Viestikoekeskus
| Viestikoekeskus | |
|---|---|
| Toiminnassa | 1960–2018 |
| Valtio |
 Suomi |
| Puolustushaarat | Pääesikunnan alainen joukko |
| Tukikohta | Tikkakoski |
| Marssi | Sotamarssi (Robert Kajanus) |
| Sodat ja taistelut | ei |
| Vuosipäivät | 2. kesäkuuta |
| Komentajat | |
| Tunnettuja komentajia |
Martti J. Kari 2012–2014[1] Juha Wihersaari 2007–2012 Jari Kähärä 2002–2007 Hannu Hansen-Haug 1998–2002 Keijo Kepsu 1988–1998 Yrjö Viitasaari 1985–1988 |
Viestikoekeskus (vuosina 1960–2014 Viestikoelaitos, VKoeL) oli Suomen puolustusvoimien signaalitiedustelua harjoittava organisaatio, joka yhdistettiin vuonna 2014 Puolustusvoimien Tiedustelulaitokseen.[2][3] Viestikoekeskus lakkautettiin itsenäisenä yksikkönä vuoden 2019 alussa osana sotilastiedustelun organisaatiouudistusta.[4]
Viestikoekeskus oli Pääesikunnan alainen joukko-osasto. Viestikoekeskuksen esikunta sijaitsi Luonetjärven varuskunnassa Tikkakoskella, jossa on myös Ilmavoimien esikunta. Viestikoelaitoksen viestiasemia ja muita toimintoja oli sijoitettuna eri puolille Suomea, muun muassa Rovaniemelle. Lisäksi laitoksen käytössä oli ainakin kaksi tiedusteluvälineistöllä varustettua lentokonetta.
Historia
Laitos sai alkunsa Luonetjärven varuskunnan Viestikoeasemasta (VKoeAs) 1960-luvun alussa.[5] Laitoksen perustamisen jälkeen perustettiin Espoon Kivenlahteen tutkakoeasema (TkaKoeAs) tutkien lähetteiden mittaamista varten.[6] Laitoksen pitkäaikaisin johtaja oli eversti Keijo Kepsu (s. 1946) vuosina 1988–1998. Viestikoeasema vaali sodan ajan Päämajan radiopataljoonan perinteitä. Kunnianosoituksena sodan ajan radiotiedustelulle Viestikoeasema tuki eversti Reino Hallamaan ja hänen puolisonsa Brita Hallamaan hautaansiunaamista 11. elokuuta 2013 Sysmässä.[7]
Yleistä
Viestikoekeskus vastasi signaali- ja satelliittikuvaustiedustelusta sekä elektronisen sodankäynnin tukitoiminnasta. Se osallistui tilannekuvan muodostamiseen ja ylläpitoon, ennakkovaroituksen tuottamiseen sekä koordinoi puolustushaarojen elektronisen tiedustelun yksiköiden käyttöä.[8] Osana puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttamista Viestikoekeskus ylläpiti tilannekuvaa Suomen lähialueella tapahtuvasta sotilaallisesta toiminnasta ja tuotti tarvittaessa ennakkovaroituksen Suomeen kohdistuvasta sotilaallisesta uhasta. Keskus tuki aluevalvontalain mukaisesti havainnoillaan ilma- ja merivalvontaa. Seurannan kohteena olivat ulkomaiset sotilaskohteet.
Viestikoelaitoksen organisaatio, vahvuus, seurattavat kohteet ja toimintatavat eivät olleet julkista tietoa.[9] Pääesikunnan mukaan näiden kertominen "heikentäisi merkittävästi puolustusvoimien ennakkovaroituskykyä".[10] Korkein hallinto-oikeuskin päätti vuonna 2007 viitaten "laitoksen työntekijöiden ja valtakunnan turvallisuuteen", että tietoja ei tarvitse antaa.[10] Puolustusvoimat vakuutti, ettei Suomen maaperällä sijaitsevia kohteita tiedustella,[10][11] mutta keskus kuitenkin antaa lain mukaista virka-apua muille viranomaisille.
