Vaatekoi
| Vaatekoi | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Koimaiset Tineoidea |
| Heimo: | Aitokoit Tineidae |
| Alaheimo: | Tineinae |
| Suku: | Tineola |
| Laji: | bisselliella |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Tineola bisselliella |
|
| Katso myös | |
Vaatekoi (Tineola bisselliella) on aitokoiden heimoon kuuluva pikkuperhonen. Se on tunnettu sisätiloissa elävä laji.
Koko ja ulkonäkö
Vaatekoi on ulkonäöltään hyvin samankaltainen kuin turkiskoi (Tinea pellionella), mutta sen etusiivistä puuttuu tumma täplä. Etusiivet ovat kellanruskeat ja tasaisen kullanhohtoiset, joskus tyvestä hieman tummemmat. Takasiivet ovat harmaat ja niissä on kellertäviä juovia. Pään karvamaiset suomut ovat yksivärisen vaaleankeltaisia ja tuntosarvet ovat noin puolet etusiiven pituudesta. Siipiväli 7–15 mm.[1][2][3]
Toukka on valkoinen, läpikuultava, ja sillä on musta pää. Sitä ei kuitenkaan tapaa paljaaltaan vaan toukka elää ja liikkuu kuiduista ja seitistä tekemänsä kopan sisällä. Täysikasvuinen toukka on noin 11 mm pitkä.[3]
Levinneisyys ja lentoaika
Nykyisin vaatekoi on kosmopoliittinen laji. Alkujaan sen arvellaan olevan peräisin eteläisestä Afrikasta, mutta tämä on epävarmaa. Sisätiloissa eläessään koi voi tuottaa 3–4 sukupolvea vuodessa ja yksilöitä voi tavata ympäri vuoden.[3]
Elinympäristö ja elintavat
Vaatekoi lentää pääasiassa yöllä. Naaras on laiska liikkumaan ja sitä tapaa hyvin harvoin kauempana paikasta, jossa se on toukkana elänyt. Koiraat lentävät aktiivisesti etsimässä kumppania. Naaras voi tuottaa jopa 100 munaa.[3] Aikuiset perhoset elävät piilotellen ja häirittynä piiloutuvat, pakenevat juosten tai lentäen korkeintaan pienen matkan. Valo ei houkuttele perhosia. Aikuinen perhonen ei nauti ravintoa ja sen elinaika on vajaa kuukausi.[4]
Luonnossa vaatekoi elää erityisesti lintujen, mutta myös muiden eläinten pesissä. Toukat syövät ravinnokseen kuollutta eläinperäistä orgaanista ainesta kuten irronneita karvoja ja höyheniä, kuivunutta verta ja hyönteisten jäänteitä.[3] Niille kelpaa myös erityisesti villavaatteiden sekä -kankaiden kuidut, joista ne myös kehräävät putkimaisen suojaverhon ihonsa peitteeksi.[5] Toukkaputken kuidut ovat tyypillisesti sekaisin vaatekuitujen kanssa, mikä kiinnittää toukan vaatteeseen.[4] Vaatteisiin toukat syövät reikiä sekä tahraavat niitä tuottamallaan seitillä ja ulosteillaan. Satunnaisesti toukkia voi tavata myös kuivista proteiinipitoisista elintarvikkeista.[3] Toukkia voi olla myös kasvikuidusta kuten puuvillasta valmistetuissa vaatteissa tai kankaissa, mutta tällöin niiden on oltava riittävän likaisia sillä kasvikuitu ei kelpaa toukan ravinnoksi.[4]
Toukat kuoriutuvat yleensä jo muutama päivä munimisen jälkeen. Jotta toukat jaksaisivat kehrätä ympärilleen suojaputken, niiden on löydettävä runsaasti ravintoa heti munista kuoriuduttuaan. Toukat ovat myös hyvin valonarkoja, joten niiden parhaimpia kasvuympäristöjä ovat pimeät, suojaisat tilat, joissa on runsaasti syötävää kuitumateriaalia. Toukkien menestyminen vaatii sopivan korkeana pysyvää lämpötilaa ja korkeaa ilmankosteutta. Olosuhteiden muuttuessa epäsopiviksi ne kykenevät asettumaan lepotilaan.[3] Toukkavaihe kestää olosuhteista ja ravinnonsaannista riippuen reilusta kuukaudesta jopa kahteen vuoteen. Kotelovaihe noin viikosta kuukauteen.[4]
Vielä 1900-luvun alkupuolella vaatekoi oli yleinen, mutta nykyisten asuntojen kuiva keskuslämmitysilma ja keinokuiduista tehtyjen vaatteiden yleistyminen ovat tehneet siitä paljon harvinaisemman ja esiintymät ovat erittäin paikallisia.[3][2]
Lähteet
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/t/tineola_biselliella.html
- ↑ a b http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=236
- ↑ a b c d e f g h Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna: Fjärilar: Käkmalar–säckspinnare. ISBN 978-91-88506-60-3 s. 459–460
- ↑ a b c d http://www.museumpests.net/pdfholder/46image.pdf
- ↑ Pieni tietosanakirja