Varpasalo
| Sijainti | |
|---|---|
| Vesialue | |
| Pinta-ala |
27 km² |
| Asukasluku |
noin 70, kesällä jopa 200 |
|---|---|
| Asutuskeskukset |
Leskelä, Kähkölä, Pitkäniemi, Riihilahti, Varpasalo |
Varpasalo on saari Rääkkylän kunnassa, Itä-Suomessa. Lisäksi Varpasalo on myös kylä, paremmin sanottuna asutuskeskittymä saaren keskiosassa.
Saaresta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saarella on pinta-alaa noin 27 neliökilometriä ja se onkin Suomen 15. suurin sisävesisaari.[1] Se kuuluu Oriveden vesistöön. Varpasaloa ja sen naapurisaarta Oravisaloa erottaa noin 500 metriä leveä ja kaksi kilometriä pitkä Ihalansalmi. Saaresta yli puolet on metsää ja kallioperä on liuskekiveä. Oravisalon ja Varpasalon kotisivujen osoite on www.pohjoisensaimaansaaristo.fi.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varpasalon ensimmäiset asukkaat olivat Matti Tolvanen ja Pekka Lempinen vuodelta 1637. Silloin heidät luettiin oravisalolaisiksi, mutta jo 1638 Varpasalo-nimi mainitaan itsenäisenä. Vuonna 1697 saaressa oli neljä talollista. 1700-luvulla saari jaettiin kahtia Liperin ja Kiteen kesken, suunnilleen keskeltä. 1850-luvulla Varpasalo liitettiin kokonaan uuteen Rääkkylän kuntaan, vaikka Liperi hanketta vastusti. Kiista kävi senaatissa asti. 1880-luvulla ryhdyttiin pohtimaan saareen kansakoulua, mutta varpasalolaisten vastustuksen takia saareen saatiin kansakoulu vasta 1910-luvulla. Vanha koulu paloi 1930-luvulla ja tilalle rakennettiin uusi. Jatkosodan aikana saaren eteläosiin kaivettiin panssarikiviesteitä, jotka kuuluvat Salpalinjaan.
Enimmillään Varpasalossa oli asukkaita 1950-luvulla noin 200 henkeä. Sinä vuosikymmenenä saatiin myös Ihalansalmeen lossi. Sen jälkeen väkimäärä kääntyi laskuun. Kyläkoulu lopetti toimintansa 1976. Nykyisin entinen koulu toimii kylätalona, kyläläisten kokoontumispaikkana. Ihalansalmeen rakennettiin lossin tilalle silta vuonna 2000.
Kylät (asutuskeskittymät)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kähkölä, Leskelä, Pitkäniemi, Riihilahti, Varpasalo
Elinkeinoja ja toimintaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asukkaita saaressa on noin 40. Vapaa-ajan asukkaita on runsaasti, ja he moninkertaistavat asukasmäärän, varsinkin kesäisin. Saaressa on maitotila, saha, siitakesienikasvatusta, matkailutoimintaa ja muita yrityksiä. Moni Varpasalon asukas on eläkeläinen. Saarella toimii marttayhdistysmarttakerho, jotka järjestävät tapahtumia kyläyhdistyksen (Saimaan saariston kehittämisyhdistys) ohella. Varpasalossa toimii kaksi kalaveden osakaskuntaa, Hypönniemen ja Varpasalon kalavesien osakaskunnat sekä metsästysseura Varpasalon Erä. Varpasalossa on vpk ja oma paloauto (International).
Rääkkylän entinen kunnanjohtaja Yrjö Eronen on kotoisin Varpasalosta.
Nähtävyyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varpasalossa on Voiniemen hovi ja hoviin kuuluva vanha kivinavetta. Se on rakennettu 1851 ja sen suunnittelija E.B. Lohrmann on suunnitellut myös Rääkkylän kirkon.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Saaristoasiain neuvottelukunta: Suomi, saarten ja vetten maa (pdf) mmm.fi. 2009. Viitattu 30.12.2018.[vanhentunut linkki]
- Pekka Kauppinen: Pitäjä rajojen mailla
- Suomen Kuvalehti: Näe ja koe Suomi