Viestikoekeskuksen budjetti vuonna 1998 oli 51 miljoonaa markkaa (8,6 miljoonaa euroa) ja henkilöstömäärä 189. Vuoden 2004 budjetti oli 12,2 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 125.
Viestikoekeskuksen lisäksi Puolustusvoimissa toimi Pääesikunnan tiedusteluosasto. Suomen sisäisestä turvallisuudesta ja vastavakoilusta vastaa suojelupoliisi.
Valvontalentokoneet
Viestikoekeskuksella oli käytössään ainakin kaksi tiedustelukäyttöön varustettua lentokonetta, joista ensimmäisenä käytössä ollut on Fokker F.27 rekisteriltään FF-1. Viestikoekeskuksen toinen tiedustelukäytössä ollut lentokone oli Lockheed Martinin valmistamalla tiedustelujärjestelmällä varustettu CASA C-295, joka otettiin käyttöön kesällä 2017.
CASA C-295
Helsingin Sanomien artikkelin mukaan Viestikoekeskus otti kesällä 2017 käyttöön CASA C-295-tiedustelukoneen osana Puolustusvoimien Finstar-A-hanketta.[12] Koneyksikkö saapui Suomeen vuonna 2011 ja siihen tilattiin tiedustelujärjestelmä Lockheed Martinilta. Lockheed kutsuu järjestelmää nimellä "Dragon Shield". Järjestelmä on sijoitettu konttiin jota kuljetetaan koneen rahtitilassa. Menettely mahdollistaa laitteiston poistamisen koneesta sen ollessa huollettavana.[13] C-295-koneella on mahdollista seurata vähintään sataa taajuutta yhtaikaa.
Tietovuoto
Helsingin Sanomien toimittajat Laura Halminen ja Tuomo Pietiläinen julkaisivat Helsingin Sanomissa joulukuussa 2017 viestikoekeskuksen ensimmäiseen tietoturvaluokkaan kuuluvia, runsaat kymmenen vuotta vanhoja tietoja. Silloinen pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Timo Kivinen, teki asiasta poliisille esitutkintapyynnön. Toimittaja Halmisen yrittäessä hävittää asuintalonsa kellarissa tietokonettaan sen akku syttyi palamaan, ja hän joutui hälyttämään palokunnan. Paikalle saapui myös poliisipartio, joka teki kotietsinnän.[14] STT:n tietojen mukaan vuonna 2016 eläköitynyttä kontra-amiraali Georgij Alafuzoffia epäillään tietovuototutkinnassa. [15] Poliisi, Puolustusvoimat ja keskusrikospoliisi eivät ole vahvistaneet asiaa.[16] Viestikoelaitoksesta uutisoi myös Keskisuomalainen jo HS:a aiemmin. Artikkeleiden asiakokonaisuuksista kävi selville mm. että viestikoelaitos oli kiinnostunut Venäjän alueen ilmatilassa tapahtuvista operaatioista.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe nosti lokakuussa 2021 syytteet uutisen kirjoittaneita Laura Halmista ja Tuomo Pietiläistä sekä Helsingin Sanomien politiikan toimituksen entistä esimiestä Kalle Silfverbergiä vastaan. Rikosnimikkeinä ovat turvallisuussalaisuuden paljastaminen ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen yritys. Kaikki syytteeseen asetetut ovat kiistäneet syyllisyytensä. Esitutkinnassa rikoksesta epäiltyinä olivat myös HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi ja toimituspäällikkö Esa Mäkinen, mutta heidän osaltaan syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen. Esitutkinnassa osoittautui, että Helsingin Sanomat ei ollut hankkinut tietoja lainvastaisilla keinoilla. Päätoimittaja Kaius Niemen mukaan uutisen julkaisulle oli vahvat yhteiskunnalliset perusteet, sillä samaan aikaan oli käynnissä hanke perustuslain kiireelliseksi muuttamiseksi. Tiedustelulakien muutoksella oltiin antamassa tiedusteluorganisaatiolle hyvin laajat ja kansalaisten perusoikeuksia kaventavat valtuudet verkkoliikenteen seurantaan.[17]
Katso myös
Lähteet
- Ismo Myllylä: Luonetjärven varuskunta 1939–1989. Ilmavoimien viesti- ja tutkakilta ry, 1990. ISBN 952-90-2360-X.
