Ukrainan jalkapallomaajoukkue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ukraina
Lempinimi жовто-синій (žovto-syni), suom. Keltasiniset
Liitto Ukrainan jalkapalloliitto
Valmentaja Serhi Rebrov
Eniten otteluita Anatoli Tymoštšuk (144)
Eniten maaleja Andri Ševtšenko (48)
FIFAn maakoodi UKR
FIFA-ranking 25 (18.7.2024) [1]
}}
Kotipeliasu
}}
Vieraspeliasu
Ensimmäinen ottelu

 Ukraina 1 - 3 Unkari 
(Užhorod, Ukraina; 29. huhtikuuta 1992)

Suurin voitto

 Ukraina 6 - 0 Azerbaidžan 
(Kiova, Ukraina; 15. elokuuta 2006)
 Andorra 0 - 6 Ukraina 
(Andorra; 15. lokakuuta 2009)

Suurin tappio

 Ranska 7 - 1 Ukraina 
(Saint Denis, Ranska; 7. lokakuuta 2020)

MM-kilpailut
Esiintymiset 1 (ensimmäiset 2006)
Paras MM-sijoitus puolivälierät (2006)
EM-kilpailut
Esiintymiset 4 (ensimmäiset 2012)
Paras sijoitus puolivälierät (2020)

Ukrainan jalkapallomaajoukkue on Ukrainaa kansainvälisissä maajoukkuekilpailuissa edustava joukkue, joka toimii Ukrainan jalkapalloliiton alaisuudessa. Ukraina on lokakuussa 2023 FIFA-rankingissa sijalla 22[2]. Parhaimmillaan se on ollut sijalla 13 vuonna 2006.[3]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukraina pelasi ensimmäisen maaottelunsa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen 29. huhtikuuta 1992 Unkaria vastaan.

Ennen maan itsenäistymistä ukrainalaiset pelasivat Neuvostoliiton maajoukkueessa, ja jotkut parhaista ukrainalaispelaajista, kuten Igor Dobrovolski, Andrei Kantšelskis, Viktor Onopko ja Oleg Salenko, päättivät jatkaa maajoukkueuraansa Venäjän maajoukkueessa, sillä se oli Neuvostoliiton perinteen virallinen jatkaja, ja Ukraina ei osallistunut kansainvälisiin kilpailuihin ennen vuotta 1994. Ukraina myös joutui alussa aloittamaan heikommista karsintakoreista, sillä Neuvostoliiton viiden vuoden aikana keräämät maapisteet menivät suoraan Venäjälle, vaikka suuri osa joukkueen pelaajista oli ollut ukrainalaisia.

Ensimmäisen kerran Ukraina selviytyi arvokilpailujen lopputurnaukseen 2006 Saksan MM-kisoihin. Kroatia oli estänyt pääsyn 1998 Ranskan MM-kisoihin, Slovenia 2000 EM-kisoihin ja Saksa 2002 MM-kisoihin.

Epäonnistuneiden Euro 2004 -karsintojen jälkeen Ukrainan valmentajaksi palkattiin entinen Neuvostoliiton huippupelaaja Oleh Bloh’in, mikä osoittautui oikeaksi ratkaisuksi Ukrainan voitettua oman karsintalohkonsa. Itse lopputurnauksessa joukkue eteni puolivälieriin, missä se kärsi tappion maalein 0–3 maailmanmestaruuden voittaneelle Italialle. Joukkue ei kyennyt Bloh’inin alaisuudessa selviytymään 2008 EM-kisoihin jäätyään lohkossa neljänneksi.

Entinen Neuvostoliiton maajoukkuepelaaja Oleksi Myh’ailytšenko aloitti valmentajan tehtävässä vuonna 2008. MM-kisojen 2010 karsinnoissa Ukraina pelasi lohkossa 6 yhdessä Englannin, Kroatian, Valko-Venäjän, Kazakstanin ja Andorran kanssa. Englannin voittamassa lohkossa Ukraina sijoittui toiseksi ja selviytyi kaksiosaiseen jatkokarsintaan Kreikkaa vastaan. Kreikassa pelattu ottelu päättyi 0–0 ja omalla kotikentällään Ukraina hävisi Kreikalle 0–1, joten Ukraina ei päässyt MM-kisoihin. EM-kisoissa 2012 Ukraina toimi isäntänä yhdessä Puolan kanssa. Isännyyden (jaetun sellaisen) ansiosta joukkue oli automaattisesti mukana lopputurnauksessa eikä sen tarvinnut osallistua karsintoihin. Lopputurnauksessa Ukraina voitti Ruotsin 2–1 mutta hävisi sen jälkeen Ranskalle 0–2 ja Englannille 0–1 eikä selviytynyt alkulohkostaan jatkoon. MM-kisojen 2014 karsintalohkossaan Ukraina sijoittui Myh’ailo Fomenkon valmennuksessa toiseksi. Jatkokarsinnassa se pelasi Ranskaa vastaan ja voitti ensimmäisen osaottelun kotikentällään 2–0 mutta hävisi vierasottelun 0–3 eikä päässyt lopputurnaukseen.

Seuraavan kerran Ukraina pelasi arvokilpailuissa vuonna 2016, kun se oli sijoittunut EM-karsintojen alkulohkossaan kolmanneksi ja voittanut kaksiosaisessa jatkokarsinnassa Slovenian. EM-lopputurnauksessa Ukraina hävisi Saksalle ja Pohjois-Irlannille 0–2 sekä Puolalle 0–1 eikä päässyt alkulohkostaan jatkoon. Fomenko lopetti päävalmentajapestinsä tähän turnaukseen ja tilalle nousi Andri Ševtšenko. Vuoden 2018 MM-kisojen karsintalohkossaan Ukraina jäi kolmanneksi edellään Islanti ja Kroatia eikä siten päässyt edes jatkokarsintaan.

