Ero sivun ”Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)” versioiden välillä

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Sekalaista

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Sekalaista!

Sekalaista-kahvihuoneessa keskustellaan kaikesta Wikipediaan liittyvästä, joka ei sovi muihin kahvihuoneen osastoihin. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Wiki Loves...

Ajattelinpa kysyä täällä: Wikimedia Suomi ei ole osallistunut Wiki Loves Monuments -kilpailuun menneinä vuosina, sillä listojen kokoaminen ja kilpailun järjestäminen on melko työläs urakka. Muiden chaptereiden (en muista mihin käännökseen täällä päädyttiin) väki alkaa jo leipääntyä kilpailuun, mutta me olisimme innolla aloittamassa. Monissa maissa muistomerkit on jo kattavasti kuvitettu. Mikä aihepiiri Suomessa kaipaisi mielestäsi eniten kuvitusta: arkkitehtuuri, henkilöt, paikkakunnat, luontokohteet, kulttuuriympäristöt, julkinen taide, museoiden aarteet... Tähdätään ensi vuoteen, tehdään hieno Wiki Loves...! Tai kaksi? --Susannaanas (keskustelu)

Lehdistövastaavan pesti: paikka auki

Olen ollut vuoden päivät Wikipedian lehdistövastaavana. Suuremmin pesti ei ole vaivannut, muutaman kuukauden välein haastattelupyynnön välittämistä, Wikipediayhteisön periaaatteiden selvittämistä tai muuta vastaavaa. Mitään merkittävämpää en ole saanut aikaiseksi.

Nyt tarvittaisiin pestiin uusi henkilö; joudun kuittaamaan itseni ulos. En nimittäin ehdi seuraamaan yhteisössä käytyä keskustelua, mikä on mielestäni ehdottoman tarpeellista lehdistövastaavalle. Kiitän kokemuksesta ja toivotan jatkajalle menestystä. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 01.08 (EET)--

Tässä varmaan kannattaa vähitellen kerätä ainakin kaksi ehdokasta ja järjestää samankaltainen yhteisöllinen valinta kuin viimetteks. --Pxos (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 15.57 (EET)

Ihmiset ovat pallotelleet toisiaan, ja nähdäkseni lottokoneesta on noussut yksi "ehdollinen ehdokas" eli Haltiamieli. Löytyykö muita halukkaita? Jos on vain yksi tehtävään jotenkin puolipitkin hampain suostuva, silloin ei tarvita vaalia lainkaan vaan hän humpsahtaa tehtävään suoraan. Olisi kuitenkin jotenkin hauska saada selville yhteisön mielipide. Tietysti EVVK on myös konsensuksen muoto. --Pxos (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 19.08 (EET)

Juu ei toistaiseksi näytä ylen suurelta tämä into avointa pestiä kohtaan. Varmaan ennen "humpsahtaa suoraan tehtävään" -vaihetta pitäisi kuitenkin mainostaa avointa pestiä Ajankohtaista-ikkunassa tai jossakin muussa hiukan sekalaista kahvihuonetta näkyvämmässä paikassa (kuinka iso prosentti edes jotenkin hieman aktiivisista muokkaajista mahtaa kahvihuoneita aktiivisesti seurata? seuraako merkittävästi isompi osa mitään muutakaan kanavaa? kuuleeko kukaan? haloo?). – Haltiamieli 10. maaliskuuta 2015 kello 19.50 (EET)

Kyselin Metassa, voiko asiasta tehdä mainosbannerin, joka näkyisi seulojille. (Perusteena seulojat = luotettavia aktiivikäyttäjiä, ja tuskin yhteisö haluaa lehdistövastaavaksi jotain tuntematonta uutta käyttäjää, joka ei tunne peruskäytäntöjä.) Muuten sekalaista-kahvihuoneen pitäisi periaatteessa olla täysin kelvollinen tiedotusfoorumi, koska kahvihuoneet ovat yhteisiä asioita varten. Joskus on esiintynyt sellaista, että joku käyttäjä aloittaa keskustelun ja työntää sen ajankohtaista-sivulle, koska hän pitää sitä kovin tärkeänä. Harvat keskustelut ovat niin tärkeitä ja jos se yleistyy, kohta ajankohtaista-sivukin on mitäänsanomaton ja pitää alkaa tehdä henkilökohtaisia sykkiviä mainoksia, jotka pitävät jotain kilisevää ääntä vähintään minuutin ajan, kun kirjautuu tänne. Ei sellaista. --Pxos (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 20.08 (EET)

Kyllä jengi ajankohtaista sivua lukee varsinkin jos antaa riittävästi aikaa huomata asian. Lisäsin lehdistövastaavan pestin nyt ajankohtaista sivulle. Seuratuista jutuista, niin poistin sekalaista kahvihuoneen ja muutaman muun sivun kokeeksi tarkkailulistaltani ihan vain sitä varten, että jos se auttaisi keskittymään Wikipediassa juttujen tekemiseen keskustelun sijaan. --Zache (keskustelu) 11. maaliskuuta 2015 kello 16.07 (EET)

Olin huomaavanani, että Wikimedia Suomella on palkollisia. Eikö lehdistövastaava voisi toimia sen piirissä? Minusta fi-wikin pitäisi saada pikaisesti lisää kirjoittajia, joten tarvitaan aktiivista tiedotusta. Aktiivisuus onnistuu parhaiten, kun on palkattu työntekijä. Yksi ajatus wikipedian edistämiseksi olisi vaikka se, että näin vaalien alla promottaisiin sitä, että valtio palkkaisi työttömiä akateemisia työttömyystöihin kirjoittamaan artikkeleita. Siitä työstä jäisi jotakin jälkeäkin. Vilkapi (keskustelu) 15. maaliskuuta 2015 kello 22.03 (EET)

Tommi Kovala (pj) on Wikimedia Suomen lehdistövastaavana ja on Wikimedian listoilla suomenkielisenä yleisenä lehdistökontaktina eli hän on Riisipuuron ohella vastaillut kun on tullut kyselyitä. Suomenkielinen Wikipedia yhteisönä oli ainakin vielä Riisipuuron valinnan aikaan sitä mieltä, että yhteisöllä pitäisi olla sen sisältä joku kuka hoitaa viestintää myös ja se on minusta ihan hyvä periaate ihan siksi, että täällä on joku kuka on perillä siitä miten systeemi toimii ja tuntee yhteisön. Useammassa lehdistövastaavassa on tärkeää myös minusta se, että saadaan uusia ihmisiä sisälle hoitamaan hommaa kun joka tapauksessa viestintävastaavat ennemmin tai myöhemmin vaihtuvat. --Zache (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 13.24 (EET)

Hakuajan päättyminen

Laitetaan tähän nyt diktatorisesti joku takaraja. Ehdokkaiden on ilmoittauduttava tähän keskusteluketjuun viimeistään 31. maaliskuuta 2015 kello 23.59 mennessä, jonka jälkeen järjestetään uuden lehdistövastaavan vaali ehdokkaiden välillä samalla periaatteella kuin vuonna 2014. Jos ehdokkaita on ilmoittautunut määräpäivään mennessä vain yksi, hänet valitaan uudeksi lehdistövastaavaksi suoraan ilman äänestystä huhtikuun alusta alkaen. --Pxos (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 16.34 (EET)

Järjestysnro	Ehdokas	Ilmoittautumispäivä	Suostumus
1.	Haltiamieli	3. maaliskuuta 2015	linkki

Uusi lehdistövastaava

Nähtävästi Haltiamieli nyt sitten aloittaa lehdistövastaavana. Täysi tuki hänelle. –Ejs-80 1. huhtikuuta 2015 kello 22.06 (EEST)

Hienoa että tähän projektia tukevaan tehtävään löytyi sopiva wikiaktiivi. Uusi lehdistövastaava voisi käydä lisäämässä yhteystietonsa Wikipedia:Lehdistölle/Yhteystiedot -sivulle. Lykkyä tykö! Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 22.17 (EEST)--

Näyttäisi siltä, ettei kukaan tullut viime tingassa syöttämään silliä ja kuravettä. Pyrin siis olemaan tehtävän tasalla, kunnes toisin päätetään. Ja jos jollakulla ennemmin tai myöhemmin ilmenee erityistä intoa tähän tehtävään, niin innostuksestaan kannattaa ilmoitella ja vähintäänkin voidaan sitten järjestää äänestystä pestin hoitajasta. – Haltiamieli 2. huhtikuuta 2015 kello 01.54 (EEST)

Onnea matkaan! --Höyhens (keskustelu) 2. huhtikuuta 2015 kello 09.51 (EEST)

New Wikipedia Library Accounts Available Now (March 2015)

Apologies for writing in English, please help translate this into your local language. Hello Wikimedians!

The TWL OWL says sign up today!

The Wikipedia Library is announcing signups today for, free, full-access accounts to published research as part of our Publisher Donation Program. You can sign up for new accounts and research materials from:

• Project MUSE — humanities and social science books and journals
• DynaMed — clinical reference tool for medical topics
• Royal Pharmaceutical Society — pharmaceutical information and practice resources
• Women Writers Online — a digital humanities database focused on women's literature
• Newspapers.com — American newspapers database w/ Open Access opportunities (expansion of accounts)

Many other partnerships with accounts available are listed on our partners page. Do better research and help expand the use of high quality references across Wikipedia projects: sign up today!
--The Wikipedia Library Team 2. maaliskuuta 2015 kello 23.14 (EET)

Help us coordinate Wikipedia Library's distribution of accounts, communication of access opportunities and more! Please join our team at our new coordinator page.

This message was delivered via the Global Mass Message tool to The Wikipedia Library Global Delivery List.

Hätähuuto: Löytyykö vapaaehtoista selvittämään ja tarvittaessa koordinoimaan tätä Suomessa? Voisi tutkia, pystyisikö tuohon saamaan mukaan suomalaisia palveluita kuten Suomen kansallisbiografia (niitä varten, jotka eivät pääse sinne jonkun muun käyttämänsä palvelun kautta maksutta), Suomen talouselämän vaikuttjat (osa edellistä, mutta ei sisälly esim. Nelli-Portaaliin) jne. --Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 09.13 (EET)

Voisitteko kertoa, mitä lähteitä tarvittaisiin kipeimmin. Suomen Wikimedia-yhdistyksellä on nyt mahdollisuus parantaa juuri tätä asiaa, mutta mitä lähteitä, millaisilla keinoilla? --Susannaanas (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 10.44 (EET)

Eräs mihin on ollut kiinnostusta, on Suomen kansallisbiografia sekä siihen liittyen Biografiakeskuksen muut julkaisut sen sisarjulkaisuina. Jotkut pääsevät kansallisbiografiaan Nelli-portaalin kautta korkeakoulujen tai kunnallisten kirjastojen käyttäjinä, mutta kaikilta tämä ei syystä tai toisesta onnistu. Lisäksi jotkut biografiakeskuksen julkaisut, kuten Suomen liike-elämän vaikuttajat eivät ole mukana Nellissä (tai ei ainakaan ollut viimeksi, kun asiaa selvitin). Muita voivat olla monet tieteelliset sarjat, joihin pääsee ainakin ylipistojen kirjastojen koneilta ja yliopistojen käyttäjät myös kotikoneiltaan, mutta muiden pitää työskennellä kirjastoissa. Tämän ulkopuolella tulevat välittömästi mieleen sanomalehdet kuten Helsingin Sanomat ym. tai muut laatulehdet, kuten esim. Suomen kuvalehti. Näihin ei kai pääse vapaasti kuin tilaamalla verkkolehden.

Joskus viime vuonna olin yhteydessä Biografiakeskukseen ja kyselin heidän kiinnostuksestaan, ja he olivat alustavasti kiinnostuneita. Kun yläolevassa systeemissä on valmiit menettelytapasabluunat lukuoikeuksien myöntämisestä hakemuksesta ahkerille muokkaajille, niin tässä olisi valmiit palikat. Selvittää voisi kai lähinnä, pystyisikö tuohon kansainväliseen systeemiin saamaan suoraan mukaan joko jotain suomalaista portaalia, kuten Nelli-portaali (tai tässä alempana esiin tullut Lehtiluukku), tai vaihtoehtoisesti joitain yksittäisiä suomalaisia palveluja, jotka sisältyvät siihen, kuten esimerkiksi biografiakeskuksen palvelut, tai suomalaisia palveluita Nellin ulkopuolelta, kuten esim. Helsingin Sanomat tai Suomen kuvalehti. Mitä muita vaan tulee mieleen, niin voi ehdottaa.

Menettely, jota esitin, oli että wikimedia suomen Community Coordinator -tehtäviä hoitava assistentti työtuntiensa puitteissa voisi tutkia toisaalta tuon Wikimedia Library -konseptin soveltamismahdollisuut meille fi-wikiin joko osana tuota kansainvälistä Wikipedia Library -hanketta tai vaihtoehtoisesti paikallisesti sekä toisaalta sen, mitä suomalaisia palveluita olisi mahdollista saada mukaan joko tuohon kansainväliseen sabluunnaan tai vaihtoehtoisesti samanlaiseen käyttöön paikallisin järjestelyin. Joka tapauksessa oikeuksien myöntämismenettelylle tuossa lienevät jo valmiit menettelytavat olemassa.

Näin assistentti voisi valmistella, selvittää ja tarvittaessa neuvotella joko kansainvälisen systeemin kautta tai suoraan ja joko Nelli-Portaalin tai joidenkin muiden portaalien kautta tai kunkin suomalaisen palvelun kanssa suoraan menettelyn lähtien tuosta kansainvälisestä mallista, ja kun ehdotus sopivaksi menettelyksi olisi löytynyt, niin sen ylläpito pyrittäisiin saamaan suomenkielisen wikiyhteisön puolesta vapaaehtoisvetoisesti toimivaksi. (En nyt muista mikä elin tuossa Wikimedia Libraryn mallissa oli myöntöpäätöksiä tekemässä.) Tämän olisin jo tutkinut ja valmistellut, jos olisin ehtinyt mutta kun teen vieläkin IRL viime vuoden rästitöitä, niin esitän tätä menettelyä. Jos joku ehtii osallistua, niin hyvä.

