Tradeka

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 21. elokuuta 2009 kello 11.04 käyttäjän Samulili (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Tradeka-osuuskunnasta. Osuuskunnan osin omistama Suomen Lähikauppa oli aiemmalta nimeltään Tradeka Oy.

Tradeka, virallisesti Osuuskunta Tradeka-yhtymä on suomalainen osuuskunta. Toimialaltaan osuuskunta on hallintayhtiö, joka omistaa kokonaan hotelli-ja ravintola-alalla toimivan Restel Oy:n ja on vähemmistöosakkaana (15,63 %) vähittäiskauppaa harjoittavassa Suomen Lähikauppa Oy:ssä.

Historia

E-liikkeen alkuvaiheet

Ristiriidat pääasiassa kaupunkien tehdastyöväestöstä koostuneiden, jäsenmäärältään suurten ja poliittisesti lähellä vasemmistoa olleiden osuuskauppojen sekä pääasiassa maaseudun viljelijäväestöstä koostuneiden, jäsenmäärältään pienten ja poliittisesti lähellä porvareita olleiden osuuskauppojen kesken vahvistuivat, kun suuret osuuskaupat halusivat saada aatteellisessa keskusjärjestössä, Yleisessä Osuuskauppojen Liitossa enemmän määräysvaltaa perustuen kunkin osuuskaupan jäsenmäärään. Koska tämä oli kuitenkin jyrkästi osuustoiminnan yksi jäsen - yksi ääni -periaatetta vastaan, perustivat suuret osuuskaupat Osuusliike Elannon johdolla omaksi aatteelliseksi keskusjärjestöksi Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) vuonna 1916 muodostaen näin edistysmielisen osuuskauppaliikkeen eli E-liikkeen. Samalla ne kuitenkin halusivat pitää keskusliikkeenään SOK:n. Tähän ei SOK suostunut, jolloin KK:n jäsenosuusliikkeet perustivat vuonna 1917 Suomen Osuustukkukaupan (OTK), josta tuli 1920 Osuustukkukauppa ja 1970 Keskusosuusliike OTK. Enimmillään Osuusliikkeitä oli 128.

Eka-fuusio

Raskas teollisuus ja kannattamattomat Osuusliikkeet olivat ajaneet OTK:n kriisin partaalle. Pitkäaikaiset vastuunkantajat väistyvät ja valta keskittyi uudelle pääjohtajalle Eero Rantalalle. 39 Osuusliikkeen sulautumisesta niiden omistamaan OTK:hon muodostui 1983 E-osuuskunta Eka. Poikkeuksena oli ainoastaan yksi, mutta sitäkin suurempi eli noin neljännestä Osuusliikkeiden liikevaihdosta ja jäsenistöstä edustanut Elanto. Jo aiemmin samana vuonna KK:n nimi muutettiin muotoon Kulutusosuustoiminnan Keskusliitto jäseninään fuusion jälkeen siis vain Eka ja Elanto.

E-osuuskunta Ekasta muotoutui vuonna 1987 Kansa-vakuutuskonsernin ja Haka-rakennusyhtiön mukaantulon jälkeen Osuuskunta Eka-yhtymä.

E-liikkeen loppu

Vuonna 1992 Eka ja Elanto sekä SOK ja Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto perustivat Co-op Suomen Kuluttajaosuustoiminnan Liiton (KOL), jolloin samassa yhteydessä KK lopetti toimintansa ja E-liike siirtyi historiaan. (KOL:n toiminta puolestaan päättyi ainakin tosiasiallisesti vuoden 2003 lopussa.)

Rahoituskriisi ja yrityssaneeraus

Ekan taloudellinen tilanne pysyi heikkona alusta alkaen ja yhtymä oli pahenevassa rahoituskriisissä. Investoinnit ja toiminta rahoitettiin viime vaiheessa Eläke-Kansan kassavirralla. Lokakuussa 1993 tiedotusvälineissä alkoi liikkua tietoja Ekan taloudellisesta tilanteesta ja Hakan suurista tappioista. Uutisten johdosta Ekan säästökassa-asiakkaat alkoivat nostaa säästöjään joukkomitassa. Pankit kieltäytyivät rahoituksesta ja tämän johdosta Eka haki itsensä yrityssaneeraukseen.

Ekan yrityssaneeraus aiheutti Eläke- ja Henki-Kansan sekä Hakan konkurssin.[1]

Ekasta Tradekaksi

Yrityssaneerauksen aikana perusliiketoiminnaksi muodostuivat vähittäiskauppa, sekä hotelli- ja ravintolatoiminta. Yhtymän nimi muuttui päätoimialan eli vähittäiskaupan silloisen nimen mukaisesti Osuuskunta Tradeka-yhtymäksi. Yrityssaneeraus saatiin päätökseen vuoden 2003 lopussa.

Tradeka on 300 000 suomalaisen jäsenen hallitsema omistusosuuskunta. Toiminta-ajatuksensa mukaan se toimii jäsentensä hyväksi tarjoamalla heille kilpailukykyisiä palveluja ja kannustavia etuja. Siinä tarkoituksessa osuuskunta kehittää YkkösBonus-kanta-asiakasjärjestelmää. Osuuskunta tarjoaa tuotteita ja palveluja, joita tuottavat osuuskunnan itse kokonaan tai osittain omistamat yhtiöt sekä YkkösBonus-järjestelmään kuuluvat muut toimittajat. Sen lisäksi osuuskunta tarjoaa osuusmaksunsa maksaneille jäsenille erityisiä jäsenetuja.

Ylintä päätösvaltaa osuuskunnassa käyttää jäsenistön kuudeksi vuodeksi kerrallaan yleisillä vaaleilla valitsema edustajisto. Edustajisto valitsee kahdeksi vuodeksi kerrallaan osuuskunnalle hallintoneuvoston, joka nimeää vuodeksi kerrallaan hallituksen.

Tuet puolueille

Elokuussa 2009 puolueiden julkistaessa rahoituksensa ilmeni, että Tradeka tuki Vasemmistoliittoa vuosien 2007-2009 aikana runsaalla 100 000 eurolla, ja SDP:tä vuosina 2007-2008 yhteensä 80 000 eurolla. [2][3][4]

Lähteet

  1. Esko SeppänenPunapääoman romahdus, sivut 61-88. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20814-0.
  2. MTV3 – Jussi Karhunen: Vasemmistoliitolle 100 000 euron tuki Tradekalta mtv3.fi. 13.8.2009. MTV3 Oy. Viitattu 14.8.2009.
  3. Tradeka tuki vasemmistoliittoa 100 000 eurolla Iltalehti 13.8.2009
  4. Olli Kemppainen: Ay-liike pumppaa demarikassaan satojatuhansia euroja vuodessa kaleva.fi. 13.8.2009. Kaleva Kustannus Oy. Viitattu 14.8.2009.

Aiheesta muualla