Vladimir Tatlin
Anna Ahmatova | Aleksanteri Ahola-Valo | Natan Altman | Mihail Bahtin | Léon Bakst | Andrei Belyi | Nikolai Berdjajev | Ivan Bilibin | Aleksandr Blok | Joseph Brodsky | Marc Chagall | Sonia Delaunay | Sergei Djagilev | Sergei Eisenstein | Pavel Filonov | Mihail Fokin | Naum Gabo | Nikolai Gumiljov | G. I. Gurdjieff | Daniil Harms | Thomas de Hartmann | Velimir Hlebnikov | Wassily Kandinsky | El Lisitski | Anatoli Lunatšarski | Vladimir Majakovski | Kazimir Malevitš | Osip Mandelštam | Vsevolod Meyerhold | Kuzma Petrov-Vodkin | Vsevolod Pudovkin | Aleksandr Rodtšenko | Nicholas Roerich | Olga Rozanova | Konstantin Somov | Dmitri Šostakovitš | Vladimir Tatlin | Marina Tsvetajeva | Pjotr Demjanovitš Uspenski | Dziga Vertov
Vladimir Jevgrafovitš Tatlin (ven. Владимир Евграфович Татлин; 28. joulukuuta (J: 16. joulukuuta) 1885 Kiova – 31. toukokuuta 1953 Moskova) oli ukrainalainen taidemaalari, graafikko, lavastus- ja monumentaalitaiteilija, muotoilija, venäläisen konstruktivismin perustaja ja arkkitehti.
Tatlin opiskeli Penzan taideoppilaitoksessa (1904–1910) jossa hänen opettajinaan olivat Ilja Gorjuškin-Sorokopudov ja Aleksei Afanasjev, sekä Moskovan maalaus-, veisto- ja rakennustaiteen opistossa (1902–1903 ja 1909–1910) opettajinaan Valentin Serov ja Konstantin Korovin.[1]
Tatlinin oli koulutukseltaan ikonimaalari, mikä on saattanut vaikuttaa siihen, miten hän toi maalauksiinsa epätavallisia materiaaleja. Tärkeäksi tuli tässä mielessä hänen kohtaamisensa Picasson kubististen kollaasien kanssa Pariisissa vuonna 1913. Hän oli myös uransa alusta asti kiinnostunut kaarevista muodoista.[2]
Vladimir Tatlin oli Kazimir Malevitšin ohella 1910-luvun venäläisen avantgarden tärkeimpiä hahmoja, ja myöhemmin hänestä tuli konstruktivismin pääideologi. Tatlin tunnetaan parhaiten suunnitelmastaan Kolmannen internationaalin muistomerkiksi.[3]
Teoksia
-
Pukusuunnitelma näytelmään "Tsaari Maksimilian", 1911.
-
Lavastussuunnitelma "Tsaarin elämää", 1913.
-
Reliefi, 1916.
-
Letatlin oli Tatlinin suunnittelema ihmiskäyttöinen lentokone.
-
Vaatesuunnittelua, 1923-1924.
Lähteet
- ↑ Avantgarde 1900–1930; Tšudnovskin kokoelma Pietarista, näyttelyjulkaisu Ateneum 14.10.1993–9.1.1994
- ↑ Vladimir Tatlin The Art Story. The Art Story Foundation. Viitattu 24.11.2015. (englanniksi)
- ↑ Moderna Museet, Tukholma 2010, Moderna Museet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vladimir Tatlin Wikimedia Commonsissa
- Moderna museet, vakituinen kokoelma, valokuvia Tatlinin teoksista ja tornin pienoismallista (hakusana: "tatlin").