Etenkin kaivataan toiveita ja näkemyksiä, mitä muita wikimedisteille hyödyllisiä maksumuuripalveluita voisi olla nyt mainittujen ohella. Toinen tärkeä kysymys varmaan on, päästäänkö tässä käytännössä etenemään paremmin yksittäisten palveluiden vai portaalien (kuten Nelli) kautta. Tätä en osaa yhtään sanoa.--Urjanhai (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 20.20 (EET)

Itselläni tulee myös ensimmäisen mieleen Suomen kansallisbiografia ja Helsingin Sanomien arkisto. HS arkistohan oli helmikuun alussa ilmaiseksi käytettävissä, sain sentään muutamaan artikkeliin lisätty tietoja. Myös seuraavat lehdet tulevat mieleen, Suomen Luonto ja ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisema Ympäristö-lehti. Sitten on tietysti lehtiä joita ei ole mahdollista lukea ollenkaan netissä kuten esimerkiksi ympäristöalan ammatilehti Ympäristö ja Terveys. –Makele-90 (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 20.59 (EET)

Suomen luonto -lehden digitaalinen näköislehti on näköjään Lehtiluukku-palvelussa, jossa muistan vanhastaan, että on paljon myös ainakin seudullisia ja paikallisia sanomalehtiä. Muuten siellä näkyy olevan myös paljon muita harrastuslehtiä, järjestölehtiä ja puoluelehtiä. --Urjanhai (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 21.47 (EET)

Tilastokeskus, sen materiaali on ymmärtääkseni ainoastaan osittain ilmaista. Nellin avautuminen olisi loistava juttu, sen rinnalla on jokin Hesari pikkutekijä. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 02.53 (EEST)--

Palkintojenjakolautakunta

Otsikko on tarkoituksella byrokraattisen kopea. Wikipediassa jaettiin vuosia sitten runsaammin erilaisia palkintoja eli palkintomallineita, joissa on kiva kuva ja nasta teksti. Nykyään näiden jakaminen on selkeästi harventunut, ja täällä on otettu käyttöön ns. ystävällinen itsepalvelu, jossa ihmiset, jotka katsovat täyttävänsä palkinnon kriteerit, jakavat sellaisia itselleen, kun kukaan ei huomaa heidän ansioitaan. Useimmat lienevät sitä mieltä, että palkinnot ovat piristäviä ja että niitä on hauska saada, varsinkin jos jakajana on oikeanlaatuinen käyttäjä. On esiintynyt myös sellaista ilmiötä, että "väärän tyypin" jakamia palkintoja ei arvosteta eikä niistä viitsitä edes kiittää, kun taas oikean tyypin antamaa palkintoa arvostetaan. Ehdotan, että palkintojen jakamisesta tehtäisiin säännöllisempää ja organisoidumpaa puuhaa, ja niitä jakamaan asetettaisiin jonkinlainen ryhmätyömyyrästö (3–5 käyttäjää), joka jakaisi palkintoja kaksi kertaa vuodessa eri käyttäjille heidän ansioidensa mukaan. Tämän juryn rinnalla kaikilla olisi edelleen mahdollisuus antaa palkintoja myös omin päin, jolloin niiden antamisen vähäisyyttä ja satunnaisuutta ei häirittäisi byrokratialla liiallisesti. Jury jakaisi vaikkapa ensimmäisiä palkintoja, ansiomerkkejä, työn sankaruuksia ja auringonkukkamerkkejä seulonnasta, joissa on jo enemmän tai vähemmän vakiintuneet kriteerit olemassa. Muut varpuset ja "olet kiva" -merkit jäisivät vapaasti jaettavaksi edelleen. Miltä kuulostaa? Tyhmältäpä tietysti, mutta avaan keskustelun kuitenkin. --Pxos (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 17.38 (EET)

Ei kait tuo mitenkään pöllömpi idea ole. Hyvä kait se olisi, että kun noita kerran jaetaan ja kriteeristöt (kuten todettua) ovat olemassa, niin olisi poppoo joka kävisi nuo tilastoinnit läpi säännöllisin väliajoin ja jakaisi pränikät. Eli voinen kompata.--Veli Himmeä (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 18.39 (EET)

Wikipedia:Wikiprojekti Palkitsemistoiminnan uudistaminen vuonna 2010. Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 08.26 (EET)

Vandalismin torjunnan ongelma

Minusta tuntuu joskus, että jos vain kumoilen sotkijan muokkauksia ja lätkin varoituksia sen keskustelusivulle, saan tehdä sitä loputtomiin. Vasta kun lopetan kumoilun ja annan sotkujen jäädä artikkeliin, joku ylläpitäjä huomaa sotkemisen ja estää sotkijan. Jos tämä ongelma on todellinen, voisiko siihen kiinnittää huomiota jollain tavalla. --Savir (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 09.53 (EET)

Ylläpitäjien ilmoitustaululle pyyntö suojata artikkeli muutaman sotkun jälkeen. Sitten vaan odotetaan muutama päivä ja katsotraan tilanne.--Musamies (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 10.26 (EET)

Meillä pitäisi oikeasti olla jokin mekanismi siihen, että jos varoitetaan jotain tyyppiä noilla virallisilla varoitusmallinteilla, niin siitä menee tieto ylläpitäjille.--LCHawk (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 10.39 (EET)

En tiedä, onko ongelma sinun kohdallasi todellinen, mutta jos minä olen huomannut jonkun joutuvan kumoamaan saman käyttäjn sotkuja useamman kerran, olen estänyt sotkijan ihan riippumatta siitä, onko viimeinen sotku kumottu vai ei. Tosin minä sattuneesta syystä viihdyn täällä nykyisin aika harvakseen. Standardivaroitukset ja -kumoamiset osuvat mielestäni tuoreista muutoksista aika hyvin silmään. --Lax (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 11.52 (EET)

Tämä on ihan joutavaa höpöttelyä. On ilmeistä, että Savirin kannattaa olla ylläpitäjä. Tällöin ongelmaa ei ole. --Hartz (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 12.02 (EET)

Perinteinen ratkaisu männävuosina on juurikin ollut sellainen, että ylläpitotyökaluja tarvitsevat käyttäjät äänestetään ylläpitäjiksi, mutta nykyään näyttää olevan toisin ja kehitys on siirtynyt suosimaan vaikeita ratkaisuja helppojen sijaan. Toki itse olen innoissani siitä, että oma työmäärä kasvaa, jos tänne luodaan mekanismi, joka pingaa nykyisiä ylläpitäjiä vandalismista ja loistavaa ainoastaan on se, ettei ylläpitäjien työkaluja enää jaeta kaikenmaailman luotettaville vandalismintorjujille. Mitäpä he niillä tekisivätkään. --Pxos (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 19.18 (EET)

Kai tuo on ihan todellinen ongelma. Ainakin itse aika pitkälti estän käyttäjän ainoastaan silloin jos olen kumoamassa sotkemista enkä varsinaisesti kiinnitä huomiota jo kumottuihin muutoksiin. Joskus kävin myös päivittäin läpi kumouksia ja estin pidemmäksi aikaa aina sellaisia ip:tä josta tulee toistuvasti sotkemista (=koulut), mutta tuokaan ei auta siihen, että heti pitäisi reagoida. --Zache (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 12.21 (EET)

Ylläpitäjä-äänestyksiä oli viitisen vuotta sitten vielä yli 10 kappaletta vuodessa, nykyään enää 3–4. Minun mielestäni todellinen ongelma on se, että käyttäjät, joilla on päivänselvä tarve saada käyttöönsä ylläpitäjien työkalut ja jotka turhautuvat siitä, että he itse eivät kykene ilman niitä toimimaan tehokkaasti, eivät enää nouse ylläpitäjiksi eri syistä. Tämä Savirin kirjoitus on vain heijaste tästä ongelmasta ja kuten Hartz kirjoitti, asiaa auttaisi se, että turhautuneet käyttäjät pääsisivät ylläpitäjiksi, jolloin se ratkaisisi samalla kertaa sekä yksilön että yhteisön ongelmia. Kuten itse sanoin, näin toimittiin aikaisemmin, kun äänestyksiä oli runsaasti. Kehitys on alikehittynyt. --Pxos (keskustelu) 14. maaliskuuta 2015 kello 18.02 (EET)

Vandalismintorjuntaa tekeviä voisi ehkä rohkaista asettumaan ehdolle ylläpitäjiksi. Vai onko nyt tilanne se, että yhteisö on niin riitainen, että kellään ei ole enää kannatusta tai kiinnostusta ylläpitäjäksi. Toki ymmärrän senkin, jos joku työn, levon tai sairauden takia ei halua, kun en ole itsekään halunnut.--Urjanhai (keskustelu) 14. maaliskuuta 2015 kello 19.07 (EET)

No osa-asia on, että täällä on kirjoittamaton taikausko, että jos asettuu itse ehdolle, ei pääse "virkaan". Tosin taikauskoa tukee voimakkaasti myös tilastotieto, koska juuri kukaan itsensä ehdolle asettanut ei pääsekään yleensä läpi. Näin ollen yhteisössä voi olla useita seinäruusuja, joita kukaan ei keksi hakea äänestyksiin. Toinen osa-asia on, että ylläpitäjien tarve on pienentynyt ns. "hyvistä ja hulluista vuosista", mutta tarpeesta huolimatta olisi yksilölle ja yhteisölle hyväksi, että uusia ylläpitäjiä valitaan säännöllisesti. --Pxos (keskustelu) 14. maaliskuuta 2015 kello 19.29 (EET)

Nopeasti kirjoitettuna ajatukseni jäi näköjään puolinaiseksi, olisi pitänyt muotoilla niin , että vandalismintorjuntaa tekeviä tulisi rohkeammin asettaa ehdolle ylläpitäjiksi tai kysyä heiltä lupaa saada asettaa heitä ehdolle. --Urjanhai (keskustelu) 14. maaliskuuta 2015 kello 19.41 (EET)

Tuo on vain toive, joka ei ratkaise mitään. Sen sijaan pitäisi kannustaa tuon taikauskon murtamiseen niin, että ihmiset rohkaistuvat itse asettumaan ehdolle. Tätä ei tosin auta se, että tällaiset saavat kuulla "harkinnan pettämisestä" tai "pyrkyryydestä". Nyt haetaan uutta lehdistövastaavaa. Se on mielestäni sellainen toimenkuva, että siihen pitää itse haluta ja itsellä pitäisi olla valmiita ideoita, mitä tehtävässä aikoo tehdä ja mitä toimittajille kertoa, kun he soittavat. Lehdistövastaava voisi joskus peräti itse ilmoittaa jostain oma-aloitteisesti jonnekin. Nyt tuohonkin pestiin saattaa olla joku halukas, joka ei uskalla ilmoittautua kun kukaan ei häntä tajua ehdottaa ja hän pelkää leimautuvansa, jos kehtaa ehdottaa itseään. Tämä on ihan kumma tapa valita uusia ihmisiä. Nykyään suositaan valtion viroissakin avointa hakua. Suosittelujärjestelmät sen sijaan kuuluvat vapaasuutareille ja muiden suljettujen klubien initiaatioriitteihin. Ehkä Wikipedia onkin klubi. --Pxos (keskustelu) 14. maaliskuuta 2015 kello 20.38 (EET)

Jos olisin saanut pennin joka kerta, kun joku sanoo vastaavaa niin.. No mutta joo, niitä hetkiä että juuri sillä sekunnilla/minuutilla ei kukaan ylläpitäjä huomaa tai ole paikalla vain tulee, niitä hetkiä oli vajaa 10 vuotta sitten ja niitä on edelleen, tosin uskaltaisin väittää että aika vähän nykyään. --Anr (keskustelu) 15. maaliskuuta 2015 kello 00.57 (EET)

Tein listan viimeisen 5000 muokkauksen aikana tehdyistä kumouksista ja niistä käyttäjistä jotka on kumottu vähintään kaksi kertaa (poistin listalta vakiokäyttäjät, koska esim vandalismin torjuntaa tekevät olivat myös listalla) ja kirjasin ylös sitä mitä oltiin tehty. Tuosta voi huomata, että mikäli kumouksia on vain muutama niin ylläpitäjätkään eivät estä vaan pelkästään kumoavat ja huomauttavat. Useimmiten siksi, että ei ole syytä estoon tai siksi, että kumous ja varoitus on riittävä toimenpide. Jos kumouksia on ollut yli 3 niin siitä on tullut järjestäen esto. Muita havaintoja joita tuosta ei näe on, että siellä on artikkeleita joihin tuli useasta eri ip:stä tai käyttäjätunnuksesta sotkemista. Esimerkiksi Aleksandr_Ovetškin. --Zache (keskustelu) 15. maaliskuuta 2015 kello 11.13 (EET)

Jatkoa tälle, niin väsäsin scriptin joka tekee raportin viimeisten 30-päivän aikana kumotuista artikkeleista ja niistä ip-osoitteista jotka on kumottu. Rajaus pelkkiin ip-osoitteisiin johtui siitä, että a.) tietokantakyselyt olivat huomattavasti nopeampia noin ja b.) tunnuksella sotkeneet estettiin niin nopeasti ettei yksittäisestä tunnuksesta käytännössä tule toistuvaa sotkemista. Käytännössä se mitä tuosta saa irti on se, että paljonko me suojataan eniten sotkettuja artikkeleita (ei oikeastaan ollenkaan), miten me estetään sotkemisesta (usein, mutta lyhyillä estoilla) ja mistä sotkemista tulee (useista eri ip:stä, pitkällä aikavälillä toistuvasti, mutta vähän kerrallaan). Mahdollisesti tuosta myös saa jotain ajatuksia siihen mitä kannattaisi suojata ja estää. (ping user:pxos, user:savir) --Zache (keskustelu) 22. maaliskuuta 2015 kello 19.21 (EET)

Luo uusi käyttäjätunnus -sivulle käyttäjätunnuskäytännöstä?

Eikö "Luo uusi käyttäjätunnus" -sivulle kannattaisi lisätä linkki käyttäjätunnuskäytäntöön tai vähän enemmänkin suomenkielisen Wikipedian käyttäjätunnuskäytännöstä? Voitaisiin vaikka sanoa heti kättelyssä, että yrityksiä ja muita organisaatioita edustavat tunnukset ovat kiellettyjä. Varmaan harvemmin sitten valittaisiin sellaisia tunnuksia? Vai kääntyisikö tuo vain osumaksi omaan jalkaan, että vandaalit sitten nimenomaan loisivat yritysten ja yhdistysten nimien mukaisia tunnuksia? --Hartz (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 13.16 (EET)

Sitä ennen sen, minkälaiset tunnukset ovat salliittuja tai kiellettyjä, voisi kirjoittaaa selvällä suomella sinne käytäntöön. Nykyään käytännön hämärästä sanamuodosta on täysin mahdotonta päätellä asiasta yhtään mitään. Olenkohan jo kuusi kertaa sanonut tämän.--Urjanhai (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 19.23 (EET)

Kannatan selityksen sekä käytäntölinkin lisäämistä. --Pitke (keskustelu) 15. maaliskuuta 2015 kello 01.36 (EET)

Taas on kirjoittamatonta sääntöä tietämätön muokkaaja valinnut väärän tunnuksen: Keskustelu_käyttäjästä:Sinituote. Ohjesivulle/käytäntösivulle voisi laittaa, että yritysten tai tuotteiden nimet ovat kiellettyjä, mutta yksilöidyt käyttäjänimet sallittuja, esim. tässä tapauksessa vaikka Sinituote_tommi. Se että joku tekisi hämäysmielessä kyseisen tyyppisen nimen on pienempi haitta kuin sen etu, että yritysmuokkaajat pystyy tunnistamaan nimestä. --Whitetabor (keskustelu) 22. maaliskuuta 2015 kello 21.15 (EET)

Käyttäjätunnuksia koskeva huomio

Jos olet rekisteröinyt käyttäjätunnuksesi Wikipediassa tai jossain muussa Wikimedia-hankkeessa elokuussa 2008 tai aiemmin, sinun kannattaa napsauttaa linkkiä Special:MergeAccount ja yhdistää sen kautta kaikki paikalliset tunnuksesi. Näin saat käyttöösi järjestelmänlaajuisen tunnuksen, jos joku muu samannimisellä tunnuksella toisessa wikissä toimiva käyttäjä ei ole sitä aiemmin saanut haltuunsa. Ilman yhdistämistä omat paikalliset tunnuksesi saattavat joutua huhtikuun puolessavälissä nimille, joiden lopussa on häntä (tyyliin Koikkalainen~fiwiki, Koikkalainen~fiwiktionary, Koikkalainen~enwiki jne.). Kaikki päivämäärän 22. elokuuta 2008 jälkeen rekisteröidyt tunnukset ovat olleet järjestelmänlaajuisia, joten niiden tapauksessa tällaista vaaraa ei ole. Jo aiemmin yhdistetyn tunnuksen tapauksessa Special:MergeAccount-linkin napsauttaminen ei tuhoa mitään vaan ainoastaan tuottaa ilmoituksen ”Käyttäjätunnusten yhdistäminen on tehty”. Yhdistetyn kirjautumisjärjestelmän viimeistelyyn liittyvää lisätietoa on uutiskahvihuoneessa. Sieltä löytyy myös keino tarkistaa, aiotaanko tietty tunnus nimetä uudelleen, sekä tietoa mahdollisuuksista pyytää omalle tunnukselleen nimenvaihtoa. –Ejs-80 15. maaliskuuta 2015 kello 01.10 (EET)

Asetaldehydin tuorein päivitys johtaa väärään aineeseen

Minusta vaikuttaa, että "Asetaldehydin käyttöturvallisuustiedote, Sigma Aldrich"-linkki artikkelin loppukaneeteissa viittaa arsenikkiin. Kuka osaa kaivaa Sigmasta oikean kohdan... –Kommentin jätti 89.27.82.95 (keskustelu)

En löytänyt Sigmalta suoraan suomenkielistä, mutta IS-VETiltä löytyi. Vaihdoin linkin. --Outilein (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 12.42 (EET)

Monikieliset tunnukset

Pätevätkö suomenkielisen Wikipedian käyttäjätunnukset myös muunkielisissä Wikipedioissa? Juho04 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 21.36 (EET)

Kyllä, kunhan muissa projekteisa ei ole samannimistä tunnusta tehtynä. Pian kaikilla käyttäjillä tulee olemaan yksilöity tunnus, ja sinulla sellainen jo onkin (Toiminnot:Keskitetty_varmennus/Juho04). Eli voit muokata jokaista wikiprojektia nykyisellä käyttäjänimelläsi. --Stryn (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 21.46 (EET)

Kävin tuolla sivulla. Mutta tarkoitin kyllä muunkielisiä Wikipedioita (siis esim. vironkiel.), kuin muita wikiprojekteja. Juho04 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 21.54 (EET)

Wikiprojekteja ne muunkielisetkin Wikipediat ovat. Eli missä tahansa Wikimedia-hankkeessa käy sama tunnus. --Stryn (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 21.56 (EET)

Täsmällisen yksiselitteinen nimitys niille on "muut wikimedia-projektit" tai suomeksi tuo "wikimedia-hankkeet". Muita wikimedia-hankkeita ovat muunkieliset wikipediat, wikimedia commons ja muut erikieliset sisarprojektit kuten wikisitaatit, wikiuutiset, wikiaineisto jne.--Urjanhai (keskustelu) 16. maaliskuuta 2015 kello 22.20 (EET)

Kehitysehdotus: Taajaman väkiluvun lisääminen mallineeseen, kunnan väkiluvun alle

Jo pitkään on pistänyt silmään, miten suomenkielisessä wikipediassa ei ole kaupungin tai kunnan väkiluvun lisäksi juuri mitään muita väkilukutietoja mallineen boxissa. Tämä tietohan ei Suomalaisten kaupunkien ollessa kyseessä, tosiasiassa kerro juuri mitään nykypäivänä, jos ennenkään, ja wikipedian pitäisi juurikin olla tietosanakirja! Selitän tarkemmin: kun otetaan huomioon Suomessa tapahtuvat leväperäiset kuntaliitokset, ja yleisestikin se, että rakennettu alue ei vastaa kunnanrajoja, vääristää tämä tietoja kunnasta, kaupunkien ollessa kyseessä. Tämä on aiheuttaa hyvin paljon väärinkäsityksiä, joita itsekin saan oikoa, kun sitä ollaan taas luettu wikipediaa. Okei, tiedämme miten taajama määritellään; siis talojen etäisyys ei saa missään taajaman alueella olla yli 200m, siis asiaan.

