekhen-en-Hathor (Tꜣ-bẖn-n-Ḥt-Ḥr). Kreikkalaiset samastivat Hathorin Afroditeen. Tentyran Hathor oli ihmiskasvoinen ja lehmänkorvainen, ja muistutti niin paljon Isistä, että jumalattaret on myöhemmin sekoitettu toisiinsa. Jumalatar esitetään kuvissa hoitamassa Ehoou-lasta, jonka sanotaan olevan hänen poikansa.[4]
Viimeistään hellenistiseltä kaudelta eli Ptolemaiosten ajalta lähtien Tentyra oli oman nomoksensa pääkaupunki.[3] Tentyra tuotti erityisesti pellavaa ja kankaita.[4][8] Sen asukkaat vihasivat krokotiilejä, ja olivat siksi vihollisuuksissa niiden nomosten asukkaiden kanssa, joissa krokotiiliä palvottiin. Juvenalis kertoo todistaneensa yhtä veristä tappelua tentyralaisten ja Ombiteen nomoksen asukkaiden välillä. Hän tosin kuvaa tappelun käydyksi vierekkäisten nomosten asukkaiden välillä, vaikka Ombites sijaitsi paljon etelämpänä. Siksi on mahdollista, että hän tarkoitti todellisuudessa viereistä Koptiteen nomosta, jossa myös palvottiin krokotiiliä.[4][9]
Tentyralaisten kerrotaan olleen kuuluisia krokotiilinmetsästystaidoistaan ja pelottomuudestaan, jolla syöksyivät Niiliin raahatakseen krokotiilit kuivalle maalle.[4][10] Seneca nuorempi laittoi tämän tentyralaisten luonteen ansioksi, sillä kaupungin asukkaat olivat pienikokoisia.[11] Strabon kertoo nähneensä Roomassa esityksen, jossa krokotiilit oli laitettu vastakkain Tentyrasta tuotujen miesten kanssa. Tentyralaiset syöksyivät rohkeasti altaisiin, pyydystivät krokotiilit verkkoihinsa ja raahasivat ne kuiville katsojien hämmästykseksi.[4][12]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hathorin temppeli
Hathorille omistettu temppeli oli kaupungin merkittävin pyhäkkö, ja se on säilynyt nykyaikaan varsin hyvin. Temppelin rakentaminen alkoi Ptolemaiosten aikana ja se sai lopullisen muotonsa roomalaisella kaudella. Temppelin portiikkina toimineessa hypostyylihallissa on 24 pylvästä, neljä kuuden pylvään riviä, jotka on koristeltu kaiverruksin muistuttamaan sistrumia. Portiikkia seuraa käytävä, jonka kummallakin puolella on kolme pylvästä ja niiden takana kolme kammiota. Seuraavaksi tulee keskuskammio, jonka sivuilla oli jälleen pienemmät kammiot. Lopuksi seuraa varsinainen pienikokoinen naos tai cella. Sitä ympäröi käytävä, jonka sivuilla ja takana oli lisää kammioita.[3][4]
Temppelin seinät on koristeltu kauttaaltaan hieroglyfikirjoituksilla.[3][4] Kirjoituksissa esiintyy Ptolemaiosten nimiä sekä Rooman keisarien nimiä Tiberiuksen ja Antoninus Piuksen väliseltä ajalta. Temppelissä on myös suurikokoinen eläinradaksi kutsuttu kuva, joka saattaa todellisuudessa esittää kaupungin jumalien kulkuetta. Sieltä on peräisin myös Louvressa oleva pienempi eläinradaksi kutsuttu kuva.[3][4]
Iseion
Iseion (lat. Iseium) eli Isikselle omistettu temppeli sijaitsi lähellä Hathorin temppeliä, sen lounaiskulman takana. Se koostuu yhdestä keskuskammiosta ja kahdesta muusta kammiosta. Temppelin hieroglyfikirjoituksissa esiintyvät nimet Augustus, Claudius ja Nero. Temppelin itäpuolella on pyloni, jonka kreikankielinen piirtokirjoitus ilmoittaa, että se omistettiin Isikselle Augustuksen 31. hallintovuonna.[4]
Tyfonion
Nimellä Tyfonion (lat. Typhonium) tunnettu temppeli sijaitsi Hathorin temppelin pohjoispuolella. Siinä oli kaksi ulompaa kammiota sekä sisempi adyton. Sitä ympäröi 22 pylväästä koostunut osittainen peristyyli pitkiltä sivuilta ja takasivulta. Temppelin hieroglyfikirjoituksissa esiintyvät nimet Trajanus, Hadrianus ja Antoninus Pius. Temppeli on tulkittu perinteisesti Sethiin yhdistetyn Tyfonin temppeliksi. Sen seinillä esiintyy jumalaan liitettyä tuhokuvastoa, mutta muu kuvitus vaikuttaa esittävän Ehooun syntymää. Näin temppelin on ehdotettu liittyvän ennemmin Hathoriin ja siihen, kun tämä synnytti Ehooun. Tyfon vaikuttaa olevan ainoastaan alisteisessa roolissa kuvaamassa pimeyttä ja kaaosta tai ”alkuyötä”, joka vallitsi ennen luomista ja syntymää.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Strabon: Geografika 17 s. 814; Klaudios Ptolemaios: Geografika 4.5.6, 4.5.8.
- ↑ Schweitzer, Simon D.: Jwn.t Ancient Egyptian Dictionary. Viitattu 18.1.2021.
- ↑ a b c d e f g Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”TENTYRA or TENTYRIS (Dandara) Egypt”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l Smith, William: ”Tentyra”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Tentyra Pleiades. Viitattu 19.10.2020.
- ↑ a b Tentyra (Egypt) 19 Dendera - Τέντυρα ToposText. Viitattu 19.10.2020.
- ↑ Tentyris (Dendera) Trismegistos. Viitattu 19.10.2020.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 19.1.
- ↑ Juvanalis: Satiirit 15.35.
- ↑ Aelianus: De natura animalium 10.24; Plinius vanhempi: Naturalis historia 8.25. s. 38.
- ↑ Seneca nuorempi: Naturales quaestiones 2.2.
- ↑ Strabon: Geografika 17 s. 814–815.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tentyra Wikimedia Commonsissa