Vuoden 2020 EM-kisojen karsinnoissa Ukraina voitti lohkonsa kahdeksasta ottelustaan kuusi ja kärsi ainoat pistemenetyksensä vierastasapeleissä Portugalia ja Serbiaa vastaan. Vuodelle 2021 koronaviruspandemian vuoksi siirretyn EM-lopputurnauksen alkulohkossaan Ukraina hävisi Alankomaille 2–3, voitti Pohjois-Makedonian 2–1 ja hävisi Itävallalle 0–1. Ukraina selviytyi lohkokolmosten vertailun tuloksena neljännesvälieriin, joissa se voitti Ruotsin jatkoajan jälkeen 2–1. Puolivälierissä Ukraina hävisi Englannille 0–4. Muutama viikko EM-turnauksen jälkeen Ševtšenko ilmoitti jättävänsä päävalmentajan tehtävän.

Vuoden 2022 MM-kisojen karsintalohkonsa kahdeksasta ottelustaan Ukraina voitti vain kaksi, kerran Suomen ja kerran Bosnia ja Hertsegovinan, mutta pelasi lopuissa kuudessa ottelussa tasapelin ja sijoittui lohkossa toiseksi Ranskan takana.[4][5] Ukrainassa alkaneen sodan vuoksi Ukrainan jatkokarsintaottelut siirtyivät kesäkuulle 2022.[6] Jatkokarsinnassa Ukraina voitti Skotlannin 3–1 mutta hävisi Walesille 0–1 eikä selviytynyt lopputurnaukseen.[7][8]

Maailmanmestaruuskilpailut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1998 – Ei selviytynyt karsinnoista
  • 2002 – Ei selviytynyt karsinnoista
  • 2006 – Puolivälierät
  • 2010 – Ei selviytynyt karsinnoista
  • 2014 – Ei selviytynyt karsinnoista
  • 2018 – Ei selviytynyt karsinnoista
  • 2022 – Ei selviytynyt karsinnoista

Euroopan-mestaruuskilpailut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1996 – Ei selviytynyt karsinnoista
  • 2000 – Ei selviytynyt karsinnoista
  • 2004 – Ei selviytynyt karsinnoista
  • 2008 – Ei selviytynyt karsinnoista
  • 2012 – Alkulohko
  • 2016 – Alkulohko
  • 2020 – Puolivälierät
  • 2024 – Alkulohko

Valmentajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valmentaja Vuodet Ottelut Voitot Tasapelit Tappiot Tehdyt maalit Päästetyt maalit Voittoprosentti
Viktor Prokopenko 1992 3 0 1 2 2 5 16,67 %
Nikolai Pavlov (väliaik.) 1992 1 0 1 0 1 1 50,00 %
Oleh Bazilevitš 1993–1994 11 4 3 4 13 14 50,00 %
Nikolai Pavlov (väliaik.) 1994 2 0 0 2 0 3 0,00 %
József Szabó 1994 2 1 1 0 3 0 75,00 %
Anatoli Konkov 1995 7 3 0 4 8 13 42,86 %
József Szabó 1996–1999 32 15 11 6 44 26 64,06 %
Valeri Lobanovskyi 2000–2001 18 6 7 5 20 20 52,78 %
Leonid Burjak 2002–2003 19 5 6 8 18 23 42,11 %
Oleh Bloh’in 2003–2007 46 21 14 11 65 40 60,87 %
Oleksi Myh’ailytšenko 2008–2009 20 12 4 4 31 16 60 %
Myron Markevytš 2010 4 3 1 0 9 3 75 %
Juri Kalitvintsev 2010–2011 8 1 5 2 10 13 12,5 %
Myh’ailo Fomenko 2012–2016 37 24 6 7 67 22 64,9%
Andri Ševtšenko 2016–2021 51 25 13 13 71 61 49,0%
Oleksandr Petrakov 2021–2023 15 6 7 2 23 13 40,0%
Ruslan Rotan 2023 1 0 0 1 0 2 0,0%
Serhi Rebrov 2023– 8 4 3 1 14 9 50,0%

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Men's Ranking inside.FIFA.com. 18.7.2024. Fédération Internationale de Football Association (FIFA). Viitattu 18.7.2024. (englanniksi)
  2. ↑ https://www.fifa.com/fifa-world-ranking/men?dateId=id13687
  3. ↑ http://www.fifa.com/associations/association=ukr/ranking/gender=m/index.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Uusitalo,Timo: Huuhkajien takaa-ajo jäi torsoksi – Ukraina aiheutti kolauksen MM-haaveille: "Enemmän piti tästä ottelusta saada" 9.10.2021. Yle. Viitattu 24.6.2022.
  5. ↑ Jalonen, Pekka: Ukraina pullautti Huuhkajat ulos jatkokarsinnoista Iltalehti. 16.11.2021. Viitattu 24.6.2022.
  6. ↑ Ukraina tavoittelee jalkapallon MM-lopputurnauspaikkaa: "Annamme kaikkemme" Etelä-Suomen Sanomat. 31.5.2022. Viitattu 24.6.2022.
  7. ↑ Ukraina kukisti Skotlannin ja piti kiinni MM-haaveistaan – "Valtava voitto Ukrainalle" Uusimaa. 2.6.2022. Viitattu 24.6.2022.
  8. ↑ Wales murskasi Ukrainan haaveet Qatarin MM-kisoista Etelä-Suomen Sanomat. 5.6.2022. Viitattu 24.6.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ukrainan_jalkapallomaajoukkue&oldid=22478112”