Esimerkki A) Rovaniemen kunnan väkiluku on (2011) 60 637. Pinta-ala on 8 017 km². Useille ihmisille tulee assosiaatio, nähdessään kyseisen pinta-alan ja asukastiheyden, että kyseisessä kaupungissa ei ns. kaupunkia ole ollenkaan, vaan ehkä muutama tie ja kylänraitti muutamalle tuhannelle asukkaalle. Nyt homma meneekin mielenkiintoiseksi; ennen kuntaliitosta (2006) Rovaniemen kaupungin pinta-ala oli 102,07 km², jota Rovaniemen maalaiskunta (7 915,51 km²) ympyröi. Rovaniemen kunnan keskustaajama (eli se entinen oikea kaupunki, pieni osa Rovaniemen nykykaupungista) taas on nykyäänkin 50 552, mutta sitä tietoahan kukaan ei näe, eikä täten tiedä. Väkiluku hallinnollisen pinta-alan kanssa harhauttava.

Esimerkki B) Tampere. Tampereesta saa koko ajan kuulla, miten se ei ole EU:n normien mukaan kaupunki, koska väestöntiheys on liian pieni, tai muuta vastaavaa. He vain katsovat väkiluvun ja pinta-alan, sekä väestöntiheyden, joka on laskettu kaupungin väkiluvun ja hallinnollisen alueen mukaan, eikä taajaman mukaan. EU:ssa ei ymmärretä että Suomessa kaupungin hallinnolliset rajat eivät vastaa ns. kaupungin rajoja, eli taajamaa. Eli, Tampereen väkiluku on (2011) 215 168. Tampereen pinta-ala on 689,59 km². Kuitenkin tarkasteltaessa Tampereen kaupungin .pdf julkaisua "Tampere alueittain 2013", huomataan, että Tampereen Pohjoinen suuralue on kooltaan 517,15 km². Väestöä Pohjoisella suuralueella taas on vain 4 458. Eli miinustettaessa tämä lähes asumaton alue kaupungin virallisesta pinta-alasta, päästäänkin jo Helsingin ja Turun luokkaan eli pinta-alaan 172,44 km², väkiluvun pysyessä lähes samana. Tämä Pohjoinen suuralue koostuu 1966 liitetystä Aitolahdesta, että 1972 liitetystä Teiskosta. Joka tapauksessa Tampereen taajaman väkiluku on 313 058. Tätäkään ei kukaan tiedä, perehtymättä, ja syntyy väärinkäsityksiä. Väkiluku pelkästään hallinnollisen pinta-alan kanssa harhauttava.

Emme enää voi luottaa että hallinnollinen kaupunki on kaupunkialue. Se ei kerro mitään. Sitä ihmiset kuitenkin tulevat ottamaan selvää.

Esitänkin siis, että Suomen wikipediaan kopioidaan systeemi mallineeseen, englanninkielisestä wikipediasta, jossa näkyy kaupungin väkiluku, että Urban population että Metro population (kaupunkialue/seutu väkiluku) kuten englanninkielisessä wikipediassa järkevästi onkin käytössä, jopa Suomen osalta. Toki taajama ja kaupunkiseutu eivät ole täysin sama asia, mutta suomenkieliseen wikipediaan sopisi parhaiten pelkkä taajama, koska se kertoo kaupunkimaisen alueen väkiluvun. Tämä on Suomen oudon kaupunkipolitiikan takia välttämätöntä, ja tulee tarpeeseen ennemmin tai myöhemmin, koska meillä alkaa olemaan maakuntien kokoisia kaupunkeja useassakin paikkaa, viimeisimpänä niihin liittyi Oulu.

--Dietrich (keskustelu) 17. maaliskuuta 2015 kello 17.07 (EET)

Kiitos avauksesta. En tiedä, miten EU:n normit ratkaisevat enkkuwikissä, koska mainittu wiki vastaa lähinnä anglosaksista käytäntöä, etupäässä Yhdysvaltoja. Toisaalta esimerkiksi Ruotsissa ei taida olla kaupunkikuntia lainkaan. Suomessa nykyinen kaupunkistatus riippuu kunnan ilmoituksesta ja sikäli omalaatuisesta kunnallisesta itsehallinnosta, joka btw estää kaiken järkevän valtiollisen päätöksenteon, vrt. sotesoppa. --Höyhens (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 22.15 (EET)

Mistä muuten selviäisi eri kaupunkien keskustaajamien määritelmät (eli onko jotain yhtenäistä määritelmää) ja sama juttu väkiluvuille? Eli jos nuo tiedot saa jotenkin järkevästi selvitettyä, niin kaipa tuon voisi lisätä jossain muodossa artikkeleihin. Se missä muodossa riippuu aika pitkälti siitä missä muodossa dataa on saatavissa. --Zache (keskustelu) 21. maaliskuuta 2015 kello 10.21 (EET)

Tuntuisi selkeämmältä, että kunnan tietolaatikossa olisi jatkossakin pelkästään kunnan eli hallinnollisen alueen tilastotiedot, joita ovat pinta-alat, väkiluku, ikärakenne ja äidinkieli. Kannatan sitä, että tietolaatikkoon lisätään rivi, jonka nimenä voisi olla "Keskustaajama" ja sitten siinä lukisi keskustaajaman nimi. Esimerkiksi Somero-artikkeliin voitaisiin sijainnin yläpuolelle kirjoittaa "Keskustaajama" ja antaa sille arvoksi "Someron keskustaajama". Keskustaajaman omassa artikkelissa voidaan sitten ilmoittaa taajaman väkiluku, pinta-ala ja sijainti; muita tietoja niistä ei oikein olekaan saatavilla. Luettelo Suomen taajamista perusteella voi tehdä päätelmiä siitä, mikä taajama on minkäkin kunnan keskustaajama. Monissa kunnissa on vain yksi taajama. Kaupungeilla täsmenne on luettelossa keskustaajama ja muilla kunnilla kirkonkylä. Kaikissa kunnissa keskustaajama ei sisällä kunnan nimeä, esimerkiksi Janakkalan Turenki. Osassa kunnista taajama ulottuu kuntarajojen yli, joten pitäisikö vaikka Ulvilan keskustaajamaksi sitten merkitä Porin keskustaajama? Vai pitäisikö kirjoittaa erillinen artikkeli siitä osasta Porin keskustaajamaa, joka sijaitsee Ulvilassa? Tilastoissa jopa Harjavallan taajama-alueet luetaan Porin keskustaajamaan. --Raksa123 (keskustelu) 21. maaliskuuta 2015 kello 13.33 (EET)

Tilannehan on nyt se, että joissain kunnissa on taajama, jota voi sanoa kunnan keskustaajamaksi, mutta voi olla myös kuntia, joissa ei ole taajamia ollenkaan, ja kolmas tapaus on Raksan yllä kuvaama, että kaupunkiseudulla seudun suurimman kaupungin keskustaajama ulottuu useisiin naapurikuntiin ja kattaa mahdollisesti ueiden niistä keskustaajamat. Näin sellainen asia kuin "kunnan keskustaajaman väkiluku" on vaikeasti määriteltävä abstraktio esim. tapauksessa Ulvila jonka Raksa123 tuossa mainitsi. Tämä on tästä ensimmäinen ja päällimmäinen huomio. Kokonaisasetelmaa muuten en pysty nyt kommentoimaan, kun olen viidettä päivää kuumeessa ja järki kulkee vielä huonosti.--Urjanhai (keskustelu) 22. maaliskuuta 2015 kello 21.02 (EET)

Sitä en osaa asiaa tutkimatta sanoa, löytyykö kunnittain sellaista tietoa, kuin esim. taajamaväestön määrä tai taajama-alueen pinta-ala tms. Näistähän voi olla olemassa avoimia tai julkaistuja tilasto- tai paikkatietoaineistojakin jossain.--Urjanhai (keskustelu) 22. maaliskuuta 2015 kello 21.21 (EET)

Tai siis, artikkelissa Luettelo Suomen taajamista 2011 näkyykin olevan taajamittain tieto siitä, mikä määrä usean kunnan alueelle ulottuvien taajamienn väestöstä asuu missäkiin kunnassa. Eli tämä tieto ainakin on jopa suoraan täällä. Ehtiikö Raksa123 katsoa onko taajama-alueesta kunnittain vastaavaa dataa? En nyt jaksa hahmottaa mitä näistä saisi kokoon, mutta olemassa olevia aineistoja tutkimalla varmaan jotain. Luulen että Raksa tuntee tätä parhaiten.--Urjanhai (keskustelu) 22. maaliskuuta 2015 kello 21.46 (EET)

Kiitos kommenteista. Mielestäni riittäisi, hallinnollisen kunnan tietojen lisäksi, jos esim. 30-35 suurinta taajamaa, joita siis voidaan jonkinlaisina maakunnallisina/alue keskuksina pitää, sisältäisivät boksissa Keskustaajamatiedon. Ja näiden alueiden kuntien, esim. juuri Ulvilan boksissa lukisi Porin keskustaajama ja väkiluku. Espoolla lukisi Helsingin keskustaajama ja Tampereen vieressä oleva Pirkkalalla lukisi Tampereen keskustaajama. Tai toinen vaihtoehto on, että vain keskuskaupunkien hallinnollisen väkiluvun alle lisätään keskustaajama ja väkiluku. Sekin voitaisiin rajoittaa esim. maakuntien pääkaupungit. Nykytilanne vaatii joka tapauksessa kehittämistä, mitä mieltä ylläpito näistä on? Kuka sitä boksin defaulttia loppupeleissä muuttaa? --Dietrich (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 20.07 (EET)

Vastustaisin tässä vaiheessa taajamatietojen tuomista kaupunkien tietolaatikoihin. Nähdäkseni muuallakaan (Wikipedian ulkopuolella) suomenkielisessä asiatekstissä taajamia ei tuoda merkittävästi esille, eikä Wikipedian pitäisi ensimmäisenä lähteä tällaista tietoa korostamaan, vaan seurata miten asioita muualla painotetaan. (Kuinka monen kunnan kotisivulla esim. luetellaan taajamat ja niiden asukasluvut?) Erityisesti vastustan kaupungin ulkopuolisten taajamien tuomista tietolaatikkoon (esim. edellä mainitut Ulvila/Pori ja Espoo/Helsinki), ne eivät ole artikkelin kannalta oleellista tietoa, ja vain hämmentäisivät lukijaa. --Ryhanen (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 10.18 (EEST)

Taitaisin kallistua samaan. Tilastolliset taajamathan muodostetaan Suomessa kuntajaosta riippumatta, joten oikeastaan niiden tiedot eivät ole kunnan ominaisuus. Ja samoinhan kunta on hallinnollinen yksikkö, mutta tilastollinen taajama on muodostettu automaattisella laskennalla. Tajamathan voi kyllä mainita tekstissä, samoin kuin kylät. Infolaatikossa olevan tiedon tulisi kuitenkin olla kuntaan liittyvää, mutta kun taajamat kiemurtelevat monen kunnan alueella, niin tällainen virittely vain sekottaisi. Jos taajamaväestön osuus tai määrä kunnittain löytyy jostain, niin se olisi kunnittainen tieto, mutta silloinkin tulisi harkita onko juuri tämä yksi tunnusluku kaikkia muita vastaavia tunnuslukuja tärkeämpi´(luultavasti ei). --Urjanhai (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 12.41 (EEST)

Samaten vastustaisin. Edes helposti saatavilla oleva kunnan väkiluku ei näytä päivittyvän kovinkaan aktiivisesti tänne, joten ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja väittääkseen hankalammin löytyvälle taajamatiedolle käyvän samoin. Lopputulosta ei palvele tilanne, jossa kunnan ja taajaman väkiluvut ovat peräisin täysin eri vuosiluvuilta. --Care (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 13.38 (EEST)

Pakko kai sitten hyväksyä, että esim. Oulun ja Rovaniemen väkiluvut eivät kerro mitään, sellaiselle joka on täysin untuvikko, esim. nuoret. Nuo ovat maakuntien kokoisia kaupunkeja, eli eivät kaupunkeja olleenkaan, muuta kuin taajamaltaan. Sehän tässä on koko pointti. Mutta jos tulevaisuudessa kuntien lukumäärä laskee sataan, tai jopa alle, jotain täytyy tehdä.--Dietrich (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 22.35 (EEST)

Jos taajama-aste halutaan lisätä kunnan tietolaatikkoon, niin Tilastokeskuksen kuntien avainluvuista taajama-aste löytyy heti toisena tietona, esim. Akaa. Avainlukuja tuoreemmat taajama-asteet saa tästä taulukosta. Taajamista on saatavilla vain kokonaispinta-ala, mutta niiden väestö on eritelty kunnittain. Jos jonkin kunnan väestön jakautumista haluaa eritellä tarkemmin, niin sen voi tehdä artikkelin tekstissä kohdassa "Väestö" näiden taulukoiden avulla:

• Taajama-aste alueittain 31.12.2013
• Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2013
• Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2013

Vanhempia taajamatietoja löytää Doriaan skannatuista väestönlaskentajulkaisuista. Noiden perusteella pystyy kertomaan kuinka suuri osa kunnan väestöstä asuu taajamissa ja haja-asutusalueella. Taajamaväestön jakautumisen taajamien kesken voi vielä selostaa erikseen, mutta sitten pitää tutkia ulottuuko taajamia kuntarajojen yli, eikä sitä ole merkitty taulukkoon erikseen. Rovaniemen tapauksessa voisi esimerkiksi sanoa, että "Rovaniemen 61 215 asukkaasta (31.12.2013), 54 149 asui taajamissa, 6 511 haja-asutusalueilla ja 555 asukkaan asuinpaikka oli tuntematon, taajama-aste oli 89,3 prosenttia. Taajamaväestö jakautui neljään taajamaan: Rovaniemen keskustaajama 51 252, Rautionsaari 1 084, Muurola 985, Sinettä 477 ja Nivankylä 351 asukasta" tai jotenkin vastaavasti.