- Pertti Suominen: Armeijan silmänä ja korvana. Otava, 2012. ISBN 9789511251217.
Viitteet
- ↑ Ylennykset. Puolustusvoimat, puolustusvoimat.fi. Arkistoitu 13.11.2013.
- ↑ Virkkunen, Henna: Korpisodasta kyberiin Keskisuomalainen. 14.3.2015. Viitattu 23.5.2017.
- ↑ Jarmo Huhtanen: Siepatut salasanomat paljastavat yllätyksen matkustajakone Kalevan alasampumisesta kesällä 1940 – neuvostolaivasto hämmentyi suomalaiskoneen lastista Helsingin Sanomat. 13.10.2016. Viitattu 23.5.2017.
- ↑ Tanner, Matti: Puolustusvoimat lopetti viestikoekeskuksen. Aamulehti, 1.11.2019, 138. vsk, nro 299, s. A15. Tampere: Alma Media Kustannus Oy. ISSN 0355-6913.
- ↑ Myllylä
- ↑ Suominen
- ↑ Åkerlind, Merja, STT: Sysmässä harvinaiset hautajaiset Iltalehti, iltalehti.fi. 21.7.2013.
- ↑ Kenttäohjesääntö yleinen osa – Puolustusjärjestelmän toiminnan perusteet, s. 41. Helsinki: Pääesikunta / Suunnitteluosasto, 2008. ISBN 978–951–25–1744–2. Arkistoitu 24.9.2015 (viitattu 11.9.2020).
- ↑ 21.5.1999/621 : Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta – 24 § Salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat Finlex – Oikeusministeriö. 21.5.1999. Viitattu 11.9.2020.
- ↑ a b c KHO: Armeijan tiedustelulaitoksesta ei tarvitse antaa edes yleisluonteisia tietoja 9.4.2007. Ye Uutiset.
- ↑ Olli Ainola ja Ari Lehikoinen: Suomalaiset sotilaat vakoilivat Yhdysvaltain kanssa Neuvostoliittoa. 23.4.2004. Yle. Arkistoitu 15.2.2005. Viitattu 15.2.2005.
- ↑ Salaisuus kallion uumenissa – juuri kukaan ei tiedä, mitä tekee Puolustusvoimien Viestikoekeskus, mutta nyt HS:n saamat asiakirjat avaavat mysteerin Helsingin Sanomat. 16.12.2017. Viitattu 16.12.2017.
- ↑ Suomen salaisin sotakone 22.09.2012. Viitattu 12.12.2013.
- ↑ Mannermaa, Jaakko: Salaisia asiakirjoja, vasaroitu kiintolevy ja kotietsintä – Lue tästä Viestikoekeskus-kohun käänteet Yle Uutiset. 18.12.2017. Viitattu 11.9.2020.
- ↑ STT: Korkea ex-tiedustelupomo epäiltynä HS:n tietovuototutkinnassa Ilta-Sanomat. 12.7.2019. Viitattu 11.9.2020.
- ↑ Olli-Pekka Paajanen, Sanna Nikula, Lasse Kerkelä: STT:n tiedot: Korkeaa ex-tiedustelupomoa epäillään tietovuototutkinnassa Helsingin Sanomat. 12.7.2019. Viitattu 12.7.2019.
- ↑ Rimpiläinen, Tuomas: Kolme Helsingin Sanomien toimittajaa sai syytteen Puolustusvoimien salaisten paperien julkaisemisesta –toimittajia uhkaa vankeusrangaistus 29.10.2021. Yle Uutiset.