Lisäksi on olemassa avointa aineistoa koko Suomen postinumeroalueista tällä sivulla. Väestörekisterikeskukselta löytyy asukasluvut äänestysalueittain, mutta niistä ei ole hirveästi hyötyä, koska monessa kunnassa on vain yksi äänestysalue. Paikkatietoikkunan Karttaikkunasta voi kohdasta "Väestöjakauma - demografia" valita sellaisen karttatason, josta saa näkyviin väkiluvut neliökilometrin suuruisissa ruuduissa, mutta tässä yhteydessä se ei ole hirveän käyttökelpoista tietoa. Rovaniemen tapauksessa tältä sivulta kohdasta "Tilastot ja kartat" löytyy Rovaniemen osa-aluejakokartat ja niihin liittyviä tilastoja. Viimeksi mainittuja tietoja ei ole saatavilla läheskään kaikista kunnista, vaan niitä löytyy kuntien nettisivuilta, jos on löytyäkseen. --Raksa123 (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 04.36 (EEST)

Itsekään en kannata taajaman lisäämistä Suoemn kuntien tietolaatikkoon jo yllämainituista syistä. Keskustaajaman asukasluvun voi toki mainita jo artikkelin johdannossa. Sen sijaan toivoisin että kaupunki2-mallineeseen lisätään jokin keskustaa vastaava rivi. Esim. Kiinan kaupunkien kanssa se olisi hyödyllinen. --Vnnen (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 11.54 (EEST)

Taajama- ja hajaasutusväestön osuus tms. voi olla ihan hyödyllinen tieto varsinkin jos se on lähteistä suoraan kattavana saatavissa (en osaa sanoa, saisiko sen tuolta kaivettua automaattisesti). Se olisi jopa ehkä Wikidataan sopiva hyödyllinen ja selkeä ominaisuus (ping Käyttäjä:Stryn, joka näistä kai jotain ymmärtää, ping myös Käyttäjä:Susannaanas, koska tämä olisi hyödyllinen kehittämiskohde ja esim. Käyttäjä:Raksa123 hallitsee näiden sisällön). Sen sijaan taajaminen luetteleminen infolaatikossa ei tunnu toimivalta kun on näitä sekoittavia megataajamia. Tosin joku ominaisuus "kunta sisältää osia taajamasta" voisi sopia wikidataankin (nythän sen voisi sada suoraan joistain noista lähteistä, ehkä jopa koneluettavana). Jonkun yliopiston geoinformatiikan kurssi luultavasti kiepauttaisi jonkin tällaiseen wikidataan käden käänteesä (ping Käyttäjä:Skmuju, jos vielä joskus sattuisi tänne kirjautumaan).--Urjanhai (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 13.18 (EEST)

Ennenaikaisen pakkoglobalisaation peruminen ja yksityisyyttä loukkaavien sisäänkirjausten rajaaminen?

Ylläpito on kertonut käyttäjätunnuksien mahdollisen "pakkoglobalisaation" tapahtuvan käyttäjätunnuksien oikeuksia tai käyttäjätunnuksia (~fiwiki lisäys nimeen) muuttamalla huhtikuussa 2015. Olen varautunut henkisesti tähän käyttäjien toimintaedellytysten heikentämiseen niin, että ellei Wikipedia pidä liittyessäni tehdystä sopimuksesta kiinni (liityn suomenkieliseen, en muunkieliseen wikipediaan, en siis ole vielä hyväksynyt globaalia tunnusta), tulen pyytäimään käyttäjätunnuksen nimenmuutosta ennen joskus huhtikuussa tapahtuvaksi ilmoitettua muutosta ja ainakin osan (esim. Itä-Eurooppaan ja eräisiin arabimaihin liittyvien) artikkelien editointihistorioiden piilottamista. Jos tuo ei onnistu, haluaisin sulkea Paju-tunnuksen ennen sen globalisointia, etten vaaranna läheisiäni ja omaa turvallisuuttani jatkossa. Koen vahvasti, ettei käyttäjätunnusten globaliointi ainakaan eilen/tänään näkemälläni tavalla edistä sananvapautta, eikä käyttäjien yksityisyisyyden suojaa vaan vaarantaa näitä tärkeitä arvoja, koska se käyttäjien tahtomatta yksilöi wikipedioiden sivuilla käyneet, johonkin wikiin jo kirjottautuneet lukijat myös silloin, kun he eivät muiden wikimedioiden tai -pedioiden sivuja editoi. Kuka tällaista tarvitsee tai haluaa?

Eilen illalla /varhain tänään huomasin, että ilmeisesti joku on ilman lupaani ilmeisesti muuttanut Paju-tunnuksen näkymistä muissa wikipedioissa fiwikin ylläpidon keskustelusivullani mainitseaa aikataulua aiemmin, siis ennenaikaisesti. Tämä tuli ilmi käydessäni ranskankielisellä tai valkovenäjänkielisellä wikipedia-sivulla. Yllättäen noissa ilmoitetaan allekirjoittanut tervetulleeksi tai ainakin logataan Paju-tunnus sisään, mitä en hyväksy tai ole koskaan puoleltani sallinut! En ole perustanut tai perustamassa tunnaria fr.wikipediaan tai be.wikipediaan, enkä ole missään vaiheessa hyväksynyt käyttäjäehtojen muutoksia tältä osin. En salli tai halua yksityisyyttäni loukattavan kertomalla, että minusta pidetään kirjaa että olen ollut siellä ja täällä lukemassa jotain esimerkiksi diktaattorien toilauksia kuvaavia wikipedia-sivuja. IP-tunnus saadaan vierailusta toki kirjata, muttei käyttäjätunnuksia, sillä IP-tunnus sentään muuttuu aika-ajoin ainakin mobiiliyhteyksissä (ihan kaikista ulko/itämaista en ole varma). En missään nimessä halua vaan kiellän painokkaasti, että ainakaan ei-vapaiden maiden kielialueiden - tai miksei myös eurooppalaisten suomalaisia jo osin vakoilevien - tiedustelupalvelujen työtä helpotetaan antamalla heille käyttäjätietoa wikipedioissa yksilöidyillä sivuilla käyneistä tai niitä lukeneista käyttäjistä heidät paremmin identifioiden, vaikkeivat he editoisikaan yhtään tuonkielisen wikipedioiden verkkosivua.

Eli
1. onko fiwikin ylläpito tietoinen, että käyttäjätunnusten pakkoglobalisointia tehtäisiin jo nyt? Jos tällaista tietoa on, miksei se tiedota tästä käyttäjien yksityisyyden loukkauksesta ja sellaisen muutoksen aikaistamisesta? Hupsis ei ole oikein käypä vastaus.
2. Miten tiedotettua huhtikuuta ennenaikaisempi pakkoliittämiset voidaan purkaa, käyttäjätunnukseni pitää edes huhtikuulle lokaalina fiwikissä? Haluan asioida suomeksi tässä asiassa, kuten olen fiwikipediaan liittyessänikin tehnyt.
3. Keneltä haetaan käyttäjätunnuksen sulkeminen ennen sen mahdollista globalisointia? Kiellän yhä Käyttäjä:Paju-tunnuksen globalisoinnin. Jois joku on sitä jo luvatta sorkkinut, palautettakoon historioineen takaisin paikalliseksi!
4. Entä mahdollinen käyttäjätunnuksen uudelleennimeäminen ja käyttäjähistorian katkaiseminen tai piilottaminen/ editointiin liittyvän käyttäjätunnuksen globalisoinnin estäminen ennen mahdollisesti huhtikuussa tehtävää globalisointia? Historissa tehdyt editoinnithan eivät ole olleen silloin globaalilla, vaan liittymishetken käyttäjäsopimuksen mukaisesti lokaalilla tunnuksella tehtyjä. En hyväksy niiden (siis menneiden editointien) muokkaajan globalisointia Paju-tunnuksen osalta.
5. Miksi tapauksessa, ettei henkilö editoi jotain wikipediaa, hänet automaattisesti logataan sinne sisään, jos hän on editoijana toisessa wikipediassa? Voiko asetuksia muuttaa jossain niin, ettei tällaista selkeästi yksityisyyden suojaa loukkaavaa sisäänkirjausta tapahtusi, ellei editointeja tee tuossa wikipediassa/-mediassa? Vasta tuolloinhan voisi ylläpidon vuoksi olla tarpeen ottaaa selvää, ja kirjata lokiin, kuka muutoksia tekee. Muu verkkosivujen selailun seuranta tunnuksella vaikuttaa "Isoveli valvoo, NSA, FSB tai KGB kohta ovellasi kolkuttaa" (heh) lähestymiseltä, ainakin ao. maissa liikuttaessa ja editointeja reissusta tehtäessä...

Hätäratkaisu: Mikä olisi niin törkeä, mutta ystävällismielinen teko kussakin ei-toivotussa (jonkun tosityhmän skriptin / käyttäjän pakkokytkemän) wikipediassa/mediassa, että noihin tahtomaton käyttäjä saisi niistä poiskirjauksen (ikuisen eston/ mieluiten tunnuksen poisto)?

--Paju (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 03.18 (EET)

No pystyt estämään sisäänkirjautumisen estämällä sivusto kohtaisesti evästeet (cookie) selaimesta. Evästeiden hallinnoimiseen löytyy useita eri lisäosia eri selaimille, mutta käytännössä jos haluat esimerkiksi pystyä kirjautumaan pelkästään fiwikiin ja käytät Firefoxia, niin homma tapahtuisi seuraavasti. Asenna "Cookie Whitelist with buttons" -lisäosa ja käynnistä selain uudelleen. Siirry https://fi.wikipedia.org -sivustolle ja klikkaa salli evästeet sivustolta "fi.wikipedia.org" ja kirjaudu sisälle. Mikäli olit kirjautuneena sisälle ennen lisäosan asentamista, niin olet kirjautuneena heti kun sallit evästeet eikä sinun tarvitse uudelleen kirjautua. Eli evästeihin tallennetaan tieto käyttäjän kirjautumisesta sisälle ja jollei tuota tietoa pystytä lukemaan niin ei myöskään kirjautumista tapahdu. Cookie Whitelist with buttons -lisäosasta sen verran, että asensin sen ensimmäistä kertaa äsken, koska se oli listalla ensimmäisten joukossa ja vaikutti sopivalta kun kokeilin asiaa enkä osaa sanoa onko se erityisen hyvä tai huono työkalu tähän tarkoitukseen. --Zache (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 08.43 (EET)

Käyttäjä Paju käyttää useita laitteita tai selaimia (ainakin kymmentä, jos mobiililaitteet otetaan mukaan, satunnaisesti huomattavasti suurempaa joukkoa), joissa kaikissa hän/he ei/eivät ole ylläpitäjä. Käyttäjien - siis muiden kuin ylläpitäjien/ tuota haluavien - automaattiloggaus on oltava pois päältä oletusarvoisesti, jos en noihin muihin wikeihin kirjaudu, vaan esim. vilkuilee mitä kuvia tai lähteitä niiden vastaavasta aihepiiristä kirjotetuissa artikkeleissa on käytetty! Kiellän edelleen Käyttäjä:Pajun käyttäjätietojen näyttämisen ja tunnuksen laajentamisen muihin wikeihin luvattomana ja alkuperäisten liittymisehtojen vastaisena, ja tästä seuraavan yksityisyyden loukkaamisen. Sisäänloggauksen teen kulloinkin siihen wikiin, joihin olen/olemme tunnuksen aikanaan myös itse luonut. Mutta kuten olen ilmoittanut, käytän/ käytämme wikipediaa mm. turvallisuus- ja yksityisyyssyistä vain lokaalin sisäänkirjauksen kautta, yksityisyyttäni/-mme ei saa loukata pitämällä muissa lokeissa kirjaa käyttäjän vierailuista. --Käyttäjä:Paju 24.maaliskuuta 2015 noin kello 14.42, ip:n takaa käyttäjätietojen luvattoman automaatiloggauksen takia  –Kommentin jätti 93.106.213.176 (keskustelu – muokkaukset)

Onko tunnus Paju siis useamman henkilön käytössä? Silloinhan se pitää käytännön mukaan estää, ja ongelmasi ratkeaa. -93.106.24.99 24. maaliskuuta 2015 kello 15.59 (EET)

No sun on jossain määrin turhaa hirveästi angstata fiwikissä tästä, koska ei fiwissä ole oikeastaan ketään kuka asiaan voisi vaikuttaa. Mahdollisesti Metassa olisi joku. Toinen, ehkä syvällisempi pointti on, että vaikka nyt toistaiseksi on mahdollista keksien avulla kikkailemalla estää sisäänkirjautuminen tai jopa ehkä mahdollisesti jonkin asetuksen avulla valita, niin trendi on siirtyminen keskitettyyn autentikointiin siten, että yksi tunnus ja salasana toimii kaikissa Wikimedian palveluissa (ei pelkästään wikeissä) eikä se pidemmän päälle ole asia johon yksittäiset käyttäjät pystyvät vaikuttamaan. --Zache (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 16.49 (EET)

Kuinka suuri osa henkilöistä on Wikipedian merkittävyyskynnyksen ylittäviä?

Kuinka suuri osa henkilöistä käsittääksenne on Wikipedian merkittävyyskynnyksen ylittäviä? Jaalei (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 22.28 (EET)

Jaa maailman henkilöistä? Alle 0,1 prosenttia varmastikin. Se tekisi alle seitsemän miljoonaa ihmistä, jos ajatellaan että maailmassa on noin seitsemän miljardia henkilöä. Muut osaavat varmaan vastata tarkemmin. --Hartz (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 22.34 (EET)

Vastaan niiden osalta, joihin multa löytyy hieman ymmärrystä ja valistuneempaa arvaamiskykyä, eli suomalaiset miesjalkapalloilijat fiwikissä. Jos merkittävyys määritellään ”ohjeistuksen” mukaan: selvästi alle 10 %, ja jos merkittävyys on pelattu ottelu Suomen pääsarjassa, (nuoriso)maajoukkueessa: yli 80 %. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 19. maaliskuuta 2015 kello 09.56 (EET)

Anteeksi kun muutin kysymyksen vähän alusta konkreettiseksi, kun tämä on käytäntö-osio. Eli vastasin väärään kysymykseen. Kaikista Suomen henkilöistä korkeintaan promille, maailmasta 0.0001 % fiwikimerkittäbiä (50000 artikkelia, ,meniköhän nollat oikein.) --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 19. maaliskuuta 2015 kello 10.16 (EET)

Kuulostaa melko pieneltä luvulta, tilahan täältä ei lopu kuten fyysisestä versioista. Fmurto (keskustelu) 19. maaliskuuta 2015 kello 10.33 (EET)

Maailmassa voi olla hyvin seitsemän miljoonaa riittävän merkittävää henkilöä. Tähän mahtuu poliitikkoja, yritysjohtajia, muusikoita, urheilijoita, piispoja jne. Sitten lisäksi tulee vielä kuolleita henkilöitä, olisikohan niitä maailmanhistoriassa kolme miljoonaa? Ehkä yhteensä 10 miljoonaa riittävän merkittävää henkilöä kun lasketaan yhteen mitä nyt elää ja lisäksi kuolleet. Täällä taitaa olla nyt artikkelit ehkä 1 %:sta noita eli 70.000 henkilöstä. --Hartz (keskustelu) 19. maaliskuuta 2015 kello 10.56 (EET)

”Kuka kukin on” ilm. laskelmiesi taustalla? Se listaa n. promillen elävistä suomalaisista merkittäviksi. Eli samalla logiikalla maailman ihmisistä esität yllä hyvän estimaatin. Onpas iso luku henkilöartikkeleiden määrä, fiwikin artikkeleista siis n. 1/5. Saattaa hyvin vertaantua printtitietosanakirjoihin? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 19. maaliskuuta 2015 kello 11.37 (EET)

Heitin hatusta, mutta Quadriplegia (aik. Jetman) on tehnyt aika monta henkilöartikkelia piispoista, yleisurheilijoista ja klassisen musiikin soittajista, että 1/5 arvio voi osua aika oikeaan. Tämänhän voi tarkistaa luokasta Luokka:Elävät henkilöt. Jos olisi luokka "Kuolleet henkilöt", niin siinä olisi varmaan 30.000 artikkelia. --Hartz (keskustelu) 19. maaliskuuta 2015 kello 12.14 (EET)

Esimerkillinen lähteistys

Onko fiwikissä yhtään artikkelia, jossa kaikki (oleelliset) tiedot olisi lähteistetty? Löytyykö kevyimmistä kulttuureista (urheilu, musiikki, elokuvat, TV)? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 11.43 (EET)

Vaikkapa näistä? Suositellut artikkelit --Whitetabor (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 12.50 (EET)

Listan ao. Suomifutis-juttuihin pystyn ottamaan kantaa:

- FC Kuusysissä on lähteistämisbluffeja, jotka liittyvät ainakin siihen, että FC Lahden Akatemiaa ei ole ymmärretty esittää jollain muulla tavalla. Varsinainen edesmenneen seuran artikkeli näyttää hyvältä.

- HJK ? (Katson tarkemmin ehkä myöhemmin, näyttää hyvältä)

Löytyy tietoja, jotka näennäislähteistetty tai ei lähteistämistä, esim. peliasut kuva (1/5 ok lähde) ja nykyvärit (ei lähdettä?). PSV-pelin kokoonpano ilm. lähteistämättä. Toki näyttää äkkinäiselle paljon uskottavammalta, jos tiedon näyttävyyteen on satsattu. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 17.37 (EET)

- Aulis Rytkönen? (Katson tarkemmin ehkä myöhemmin, näyttää hyvältä)

Rytkös-artikkeli ollee selvästi etevin fiwikin Suomiseurafutis-artikkeleista lähteistämiskriteerein arvosteltuna (on muutenkin hyvin kirjoitettu, ja katunimikuva on upea). En löydä yhtään merkittävää lähteistyspuutetta. Pariin kuvatekstiin olisin itse merkannut lähteen. Jorvin sairaalan sijaintia Helsingissä (kuolinpaikkakunta) jäin miettimään :) Eli jos muokkaaja osaa, myös kevytkulttuurista pystyy synnyttämään artikkelin, jossa lähteistys tekee tekstin luotettavaksi. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 23.01 (EET)

- Sepsi-78: Lähteistysbluffi heti varsinaisen historian artikkelin alussa, artikkelin lähteen lähteenä on artikkeli, mutta tuota kehälähteistystä tuskin kukaan huomaa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 13.43 (EET)

Eihän näiden jokseenkin satunnaisten yksittäisartikkelien ruotiminen kahvihuoneessa mitenkään mielekästä ole, mutta tartun nyt kuitenkin täkyyn: Sepsi-78:n vitosviite (johon oletan tässä viitattavan) tuskin on kehälähteistystä: lähde on viitattaessa näyttänyt kutakuinkin tältä (ja Wikipedian artikkeli tuota lähdetekstiä kirjoitettaessa puolestaan tältä). Siitä en sano mitään, onko lähde itsessään tasokas (enkä edes katsonut sisältääkö se tiedot, joiden lähteeksi se on merkitty). Viittausmerkintää ainakin voi pitää turhan vajavaisena, kun tekstin kirjoittaja ja julkaisuajankohta on jätetty ilmoittamatta, vaikka ne ilmeisesti ovat aikanaan lähteessä olleet selvästi merkittyinä. – Haltiamieli 23. maaliskuuta 2015 kello 14.46 (EET)

TP-Seinäjoki-artikkelin johdannon eka lause ei liene totta, tai en osaa sanoa, koska tähän mediaan en usko ennenkuin näen tiedon lähteen sisällön. Eli artikkeli päivittämättä? Seura on tapettu jo ajat sitten, mutta sitä ei vain saada sanotuksi, kun muovisella (toivottavasti se on kesto-muovia) projektilla on muita kiireitä. Artikkeli on hyvin kirjoitettu, mutta lähteiden esittämisessä on liiallinen tarkkuus nähty tarpeettomaksi, isotöistähän seikkaperäinen lähteistäminen onkin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 16.52 (EET)

Samaa vaaditaan myös näissä: Wikipedia:Hyvät artikkelit, Wikipedia:Lupaavat artikkelit. Lupaavissa on myös ihan lyhyehköjä pikkuartikkeleita.--Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 13.14 (EET)

Vastaavasti Suomifutiksesta:

- FC Jokerit ainakin tietolaatikon peliasutieto lähteistämättä

-Pelaaja-artikkeleihin en ota kantaa, niissä tilastojen seurat ja ottelut/maali hyvin usein lähteistämättä: Sami Hyypiä, Janne Lindberg, Jari Litmanen, Teemu Pukki --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 14.08 (EET)

Eikö niitä nyt ole vaikka kuinka paljon? Omista aloituksistani esim. Sulaojan lähde, Naafkopf, Muotkavaara, Reschensola, Brennersola, Ruotsin ja Suomen raja pitäisi olla kohtuullisesti lähteistettyjä. Nämähän eivät ole edes lupaavia artikkeleita. --Jmk (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 13.20 (EET)

Sulasoja on ainakin erinomainen todiste, että fiwikistä löytyy mitä kysyin, uskottavaa tietoa. Kaikkeen ne ihmiset innostuvatkin, ympäristöömmekin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 14.20 (EET)

Käykö suomenhevonen? --Pitke (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 14.06 (EET)

Ohan näitä tuhansia, todennäköisesti jopa kymmeniätuhansia. On vaikka kuinka artikkeleita, joissa käytetyt lähteet on ankkuroitu tiettyyn sisältöön riittävässä määrin ja kaikki sisältö on ankkuroitu johonkin lähteeseen. Gopase+f (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 16.59 (EET)

Mulle jokainen artikkelin lähteistämistä mielestäni edellyttävä tieto, joka on lähteistämättä, tarkoitaa: en usko eli en käytä tietoa. Toki aina tärkeän tarvitsemani tiedon tarkistan paristakin luotettavasta lähteestä, ja Wikipedia ei ole tuo lähde, wikipedia-artikkelin luotettava lähde on. Kukin ilmeisesti tavallaan. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 17.26 (EET)

Onko kovin mielekästä riemastua noin "kerran kuukaudessa kaksi parhaassa" siitä, että suomalaista jalkapalloilua käsittelevät artikkelit ovat huonoja Wikipediassa tai että suomalaista jalkapalloilua käsittelevät keskustelut ovat huonoja jossain Wikipedian ulkopuolella, nostaa kierroksia, vapauttaa jarrut ja tulla kahvihuoneeseen kirjoittamaan mistä tahansa asiasta, jossa heti aasinsillan jälkeen koittaa jälleen kerran suomifutiksen ihmeellinen bluffausmaailma? Ilmeisesti on. Kuinkahan monta kertaa saamme vielä lukea, Catilina, näistä loputtomista ongelmista täällä? Jos asian tila on surkea, se ei luultavasti parane tällä tavalla. --Pxos (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 15.47 (EET)

Mistä ei saa puhua siitä pitää vaieta. --85.76.118.42 23. maaliskuuta 2015 kello 16.03 (EET)

Parempi vaieta, kuin jauhaa samasta asiasta jatkuvasti. Alkaa jo varmaan useimpia kyllästyttää. --Otrfan (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 16.06 (EET)

Joo en mäkään tajua tän keskustelun ideaa. Ongelma ratkeaa, kun idea ehkä kohta selviää tai keskustelu kääntyy johonkin ihan toiseen aiheeseen. Gopase+f (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 17.01 (EET)

Linkkaa edes yksi "kevyt"kulttuuriartikkeli, joka on esimerkillisesti lähteistetty. En aja sitä takaa, että kaikkien täällä pitäisi olla, mutta edes yksi. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 17.26 (EET)

Bilbon viimeinen laulu --Zache (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 17.40 (EET)

Asiakirjallisuutta en laske kevytkulttuureihin (ks. alussa määrittelyni), helppo kuvitella löytyvän lähteet paikoillaan, artikkeleita tekevät henkilöt, jotka useinmiten ovat tutustuneet artikkelin aiheeseen. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 17.56 (EET)

Sovitaan, että yhtään artikkelia ei löydy, niin saadaan tämä keskustelu päättymään. --Otrfan (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 18.01 (EET)

Kelpaa erinomaisesti, todistui konsensuksella (itseäni en laske), tiedotan eteenpäin fiwikin kevytkulttuuriartikkeleiden tämän hetkisenä lähteistyskäytäntötoteutuman summarynä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 19.29 (EET)

Linkitin jo ylempänä Wikipedia:Lupaavat artikkelit siellä on suuri joukko artikkeleita, jotka voitaneen luokitella kevyeen populaarikulttuuriin, esim. osastoissa musikkii, elokuva, sarjakuvat, televisio, urheilu. --Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 19.36 (EET)

Oman osaamis/ymmärrysalueen ulkopuolelta olen tietosanakirja-artikkelin totuudellisuuden suhteen täysin muiden vietävä (vrt. ison kustantajan printtiteoksen nimetyt asiantuntijat tekijöinä). Esittämältäsi listalta tsekkasin Easy Rider elokuvaa (kun on vähän tuttu). Siinä pisti heti silmään lähteistämätön käsikirjoittajat. On siis parempi olla esittämättä lähde (IMDB olisi, muttei saa käyttää), kuin esittää tieto lähteistämättömänä. Mihin perustui tieto elokuvan levyistä, joita ei ollut soudtrackilla. Kaikkialla tässä mediassa houkutellaan mieluummin esittämään lähteistämätön tieto, kuin lähteistää se. Esim. futisseura-malliartikkelit HJK ja Kyykkä kehottavat panemaan asutiedot ilman lähdettä, niinpä käytännössä mikään seura-artikkeli ei sisällä lähdettä peliasun väreistä, tietoa on vaikea löytää, kun seurojakaan ei kiinnosta pätkääkään. Tuon tyyppistä fleguilua vastaan yritän taistella tämän median luotettavuuden puolesta. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 23.30 (EET)

Jalkapalloartikkelit ovat huonosti lähteistettyjä. Tuo mielipiteesi on tullut jo selväksi ajat sitten. Voisitko keksiä jonkun uuden puheenaiheen? --Otrfan (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 06.47 (EET)

Korjaan, että vain kotimaan seurafutisjuttuja on tarkoitus ollut kritisoida. En suinkaan ole tarkoittanut yleisesti fiwikin kaikkia futisartikkeleita, kun ei ole tietoa, miten tämä media lähestyy ulkomaan futista, ainakin maailmalta löytyy wikipedisteille, yleensä suomalaismedialle paljon kopipastattavaa. Itse haen luonnollisesti ulkomaan futiksenkin tarvitsemani tiedot ihan muualta kuin fiwikistä. Riittää taas tältä osin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 09.11 (EET)

Laulaja-lauluntekijä

Aika monessa poplaulajan johdannossa artistia kuvaillaan laulaja-lauluntekijäksi. Kyseiseen luokkaan heistä kuuluu kuitenkin aika harva (tosin sieltä löytyy mm. Miley Cyrus ja Justin Bieber). En-wikissä pidetään sellaista linjaa, että biisejä kirjoittaneita poppareita ei lueta kyseiseen joukkoon, koska laulaja-lauluntekijä katsotaan eri "genreksi", jossa laulujen sanoilla on usein erityinen merkitys, ja säestyksenä voi olla esim. vain yksi instrumentti. Kannattaisiko täälläkin mennä sillä linjalla, että jos poppari on kirjoittanut biisejä, niin hänet voitaisiin mieluummin luokitella/määritellä laulajaksi ja lauluntekijäksi? --Whitetabor (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 18.16 (EET)

"Laulaja-lauluntekijät" -luokka tulisi poistaa ja lisätä siellä olevat artikkelit luokkiin "laulajat" sekä "lauluntekijät". --Stryn (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 18.49 (EET)

Tjaa-a. Kyllä se luokka mun puolesta voi olla olemassa, mutta aika sekalaista on luokittelu: jotkut artikkelit ovat sekä laulaja- että laulaja-lauluntekijä -luokassa, jotkut vain jälkimmäisessä. (Ja eikös niiden pitäisi olla kaikissa kolmessa...) Ehkä vain muuttelen noita määritelmiä sitä mukaa kun niihin törmäilen, ja unohdan luokat tähän hätään. --Whitetabor (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 21.04 (EEST)

Nähdäkseni laulaja-lauluntekijä on ennen kaikkea väljä genre eikä kaikkia henkilöitä, jotka toimivat laulajina sekä lauluntekijöinä voida kutsua termillä. Laulaja-lauluntekijä-artikkelissa kyllä väitetään toisin. Nähdäkseni laulaja-lauluntekijöiksi kutsutaan lähinnä sooloartisteja, jotka esiintyvät ainakin toisinaan yksin itseään (yleensä akustisella kitaralla) säestäen. Musiikillisesti genre yhdistyy 1960-luvun folk revival -liikkeeseen. --37.136.42.172 2. huhtikuuta 2015 kello 13.01 (EEST)

Olen samaa mieltä, ehkä ilmaisin sen epäselvästi. Tarkoitin, että jos joku on laulaja-lauluntekijä, niin hän on myös laulaja ja lauluntekijä. Mutta jos artisti laulaa ja tekee biisejä, niin se ei tee hänestä vielä laulaja-lauluntekijää, ja jos tekisi niin kyseinen määritelmä ja luokka olisivat tarpeettomia. Kyseinen artikkeli on mielestäni lähinnä mielipidekirjoitus, koska siinä ei ole lainkaan lähteitä. Jos katsoo sen historiaa, niin siellä on jopa puhuttu biisien tekemisestä muille artisteille. Nyt siellä sanotaan, että esim. Ville Valo ja Rasmuksen Lauri ovat laulaja-lauluntekijöitä, mutta eivät kyllä minusta ole. Sittenhän pitäisi olla myös basisti-lauluntekijä, jos bändin basisti kirjoittaa biisejä. --Whitetabor (keskustelu) 2. huhtikuuta 2015 kello 21.07 (EEST)

Suomen järvet kunnittain

Täällä on viime aikoina luokiteltu Suomen järvet kunnittain. Vaikkapa luokassa Luokka:Haukivuoren järvet on nyt yksi lätäkkö. Ettäs tiedätte. --Pxos (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 23.25 (EET)

Vaikka monien kuntien järville on luotu oma luokka, ei se tarkoita, että jokaiselle kunnalle pitää luoda oma. Yleensä yhden artikkelin luokkia ei ole tavattu luoda. Se, että loit tuon linkittämäsi luokan, lähentelee pointtausta. -93.106.166.250 24. maaliskuuta 2015 kello 08.20 (EET)

Jostain syystä Pxos näyttää halunneen ilmaista asiansa kiertäen. Toisaalta liittyen meneillään oleviin kommenttipyyntöihin (katso kommenttiani alla) asia ehkä oli hyväkin ottaa esille. Ehkä tämä asian tausta, jonka selostin alla, myös selittää, miksi Pxos tässä halusi ilmaista asian kiertäen.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 09.05 (EET)

Hölynpölyä pointtauksen kanssa. Jos on luotu kattava kunnallinen järviluokitus, jossa on yksi punainen luokka, niin kyllä tuo pitää luoda. Pointtausta olisi ehkä se, että jättäisi tarkoituksella luokan luomatta, kuten olen jättänyt luokan Luokka:Luopioisten järvet luomatta, vaikka olen jo usean viikon ajan tiennyt, että olemattomassa luokassa on peräti kaksi lätäkköä. --Pxos (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 14.25 (EET)

Ei tarvetta yhden tai kahden artikkelin luokille. Ne kun eivät yleensä auta tiedon jäsentelyssä juuri mitään. Mun puolesta tollaset voi poistaa. Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 08.24 (EET)

Todettakoon, että pääosan luokitteluista on tehnyt Käyttäjä:Jaalei ja luokittelusta on keskusteltu jossain aiemminkin. Luokittelu noin ei saanut keskustelussa kannatusta, ja sille esitettiin vastaperustelut (esitin itse, ehkä joku muukin), mutta kun toisaalta kukaan ei tuolloin näyttänyt tykkäävän myöskään ruveta ohjaamaan ao. käyttäjää muokkaukset kumoamalla, vaan muistan esimerkiksi itse ajatelleeni, että en jaksa ruveta tappelemaan, enkä myöskään silloin enkä nytkään olisi itse ehtinyt tehdä luokittelun kumoamista.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 09.05 (EET)

Noin laajemmin luulen, että tämä kenenkään puuttumattomuus ilmentää tietynlaista passiivista kannannottoa täällä aiemmin esiintyneeseen toimintapaan, josta olen käyttänyt nimitystä "Management by August Ahlqvist", ja jonka voisi suomentaa myös "käyttäjän kurmoottamiseksi". Sitä esiintyy sekä yksittäisissä kertamuokkauksissa että vuosia kestävinä prosesseina, ja kun se ei ei kuitenkaan kokonaisuutta ajatellen ei tunnu toimivan, niin muiden kiireiden keskellä ainoa, minkä on voinut tehdä, on ollut työntää asia sivuun. Mutta kun asia nyt on kommenttipyynnön kautta ja erikseen tässä noussut esiin, niin ehkä tähän nyt voi tarttua samalla. Noin yleisemmin tämä ehkä voisi johtaa kehitystyöhön, jossa kehitettäisiin vaihtoehtoisia menettelytapoja menettelylle "Management by August Ahlqvist" / "käyttäjän kurmoottaminen".--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 09.05 (EET)

Se aiempi keskustelu oli tässä. Siellä ainakin minä ja Gopase+f olemme ilmaisseet kantamme asiaan. Kun kahvihuonekeskustelu on, niin asian ilmaisemiselle mutkan kautta ei pitäisi olla tarvetta. Lisäksi lyhyempi keskustelu tässä, mihin myös Pxos osallistui ja osoitti ymmärtäneensä, mistä on kysymys (en tiedä näkikö hän tuota kahvikeskustelua).--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 09.55 (EET)

Yhden artikkelin luokista ei ole hyötyä, mutta kahden artikkelin luokista jo on! Jaalei (keskustelu) 25. maaliskuuta 2015 kello 12.25 (EET)

Muokkaussota

Ei mitään erityistä, meni jo

Keskustelusivullani syntyi meinasi syntyä näköjään äsken muokkaussota, kun olin poistanut sieltä erään Hartzin kommentin, Hartz oli palauttanut sen, ja Hartz ja kolmas käyttäjä poistivat ja palauttivat sitä edestakaisin kerran kunnes keskustelusivuni suojattiin Hartzin tekemän toisen peräkkäisen kumoamisen palautuksen jälkeen.

Koska muokkaussodan ilmetessä pitää keskustella, niin avaan keskustelun vaikka täällä.

Omat perusteluni (vaikken osallistunutkaan muokkaussotaan tapahtumasarjaan omaa yhtä kumoustani enempää, vaan huomasin sen ja suojauksenkin vasta jälkikäteen): 1) vakiokäyttäjiä ei ole tapana huomauttaa mallineilla, 2) Kyseessä ei ollut henkilökohtainen hyökkäys, koska en väittänyt, että Hartz oikeasti olisi niin tyhmä kuin väittää olevansa, vaan päinvastoin se minkä ilmaisin Harzin viittaamissa muokkauksissa ja muokkausyhteenvedoissa, oli juuri se, että koska Harz ei oikeasti voi olla (eikä siis olekaan) niin tyhmä kuin leikkii olevansa, niin kysymys on trollimuokkauksista, ja trollimuokkauksia on turha katsella.

Uskoisin myös, että Käyttäjä:Htm, joka vielä myös ehti kumota Hartzin muokkauksen, yhtyi diffit arvatenkin luettuaan tähän tulkintaani, so. että kyseessä eivät olleet henkilökohtaiset hyökkäykset, ja mallineen siksi saattoi poistaa.

Kuitenkin toisaalta voi olla myös, että minun (ja Htm:n?) tulkinta asiasta on on väärä, ja mallinetta ei olisi tullut poistaa, ja näin siis kaivattaisiin varmistusta tälle huutoäänestykselle 2-1 laajemmalta arvioijajoukolta tai argumentteja jomman kumman näkemyksen tueksi tai niitä vastaan.

Erityisenä seikkana on huomattava Hartzia sitova kommenttipyyntö, jonka yhtenä syynä oli juuri trollaukseksi katsottu toiminta. Silloin ei ehkä ole henkilökohtainen hyökkäys ilmaista näkemyksensä, että kyseessä on ollut trollaus.

Toisaalta ilmaisin tämän kyllä värikkällä kielellä, mikä ei ole suositeltavaa, ja mistä olen itsekin monta kertaa sanonut muille, ettei se ole suositeltavaa. Tämä kuitenkaan ei nähdäkseni ole henkilökohtainen hyökkäys, koska en sanonut "on tyhmä" vaan nimenomaan "ei ole noin tyhmä". - Vaikka, jos katsotaan, että se oli, niin myönnän virheeni auliisti, koska viisi päivää kuumeessa maattuani olen vielä vähän toistaitoinen, ja parempi ehkä olisi ollut pysyä vielä kokonaan muissa ikkunoissa.

Kysyn tätä nyt täällä, koska pidän alkuperäistä kumoustani oikeana, mutta jos katsotaan, että olen väärässä niin voi sen toki antaa ollakin.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 19.59 (EET)

No ei niistä sun kommenteista / muokkausyhteenvedoista voi olla huomaamatta henkilöön käyviä kohtia. Turha henkilöön käynti on kielletty. Ei tommosia sammakoita saa päästellä. Ei muita käyttäjiä saa nimitellä tyhmiksi, uusavuttomiksi tms. Ihan hyvin nuo olisi voitu jättää sanomatta. Olit ainoa osapuolista, joka noita viljeli. Saat kuitenkin anteeksi. En jaksa enää selittää jäätyneestä suklaasta ja jäätelön suklaahippusista ja -kuorrutteista enempää. Se keskustelu epäonnistui täydellisesti kommunikaatio-ongelmien vuoksi, kun molemmat puhuivat eri asioista (Urjanhai maitotuotteesta nimeltä jäätelö ja Hartz siinä jäätelössä olevista jäisistä suklaahipuista tai -kuorrutteista). Urjanhai sitten piti Hartzia typeränä, kun Hartz ei ymmärtänyt maitotuotteen kuohkeudesta ja sulattamisesta & jäädyttämisestä, sillä Hartz keskittyi niihin suklaapaloihin eikä siihen kuohkeaan maitotuotteeseen. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 20.09 (EET)

Keskustelun epäonnistumisesta voidaan olla yhtä mieltä. Jos pystyy toisessa ikkunassa tekemään jotain järkevää vähän puolikuntoisena, niin ei pysty täällä. Muut jatkakoot.--Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 21.27 (EET)

Vähemmästäkin on käyttäjiä estetty ja tarkoitan sillä Hartzia. Tätä touhua seurattuani voin vain sanoa, että harva vandaali aiheuttaa niin paljon ongelmia kuin Hartz. Ja jos tämä on HH, niin minut voi estää mutta en peru sanojani. --Käyttäjä:Kielimiliisi 24. maaliskuuta 2015 kello 20.16 (EET)

Ei mitään erityistä, meni jo

Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä. Tässä jäätelösuklaahippufarssissa Hartzista ei ollut harmia, vaan Urjanhai heitti HH:t ja poisti lopuksi koko keskustelun. Näissä on aina osapuolia, tänään se oli Urjanhai, eilen joku muu. Se, että huomautetaan sitten HH:sta ja yritetään jotenkin puolustautua HH:ta latelevalta käyttäjältä, niin ei se kiellettyä voi olla. Se joka tekee HH:n, se tekee HH:n (tai useampia). HH:n sijaan voi sanoa vaikka, että "mielestäni olet väärässä" tai "ei se aivan noin ole". Keskustelut voivat pysyä 100-prosenttisesti asiakeskusteluina, joissa ei mennä henkilökohtaisuuksiin. Asiat riitelevät, eivät käyttäjät. Taipumusta kääntää asiat käyttäjien riitelyiksi ja henkilökohtaisuuksiin menemisiin, tulisi vastustaa. Trolliksi haukkumista on jatkunut jo pidempään, toivon että se julistetaan vihdoin viralliseksi HH:n muodoksi, jotta keskustelun taso voisi kohentua. Htm:n kommentteja en erityisesti noteeraa, sen verran kipakkaa tekstiä tuli minuksi tekeytyneen vandaalin jättämään kommenttiin taannoin. Toki oli ilo sekin huomata. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 20.30 (EET)

Ei se nyt ihan noin mene... Yhteisö on todennut ongelmaksi Hartzin täysin turhat keskustelunavaukset ja niistä syntyvän keskustelun (syntynyt keskustelu oli tässäkin se ongelma). Hartzin tämän päivän turhat poistetut keskustelunavaukset: [1]. Nämä kommentit aiheuttavat ongelmia ja ne pitää saada loppumaan nyt heti ja täysin kokonaan. Hartzin myötävaikutuksella tai sitten ilman Hartzia. Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 20.37 (EET)

Ei näissä ole kyse ongelmista, joita Hartz mukamas aiheuttaa, vaan siitä että Hartz mielletään ongelmaksi. Ongelman määrittely on tipotiessään ja ongelma on lähinnä persoona ja menneet hankaukset. Tietenkin Gopase+f mieltää Hartzin ongelmaksi -- tämä pätee myös toiseen suuntaan: Hartz mieltää Gopase+f:n ongelmaksi. Tämän voi sanoa ihan suoraan, että Hartz mieltää Gopase+f:n haitalliseksi muokkaajaksi, sori vaan. Ei kaikkien käyttäjien tarvitse erityisemmin toimeen tullakaan keskenään, jos he keskittyvät artikkelimuokkauksiin, eivätkä juurikaan muokkaa samoja artikkeleita tai jutustele keskenään. Gopase+f on lähtenyt tälle rangaistuslinjalle, jossa Hartz on punainen vaate, maalitaulu ja ohjusten koordinaatti. Gopase+f leppyy arvatakseni vain sillä, että Hartzille on annettu ikuinen esto. Siihen asti sama jatkuu. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 20.48 (EET)

Hartz ei ole mikään punainen vaate jota pitäisi rangaista vain rankaisemisen ilosta. Hartzin toiminta on se ongelma ja siihen tullaan jatkossakin puuttumaan. Siinä ei auta vaikka Hartz kuinka haukkuisi ongelmalliseen käytökseensä puuttujia milloin miksikin "haitallisiksi muokkaajiksi" tai muuksi vastaavaksi. Gopasekin leppyy heti kun Hartz lopettaa trollauksen turhilla keskustelunavauksilla. [2] Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 20.53 (EET)

Eiköhän Gopase+f:n ja Hartzin keskusteluilla ole ollut useita seuraajia. Luulin, että sunnuntaina eli pari päivää sitten saimme jo rauhan maahan ja voisimme muokata sulassa sovussa koko kevään kesään asti. Niin ei kuitenkaan ole käynyt. Itse asiassa Gopase+f tulee edelleen keskustelusivulleni ja kuin sattumalta tiivistää ja poistaa epäolennaisuuksia muokkaamistani artikkeleista "rankalla kädellä", tyyliin napsaisee puolet artikkelista pois. Tämä on ollut jo pidempiaikainen ongelma, jonka loppumista olen toivonut. Useat yritykseni saada rauha maahan eivät ole onnistuneet, sillä Gopase+f rikkoo aina tulitauon. Voin luvata, että jos tässä nyt taas saataisiin tulitauko sovittua, niin parin päivän päästä Gopase+f olisi keskustelusivullani, tai tämä jahti jotenkin muuten jatkuisi. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 21.04 (EET)

Ööö, en tiiä mistä tulitauosta Hartz puhuu. Minä en ole täällä tappelemassa, vaan parantamassa Wikipediaa. Minä siivoan heikkolaatuista sisältöä artikkeleista pois ihan kaikilta käyttäjiltä tasapuolisesti. Se ei ole mikään mun vika että Hartz tuottaa heikkolaatuista sisältöä ja sitä pitää silloin tällöin poistaa. Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 21.13 (EET)

Toiveeni on, että Gopase+f ja Hartz eivät vuorovaikuta keskenään. Tämän toiveen olen esittänyt jo kuukausia sitten ja ne samat ongelmakohdat, joita vuorovaikutuksessa on jatkuvasti, olen esittänyt, eikä vuorovaikutus ole kehittynyt parempaan päin. Sama häiriötä aiheuttava provosoiva rumba jatkuu ja ylläpitäjien ilmoitustaululle on ilmestynyt jotain IP-osoitteiden huolia, että jatkuuko tai yltyykö. Tähän pitää saada stoppi. Minä olen halunnut stoppia koko ajan vapaaehtoisesti sopuratkaisulla, mutta se ei onnistu. Hartz on tyhmä, hän käy keskustelua muokkausyhteenvedoissa, keskustelut ovat väärissä paikoissa, keskustelukommentit ovat turhia, keskustelukommentit ovat virheellisiä, Hartzin kommentit ovat yksityisajattelua, kaikki kommentit tulee poistaa, Hartzin tuottama sisältö on heikkolaatuista, Hartzin kirjoittamia artikkeleita pitää tiivistää ja epäolennaiset tulee karsia... Gopase+f johtaa puhetta ja toimii tuomarina jatkuvasti kun on kyse Hartzista, ja on taas paikalla kun sopiva keskustelu löytyi (ja samalla jätti jotain ihanaa keskustelusivulleni). Kaikki tuo on vieläpä hyvin yksisuuntaista, sillä Hartz ei uskalla edes koskea Gopase+f:n juttuihin vaan juoksee pakoon ja piiloutuu, sillä ei halua vuorovaikuttaa Gopase+f:n kanssa, mitä nyt joskus on pakko yrittää pitää puoliaan edes hetken. Ei tästä tule mitään, tämä on jo nähty. Täällä heiluu joku ei-ylläpitäjä paikan yliylläpitäjänä. Hyväksyisin kaiken edes jossain määrin, jos Gopase+f olisi valittu ylläpitäjäksi, mutta kun ei ole. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 21.47 (EET)

Jos sä oikeasti haluat vähentää mun kommentointia ni tässä yksinkertaiset ohjeet: 1) jätä tekemättä turhat keskustelunavaukset ja jätä muutkin turhat keskustelukommentit pois per sua koskevat kommenttipyynnöt. 2) älä kumoa poistoja kun joku moderoi noita sun turhia keskusteluita. 3) kirjoita kommenttisi oikeaan paikkaan 4) älä trollaa. Näillä yksinkertaisilla ohjeilla vuorovaikutus varmasti vähenee. Jos jatkat samanlailla parantamatta omaa toimintaasi jatkuu vuorovaikutuskin samanlailla. Hartz ihan itse päättää miten homma jatkuu. Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 22.08 (EET)

Sitenkö loppuu kaikki muukin? Esim. keskustelusivulleni ei enää tupsahda "Hartz on paska"? diff Ei nää ongelmat keskustelemalla selviä. En vuorovaikuta enempää ja välttelen. Outta here. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 22.18 (EET)

Itehän sä itseäsi näin luonnehdit [3]. Kohta 4: älä trollaa. Gopase+f (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 22.24 (EET)

En ole mitään sotinut, olen poistanut Hartzin kommentin kertaalleen ja sen jälkeen sivu olikin jo suojattu. 1) huomautusmallineen käyttö vakiokäyttäjien huomauttamiseen ei ole sopivaa 2) henkilökohtaista hyökkäystä ei ollut tapahtunut joten siitä syyttäminen on HH. 3) Hartzin kysymystulva on häiritsevää. -Htm (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 21.22 (EET) (edit) Käytin palautusnappulaa, en kumousta, joten minua ei tarvitse uhkailla muokkausyhteenvedossa valheellisin perustein.

Et olekaan sotinut. 3RR ei tullut täyteen. Sinulta jäi kuitenkin kumouksen perustelut kirjoittamatta. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 21.47 (EET)

Usko nyt jo: kun palauttaa muutoksen, siihen ei tule mahdollisuutta kirjoittaa muokkausyhteenvetoa. Katso Wikipedia:Palautus. --Htm (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 21.52 (EET)

En jaksa vängätä. Kumous + asianmukaiset perustelut siihen. Ulostaudun tästä keskustelusta. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 22.01 (EET)

Korjasin tuonne avattavaan, en ole näköjään viiden päivän petipotilaana olon jälkeen vielä riittävän terve wikipediaan. Sinällään yllättävää, että asiallisia töitä pystyy tekemään toisessa ikkunassa mutta wikipedia menee plörinäksi. --Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 21.54 (EET)

Kiitän viisaudesta. Minäkin ulostaudun tästä keskustelusta. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 22.01 (EET)

Uutta suojaustasoa?

Kyselen, onko meidän keskisuuressa wikissä tarvetta uudelle suojaustasolle, joka olisi nykyisten välissä? Englanninkielisessä Wikipediassa on käytössä "template protection", joka on tarkoitettu vain mallineille, joita voivat suojauksen aikana muokata vain käyttäjäryhmät "mallinemuokkaajat (template editors)" ja ylläpitäjät. Meillä ei tarvitsisi perustaa yhtään uutta käyttäjäryhmää, kun kerran täällä on jo olemassa riittävästi luotettavien käyttäjien ryhmiä (automaattiseulotut ja seulojat). Suojausta voisi käyttää silloin, kun vandalismia tulee paljon käyttäjätunnuksilta, ja suojaus voisi olla asetettavissa kaikissa nimiavaruuksissa eikä ainoastaan mallineissa. On totta, että osittaissuojaus toimii useimmiten tarpeeksi hyvin, mutta ajattelin pohtia tällaista. En tiedä, saako tällaista käyttöön edes pyytämällä, mutta lähinnä kartoitan suojauksen tarvetta ennen kuin mitään ruvetaan tekemään. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 18.08 (EET)

Eli korkean käyttöasteen mallineille, joita värkkäämällä voisi saada aikaan tuhoja hyvin suurella osalla sivuja kerralla? Eikö noita voisi suojata tavanomaisin keinoin? --Pitke (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 21.49 (EET)

Kyllä voi, ja on suojattukin. Täysin suojattu on noin 2–3 mallinetta kerrallaan ja osittain suojattu noin 500 mallinetta pysyvästi. Suojausta voisi käyttää muokkaussodassa/vandalismissa myös artikkeleissa täyden suojauksen sijasta. Tarve voi olla pieni, hyvin pieni tai olematon, mutta tässä tosiaan kartoitetaan, onko edes olemassa tarvetta. Jos ei ole, niin sitten tsojoing tälle keskustelulle. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 21.55 (EET)

Itse asiassa tämän ehdotuksen voikin unohtaa. Kokeilen huvikseni, saanko leikittyä väärinkäyttösuodattimella tällaista suojausta. Laitan esimerkkiartikkeliin väkä-suojauksen ja kokeillaan, mitä tapahtuu. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 21.57 (EET)

Minusta uusi suojaustaso tarvitaan täysin suojatun (=vain ylläpitäjät voivat muokata) ja osittain suojatun (=vain käyttäjätunnuksella voi muokata) välille, sillä nyt vandaalit voivat saada tarpeeksi kauan käyttäjätunnuksilla vandalisoimalla sivun sellaiseen tilaan, että se suojataan kaikilta muokkaajilta poislukien ylläpitäjät. Heidät siis tavallaan "palkitaan" siitä, että he ovat saaneet tahtonsa läpi ja lähes koko yhteisöltä muokkaaminen on estetty. Tähän väliin tarvittaisiin taso, joka olisi esim. vain luotettujen käyttäjien muokattavissa tms. joka antaisi esim. seulojille ja ylläpitäjille oikeuden muokata sivua, mutta ei milletahansa käyttäjätunnukselle. Esimerkiksi sivulle Sinituote olisi paikallaan juuri tällainen suojaus.--LCHawk (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 22.08 (EET)

No päätin itse, että tuollaiselle tasolle ei ole ollut täällä hirveästi tarvetta, mutta sellaisen voi rakentaa ihan veistossa eikä sitä tarvitse ostaa kaupasta (entinen bugzilla, nykyinen fabulaattori). Kyseessä on väärinkäyttösuodatin nro 101, joka estää siinä lueteltujen yksittäisten sivujen muokkaamisen muilta kuin automaattiseulotuilta käyttäjiltä. Suodatin on teknisesti ymmärtääkseni helppo ja helppo ymmärtää, ja jos on tarvetta, siihen voi lisätä sivuja ja siitä voi poistaa sivuja tarpeen mukaan. Pitäisi rakentaa vielä erityinen malline, joka kertoo muokkaajille, mistä siinä on kysymys sekä väkä-varoitus samasta asiasta, kun käyttäjät tarttuvat suodattimeen. Joku saivartelija voisi tietysti aloittaa tästä käytäntökeskustelunkin, mutta jääköön toistaiseksi, kun tämä on nyt vain yhdessä artikkelissa lähinnä koekäytössä. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 22.35 (EET)

Kiitos, että teit tuon. Minusta tuo voisi tulla laajempaankin käyttöön yhdeksi työkaluksi vandaalien estämiseen.--LCHawk (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 22.55 (EET)

Itse asiassa olisi paljon sujuvampaa ja muutenkin kivempaa, että tuollainen olisi ihan oma ylläpitäjien valittavissa oleva suojaustaso eikä mikään väkä-viritys SILLOIN JOS tuota halutaan laajempaan käyttöön. Käyttöönotosta pitäisi puhua käytäntö-kahvihuoneessa erikseen ja lisäksi uuden suojaustason virittämisestä päättää valitettavasti lopulta joku teknikko, jolla on valta olla toteuttamatta yhteisön pyyntöjä. Toisaalta jos tarve on hyvin satunnainen ja väkä-suodattimen toiminta hyväksytään käytäntökahvilassa, sen käyttö ei ole kovin monimutkaista ja siihen voi kouluttaa ylläpitäjiä. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 23.03 (EET)

Yhdyn Poksiin. Suojaustason tulisi olla ensisijainen työkalu artikkelisuojauksiin. Väkästä voidaan käyttää kunnes suodatin on saatu. --Pitke (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 11.45 (EET)

Kirjaan muistiin, että tällä hetkellä autoreview-käyttöoikeus on 1 362 tunnuksella, ja vain he saavat nyt muokata artikkelia Sinituote. Vertailuna: osittainen suojaus päästää läpi yli 250 000 tunnusta ja täysi suojaus vain 42 tunnusta, joten voi tuossa kenties olla tiettyä tarvetta välissä olevalle suojaustasolle. Lähinnä idea on, että tällä korvataan nimenomaisesti täysi sysop-suojaus, tämä ei ole mikään osittaisen suojauksen plus-versio, jota voi lätkiä sinne tänne. On tärkeää säilyttää vapaa muokattavuus mahdollisimman pitkälle. --Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 23.29 (EET)

Muokkaajat, jotka tarttuvat suodattimeen, näkevät tallenna-napin painamisen jälkeen viestin, jonka voi nähdä sivulla Abusefilter-warning-autoreviewprotection. Lisäksi asiasta kerrotaan myös artikkelisivulla suojausmallineella, jonka voi nähdä tästä ikilinkistä. Tiedottaminen on siis hoidettu mielestäni tyydyttävästi muokkaajille, joita on myös opastettu keskustelusivulle tai väärinkäyttösuodattimen virheiden raportointisivulle. Lisäksi heillä on aina myös käytössä kahvihuoneissa pillastuminen kuten muillakin. --Pxos (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 00.25 (EET) Lisäys: Suojauksen etuna on myös se, että suomenkielisessä Wikipediassa on kohtuullisen yksinkertaista päästä automaattiseulotuksi. Se käy nopeimmillaan alle viikossa. En-wikin template editor -tasolle on kovat vaatimukset (guidelines) eikä siellä mallinemuokkaajaksi pääse oikeastaan kuin ylivuotinen wikitonttu, joka on suorittanut paikallisen tulityökortin. --Pxos (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 00.34 (EET)

Kirjaan tähän väliin, että väärinkäyttösuodattimen suojaus on poistettu käytöstä 12.4.2015, joten se oli artikkelissa aikavälillä 28.3.–11.4.2015. Tänä aikana artikkelia ei yritetty muokata lainkaan niin, että suodatin olisi estänyt muokkauksen lukuun ottamatta neljää testausmuokkausta, joilla vain kokeiltiin suodattimen teknistä toimintaa. Artikkelissa ei enää ole minkäänlaista suojausta. --Pxos (keskustelu) 12. huhtikuuta 2015 kello 01.29 (EEST)

Normikäyttäjätasoa luotetummat ryhmät lienevät: äänioikeutetut, autoreview (ohittavat seulontamerkinnän muokkauksissaan?), seulojat, palauttajat, ja ylläpitäjät. Puuttuuko vielä? Puolestani äänikoikeutettuja ei tarvitsisi ottaa välitason suojaukseen. --Pitke (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 11.45 (EET)

Äänioikeus ei ole käyttöoikeus (user right) eikä muodosta käyttäjäryhmää (user group), joten sen avulla ei voi erotella ihmisiä vuohiin ja susiin missään teknisessä vekottimessa, koska olemattomaan ryhmään ei voi kuulua. Ehkäpä ryhmien erot selvenevät mielipidekirjoituksestani Käyttäjäryhmien luottamustasot, jossa on värikkäitä taulukoitani siitä, miten eri ryhmät sijoittuvat luottamushierarkiassa. --Pxos (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 12.17 (EET)

Laitan tähän vielä värikkään taulukon olemassaolevista suojaustasoista, ja siinä on myös tämä koekäytössä oleva juttu. Tuollainen "tason 2 suojaus" olisi siis uusi "Salli muokkaus vain luotettaville käyttäjätunnuksille" -suojaustaso, josta tässä keskustelussa nyt puhutaan. --Pxos (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 23.56 (EEST)

Erilaisten suojausmenetelmien vertailutaulukko suhteessa myös seulonnan arviontitarpeeseen. Tässä taulukossa ei näy vakautuksen vaikutuksia.

Ei suojausta eikä vakautusta Sivujen perustila (taso 0)	Rekisteröitymättömät Luottamustaso 0	Autom. hyväksytyt Luottamustaso 1	Automaattiseulotut Luottamustaso 2	Seulojat Luottamustaso 3	Ylläpitäjät Luottamustaso 4
Arvioidut sivut (Ei suojausta; ei vakautusta)	Voivat muokata kaikkia sivuja. Muutokset ovat heti näkyvissä kaikille. Sivun uusin versio näytetään ensin.
	Omat muokkaukset jäävät odottamaan seulojien tekemää arviointia, mutta ne näkyvät heti.		Omat muokkaukset merkitään automaattisesti katsotuiksi, ja ne näkyvät heti sivulla, mikäli muokkausta edeltävä versio on arvioitu.
Osittainen suojaus (tasolle 1)	Rekisteröitymättömät Luottamustaso 0	Autom. hyväksytyt Luottamustaso 1	Automaattiseulotut Luottamustaso 2	Seulojat Luottamustaso 3	Ylläpitäjät Luottamustaso 4
Arvioitujen sivujen osittainen suojaus	Eivät voi muokata sivua.	Voivat muokata.	Voivat muokata.
		Omat muokkaukset odottavat arviointia.	Omat muokkaukset merkitään automaattisesti katsotuiksi.
Väärinkäyttösuodattimella suojaaminen (tasolle 2)	Rekisteröitymättömät Luottamustaso 0	Autom. hyväksytyt Luottamustaso 1	Automaattiseulotut Luottamustaso 2	Seulojat Luottamustaso 3	Ylläpitäjät Luottamustaso 4
Sivujen suojaaminen kokeeksi väärinkäyttösuodattimella nro 101.	Eivät voi muokata tasolle 2 suojattua sivua.		Voivat muokata väärinkäyttösuodattimella nro 101 suojattua sivua. Omat muokkaukset merkitään automaattisesti katsotuiksi.
Sivuun asetetaan täysi suojaus (tasolle 4)	Rekisteröitymättömät	Autom. hyväksytyt	Automaattiseulotut	Seulojat	Ylläpitäjät
Täysi suojaus (vain ylläpitäjät)	Eivät voi muokata täysin suojattua sivua.				Voivat muokata; automaattisesti katsottu.

--Pxos (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 23.56 (EEST)

En-wikin suojaustason "template editor" perusteet alkavat sanoilla "This is a protection level that replaces full protection...". Näinikään tämä minun pohtimani suojaustason raison d'etre olisi ainoastaan korvata täysi suojaus. Koskapa täällä on niin harvat sivut suojattu niin, että vain ylläpitäjät saavat niitä muokata, uuden suojaustason pyytäminen käyttöjärjestelmätasolla ei ole mielekästä. Sen sijaan tuo itse tehty väärinkäyttösuodattimen suojaus voi tulla kyseeseen yksittäistapauksissa, joista artikkeli Sinituote on hyvä esimerkki. Keskustelu voikin kääntyä siihen suuntaan, voiko tuollaista väärinkäyttösuodatinta käyttää. Jos ei tule suurempaa vastustusta, mielestäni sen käyttäminen voi olla perusteltua, kunhan asiasta muistetaan tiedottaa muokkaajille selkeästi mallineella. --Pxos (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 00.49 (EEST)

Sinänsä idea on ihan hyvä. Erityisen hyvä on, että maininta "vain luotettaville käyttäjätunnuksille" on sitaateissa. Sille pitäisi keksiä kunnon nimi, ettei meitä taas aleta syyttämään salaliitoista. --Höyhens (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 18.18 (EEST)

Olen pohtinut asiaa ja lukenut vähän en-wikin suojaustason historiaa. Mielestäni tämä oma ideani alkaa olla koko ajan huonompi. Tuo suojaus todellisuudessa tarkoittaa nimenomaan sitä, että ainoastaan ylläpitäjien valitsemat luotettavat tunnukset voisivat muokata "tasolle 2 suojattua" sivua. Tunnus ei kykenisi muokkaamaan omilla ansioillaan vaan sen täytyisi ensin saada "armollinen elinkeinolupa ylläpitäjistöltä". Kun tuo uusi suojaustaso olisi tarkoitettu ainoastaan täyden suojaamisen vaihtoehdoksi eikä suinkaan osittaisen suojauksen luksusversioksi, täytyisi tilastoista katsoa, kuinka monta sivua täällä on suojattu täysin, ja myös tutkia, onko olemassa sivuja, joissa osittainen suojaus on liian heikko ja joissa täysi suojaus on aivan liian vahva. Jos tarve on satunnainen, uutta suojaustasoa ei kannata pyytää. Siinä on aina vaarana se, että sitä ruvetaankin käyttämään liian laajasti. Nyt osittain suojattuja artikkeleja on noin 15–20 samanaikaisesti ja täysin suojattuja on silloin tällöin yksi kerrallaan. Meillähän on lisäksi olemassa vakautus, jolla voidaan hieman estää muutosten näkymistä tavallisille lukijoille, ja sekin suojausmuoto saattaa mahdollisesti olla alikäytössä. --Pxos (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 18.28 (EEST)

Luettelo tunnetuista homo- ja biseksuaaleista

Artikkelissa luettelo tunnetuista homo- ja biseksuaaleista on käyty muokkaussotaa siitä, tulisiko henkilöiden homoseksuaalisuudesta mainita, jos asialle löytyy lähde. Nykyään artikkelissa mainitaan lähinnä siitä, jos henkilö on biseksuaali, joka luo oletuksen muiden henkilöiden olevan homoseksuaaleja. Henkilöiden lisäämiseen listalle on käytetty kuitenkin useissa tapauksissa lähteenä ainoastaan mainintaa henkilön suhteesta samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa. Keskustelussa ei ole päästy konsensukseen aiheesta, joten toivoisin ihmisiltä mielipiteitä, jotta konsensus löydetään ja turha muokkaussotiminen voidaan lopettaa. --109.108.29.229 29. maaliskuuta 2015 kello 14.26 (EEST)

Huomautuksia sarakkeen-täyttö ja käyttö on mielestäni sattumanvaraista. En tiedä, mikä on sen alkuperäinen tarkoitus ollut, mutta näyttää äkkiseltään, että siihen on merkitty jos on bi tai queer tai "epäselvä". Luettelon tarkoitus ei välttämättä kärsisi, jos koko sarake olisi pois tai sitten sen sisältö pitäisi määritellä (uudelleen) ja mahdollisesti täyttää jokaisen henkilön kohdalle jotain huomautettavaa. Nyt jos sarakkeeseen laittaa homo- tai biseksuaali, niin mikä huomautus se on kun vertaa luettelon otsikkoon?--Htm (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 16.31 (EEST)

Se on tarkennos. Ehkä sarakkeen nimi on tältä osin harhaan johtava. --109.108.29.229 29. maaliskuuta 2015 kello 16.45 (EEST)

Voihan siinä olla jotain muitakin huomautuksia. (En ota nyt kantaa siihen, tulisiko koko saraketta olla vai ei.) Monissa tapauksissa myös tieto on puutteellista tai epävarmaa.--Urjanhai (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 16.53 (EEST)

Artikkelin keskustelussa ja myös määritelmässä näyttää aiemmin esitetyn, että jos lähde kertoo vain henkilöiden suhteista mutta ei anna statementtia mitä määrittelyä tulisi käyttää, niin sarakkeen arvo tyhjä olisi tätä varten. Jos (luotettava) lähde käyttää määrittelyä, niin määrittelyä voisi käyttää. Muuhan olisi omaa tutkimusta (so. jos kerrotaan henkilöllä on suhde sukupouolta X olevaan henkilöön, niin tämä ei vielä sisällä määrittelyä mikä seksuaali hän on, koska useampi kuin yksi suuntautuminen mahdollistaa suhteen ko. sukupuolta olevaan henkilöön). Toisaalta ne, jotka ovat olleet tätä mieltä, ovat sanoneet, että toinen mahdollisuus olisi jättää koko lisähuomautus pois. Ja joskushan lähteetkään eivät ole varmoja, ks. esim. lähdettä kohdassa Hjalmar Linder, ja joskus eri lähteissä voi olla eri arvioita (vrt. Adolf Hitlerin seksuaalisuus). En-wikin luettelon määritelmä on samantapainen, mutta ehkä vähän selkeämmin ilmaistu. --Urjanhai (keskustelu) 29. maaliskuuta 2015 kello 16.52 (EEST)

Historiallisten henkilöiden kohdalla lähteiden luotettavuuden kriteerit ovat ilmeisesti löyhemmät. Voidaan toki pohtia pitäisikö esimerkiksi henkilöä, joka on kertonut olleensa nuoruudessaan suhteessa samaa sukupuolta olevan kanssa, lisätä listalle lainkaan, koska nuoruuden kokeilut eivät aina määritä henkilön seksuaalisuutta vanhemmalla iällä. --109.108.29.229 29. maaliskuuta 2015 kello 17.20 (EEST)

Mites noi antiikin kreikan henkilöt? Siellähän oli ihan kulttuuriin kuuluvaa vähän homostella. Gopase+f (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 01.08 (EEST)

Kulttuurinormien mukaan eläminen ei ole yhtään millään lailla listattavan arvoista. Tosin silloinkin oletettiin, että junnut vartuttuaan siirtyvät antopuolelle: kaipa olisi mahdollista, että löytyisi aikalaislähteitä, jossa purnattaisiin jonkun merkkihahmon turmiollisesta ja häpeällisestä elämäntyylistä kun ei tosimiehen tavoin lykikään vaan mieluummin tulee lykityksi eikä edes viitsi pitää sitä visusti salassa. --Pitke (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 08.10 (EEST)

Joo, minusta koko listaa ei tarvittaisi, mutta siitä lienee äänestetty. Pointtisi on hyvä, mutta tarkoittaisikohan se jonkin sen tyylisen artikkelin luomista kuin Luettelo tunnetuista henkilöistä, jotka on kriminalisoitu seksuaalisen suuntautumisensa takia tjsp? --Höyhens (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 09.39 (EEST)

Siitä on äänestetty, joten siihen ei ole tarvetta enää palata. --Elena (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 11.14 (EEST)

Niin no enemmistö kannatti poistoa viimeksi, ja kyllä tähänkin voidaan palata (äänestää uudelleen) jos yhteisö sellaisen tarpeelliseksi näkee. Nythän luettelo on ns. välitilassa, jossa artikkelia ei poisteta, mutta koska muotoilusta ja tiedonjäsentelystä päätetään viime kädessä enemmistöllä, on ihan mahdollista (ja normaalia) että luetteloa typistetään ja tiivistetään. (Viimekädessähän muotoiluksi voi tulla tyhjä artikkeli, joka kuitenkin säilytetään poistoäänestyksellä.) Gopase+f (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 11.44 (EEST)

Tuosta tulikin mieleeni, että ilmeisesti olen vain nähnyt unta että olen tehnyt artikkelin Luettelo Islannin suurpedoista, kun ei löydy poistolokista. --Höyhens (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 14.11 (EEST)

Pelkkä nimiluettelo riittää (kaikki turha pois artikkelista). Lisäksi kaikki arvailut pois, eli vain selkeästi lähteistettyjä tietoja artikkeliin. Gopase+f (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 01.08 (EEST)

Minä olen muinoin yhdistänyt tämän luettelon kahdesta erillisestä luettelosta (Luettelo tunnetuista homoseksuaaleista ja Luettelo tunnetuista biseksuaaleista). Huomautuksia-sarakkeeseen on ollut tarkoitus merkitä, mikäli on tiedossa, että henkilö on nimenomaan biseksuaali tai homoseksuaali. Minulle sopii myös, että sarake poistetaan kokonaan tai sen nimeksi muutetaan Tarkennuksia. (Toisaalta esim. Mannerheimin tyttärien kohdalla huomautus lienee paikallaan.) --Elena (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 11.14 (EEST)

No minua hieman hämmentää se että jos tarkentava tieto on lähteellinen, miksi juuri se pitäisi poistaa artikkelista. --Höyhens (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 18.11 (EEST)

Olen taivupuvainen olemaan samaa mieltä kuin Urjanhai, eli sarakkeen nimi olisi tarkennos ja jos mitään eksaktia lausuntoa suuntauksesta ei ole, niin sarake jäisi tyhjäksi. Sarakkeen sisältö pitäisi määritellä selkeästi, että kaikilla muokkaajilla on käsitys siitä, mitä siihen on tarkoitus laittaa (en sitten kylläkään osaa päättää mihin kohtaan ääneni laittaisin). --Htm (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 21.47 (EEST)

Ajatus kai on, että suuntaukselle tarvitaan lähde, jossa sanotaan henkilön suuntaus selkeästi. Mielestäni edes henkilöä, joka on eri aikoina kertonut olevansa suhteessa sekä vastakkaista että samaa sukupuolta olevan kanssa, ei voida automaattisesti määritellä biseksuaaliksi, koska suhteet voivat olla kokeilua ja oman identiteetin etsimistä. --188.67.244.14 10. huhtikuuta 2015 kello 18.04 (EEST)

Mielipidetiedustelu

Aloitan nyt suuntaa antavan mielipideäänestyksen, jotta nähdään hieman tilastollista jakaumaa mielipiteistä. Saa toki lisätä muita vaihtoehtoja, jos näistä ei löydy mieleistä. Koko artikkelin säilyttämisestä voi äänestää erikseen, eli oletuksena tälle äänestykselle on, että artikkeli säilytetään. Sarakkeen nimen vaihtamista voidaan pohtia myös myöhemmin, mikäli se päätetään säilyttää. Muu huomautus tarkoittaa siis käytännössä esimerkiksi A. Mannerheimin kohdalla olevaa epävarmuutta seksuaalisesta suuntauksesta. "Kaikkien kohdalle tarkennos" tarkoittaisi sitä, että jokaisen listan henkilön kohdalle laitettaisiin joku lyhyt referaatti siitä, kuinka hänen seksuaalisuutensa on tuotu esiin, esimerkiksi "seurustellut naisen kanssa". --188.67.31.12 31. maaliskuuta 2015 kello 13.30 (EEST)

Onko tämä ns. hyväksymisäänestys eli voiko laittaa useampaan? --Höyhens (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 14.05 (EEST)

Mitä hyväksymisäänestys tarkoittaa? Puolestani voi kyllä laittaa myös useampaan vaihtoehtoon. --188.67.31.12 31. maaliskuuta 2015 kello 14.11 (EEST)

Se on oma just keksimäni sana, verrattavissa hyväksymisvaaliin, joka on käytössä mm. välityslautakunnan vaalissa. --Höyhens (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 10.10 (EEST)

Jos tässä äänestyksessä on lähtökohtana, että artikkeli säilyy, niin miksi yksi vaihtoehto on ”koko artikkelin voi poistaa”? Minusta olisi parempi käsitellä nämä kaksi asiaa erikseen. --Elena (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 18.03 (EEST)

Nähdäkseni artikkelin hyödyllisyyttä voi samalla tiedustella tällaisessa kahvihuoneessa olevassa, avoimessa mielipidetiedustelussa. Pitää kuitenkin muistaa, että esim. poistoäänestyksessä luettelon poistoa on pitänyt järkevänä yli puolet äänestäjistä. Jos mielipidetiedustelu olisi esim. luettelon keskustelusivulla, ei ko vaihtoehdossa välttämättä olisi mitään järkeä. Gopase+f (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 18.08 (EEST)

Ole hyvä ja aloita keskustelu artikkelin hyödyllisyydestä. Se ei kuitenkaan liity tämän kyselyn aiheeseen, joten poistin lisäämäsi sarakkeen. Käydään keskustelut artikkelien kehittämisestä ja niiden poistamisesta erikseen. --188.67.31.12 31. maaliskuuta 2015 kello 19.13 (EEST)

Koska koko artikkelin poistolle näyttäisi olevan tahtoa, aloitin siitä poistoäänestyksen. Tämän äänestyksen tarkoitus on kehittää nykyistä artikkelia, jos se päätetään säästää. --188.67.31.12 31. maaliskuuta 2015 kello 15.46 (EEST) Kommentissa ollut poistoäänestyslinkki muutettu. --Pxos (keskustelu) 10. huhtikuuta 2015 kello 22.13 (EEST)

Artikkeli säilytetään äänestyksen tuloksen mukaan, eli jos joku tahtoo vielä ilmaista mielipiteensä huomautuksia-sarakkeen sisällöstä, se olisi hyvä ilmaista nyt, niin pääsemme jonkinlaiseen ratkaisuun. --87.95.2.43 8. huhtikuuta 2015 kello 14.24 (EEST)

Tarvitaanko noita elinvuosia ja ammattinimekkeitä? Mikä näiden sarakkeiden tarkoitus on? Gopase+f (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 15.51 (EEST)

Ne antavat hieman kontekstia siitä missä ajassa henkilö vaikuttaa tai on vaikuttanut ja mistä henkilö tunnetaan (kaikkien ei voida olettaa tuntevan tunnettuja henkilöitä). Vertaa esim. täällä esitettyyn ajatukseen siitä, että lista auttaa myös näkemään homo- ja biseksuaalien kirjon. --188.67.244.14 10. huhtikuuta 2015 kello 18.04 (EEST) Kommentissa ollut poistoäänestyslinkki muutettu. --Pxos (keskustelu) 10. huhtikuuta 2015 kello 22.13 (EEST)

Homoseksuaalisuus, biseksuaalisuus, queer tai muu huomautus mainitaan

1. --Elena (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 18.03 (EEST)
2. Mikäli on lähde. --Höyhens (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 10.11 (EEST)

Vain muu huomautus mainitaan

1. --Elena (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 18.03 (EEST)

Kaikkien henkilöiden kohdalle laitetaan joku tarkennos

1. Kyllä pitää tarkasti raportoida tämmöiset poikkeavuudet. –Kotivalo (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 16.09 (EEST)
2. --Otrfan (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 16.24 (EEST)
3. Tämä luettelo käsittelee triviatietoa ja täyttää lähinnä tiedonhakijan tarvetta tällaisen triviatiedon saamiseen. Parhaiten palvelemme tiedonetsijää, kun seksuaalisen suuntautumisen laadusta ja luonteesta tehdyt luonnehdinnat tuodaan tähän luetteloon mahdollisimman tarkasti käytetystä sekundäärilähteestä. Gopase+f (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 16.43 (EEST)

Koko sarake poistetaan

1. --Elena (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 18.03 (EEST)
2. keskustelun mukaisesti. Gopase+f (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 15.50 (EEST)
3. Aktiivisuutta tiedusteluun. --Htm (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 05.07 (EEST)

Erillinen mielipidetiedustelu

Koko artikkelin voi poistaa

1. Artikkelihan on suurin piirtein yhtä hyödyllinen kuin Luettelo tunnetuista tupakan suurkuluttajista. --Geohakkeri (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 15.06 (EEST)
2. –Kotivalo (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 16.28 (EEST)
3. tämä vastaa parhaiten omaa näkemystäni. Gopase+f (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 17.44 (EEST)
4. Kannatan vapautta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 22.06 (EEST)
5. --Esamatti1 (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 08.53 (EEST)
6. Tällainen luettelo ei vaikuta tarpeelliselta. --Savir (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 08.58 (EEST)
7. Ensisijaisesti näin, muta tuolla on jo menossa oikea poistoäänestyskin. --Höyhens (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 10.12 (EEST)
8. —Osbournehutch (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 10.14 (EEST)
9. Varmuuden vuoksi tännekin, perusteluni vars. äänestyksessä. --Käyttäjä:Kielimiliisi 1. huhtikuuta 2015 kello 10.21 (EEST)
10. Kun Suomi liitetään Venäjään, ovat listan kirjoittajat osasyyllisiä kidutukseen. --Sofie de Oksat pois (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 14.06 (EEST)

Artikkelin poistot käsitellään poistokäytännön mukaisesti, eikä tämä ollut sen mukainen äänestys. Artikkelista käytiin poistoäänestys, jonka tuloksena artikkeli säilytettiin. Kiitos kaikille osallistumisesta.--Htm (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 04.54 (EEST)

Wikipediaan suomenkieliset koulutussivut

FB-ryhmässä Wikipedian ystävät nostettiin esiin suomenkielisen koulutusaineiston tarve. Voisimme aloittaa Wikipediaprojektin / jatkaa olemassaolevaa edistämään Wikipedian käyttöä opetuksessa. Mikä nimeksi, tai minkä projektin herätämme eloon? Englanninkielinen serkku on tämä Education program. Tässä ruotsinkielinen Utbildningsprogram. Muut kielet ovat العربية Español, فارسی, Latviešu, Nederlands, Português, Українська. Ohjeistusta koulutustarpeisiin löytyy myös muista maista. --Susannaanas (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 16.26 (EEST)

Wikipedia:Opettajalle on olemassa. Wikipedia:Kouluille voisi olla yleisempi/ylämuoto. --Usp (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 13.18 (EEST)

Lähdetietoja

Olen juuri tehnyt bändistäni HattiWatit Wikipedia-sivun ja minulta pyydellään kovasti lähdetietoja ajalta "ennen tietokoneita", eli 1990-luvulta. Millaisia lähdetietoja pitäisi löytyä (ja mistä), että kyseiset faktatiedot "hyväksyttäisiin" myös Wikikantaan luotettavina? --Jarkka.jargon (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 17.56 (EEST)

Jos on lehtikirjoituksia, kirjallisuutta, TV-näkyvyyttä tms, niin kelpaavat "nettiajan" ulkopuolelta lähteeksi toki myös. Pääpointtina kait se, että kaikki mitä kirjoitat, on jollain tavalla pystyttävä tarpeen vaatiessa myös todeksi osoittamaan.--Veli Himmeä (keskustelu) 1. huhtikuuta 2015 kello 18.57 (EEST)

Ministeritietoihin viittaaminen valtioneuvosto.fi-sivustolla (ex ministerikortisto)

Valtioneuvosto.fi-sivustolla aiemmin ollut ns. ministerikortisto on muuttanut muotoaan hakusivuksi valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit Onko mahdollisuus viitata yksittäisen ministerin tietoihin linkillä siis menetetty? Pitäisikö ministerikortisto-viittaukset hävittää kokonaan (esimerkissä, jossa ilmiöön törmäsin Åke Gartz on viittaus ministerikortistoon sekä lähteissä että aiheesta muualla -osiossa.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 10.37 (EEST)

Ei, Valtioneuvoston webbimaakarit ovat vain pistäneet tulokset iframe:n sisälle. Saat sen iframen sisällön esille esimerkiksi siten, että menet kaikki ministerit listaan ja avaat linkin uuteen välilehteen. Muutin linkin {{Ministerikortisto}}-mallineessa osoittamaan suoraan tuon iframen sisältöön. Lopputulos ei ole mitenkään äärettömän nätti, mutta me ei kuitenkaan asiaan pystytä vaikuttamaan. --Zache (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 11.44 (EEST)

Eri kahvihuoneiden saaman yleisön määrä

Täällä on joskus mietitty eri kahvihuoneiden tarkoitusta, onko keskustelu oikeassa osastossa, voiko sen siirtää ja kuka mitäkin katsoo. En aloita mitään keskustelua mistään, kirjaan tähän vain muistiin, kuinka moni tunnus on merkinnyt eri osaston tarkkailulistalleen (”yleisöä”) per 3. huhtikuuta 2015. --Pxos (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 17.35 (EEST)

Kahvihuoneen osasto	”Yleisöä”
Käytännöt	284
Sekalaista	276
Tekniikka	213
Neuvonta	195
Kysy vapaasti	179
Uutiset	165
Tekijänoikeudet	146
Kielenhuolto	138
Ja vertailun vuoksi:
Ylläpitäjien ilmoitustaulu	123
Wikipediassa ajankohtaista	144

Artikkelit elävistä henkilöistä

Siirretty täältä.--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 14.53 (EEST)

Hei,

Poistit Eeva-Johanna Elorannan sivuilta tiedon rikosella ansaitun hyödyn suuruudesta. Miksi näin? Jos vaikka katsoo kansanedustaja Jukka Virhiälän sivuja, niin siellä on maininta lahjuksen ottamisesta ja samalla myös mainitaan miten isosta summasta on kyse, jotta lukia pystyy itse arvoimaan teon vakavuutta.

Eikö tässä Eeva-Johannan tapauksessa ole aivan vastaavasta asiasta kyse? Kiistatanto on, että Eeva-Johanna Eloranta oli varastanut kaupasta 400 euron edestä tavaroita. Olisi hyvä jättää tieto rikosella ansaitun hyödy suuruudesta, jotta "tulevat sukupolvet" voivat arvioida olisiko rikosesta pitänyt tuomita jopa varkauteen. Minusta tuon summan mainitsemisesta ei ainakaan voi olla mitään haittaa ja pidän sitä jopa yhteiskunnallisesti hyvinkin merkittävänä tietona.

Wikipedian yksi peruspilareista on kuitenkin tiedon levittäminen, ei sen salaaminen tai poistaminen, eikö vain :-)  –Kommentin jätti 87.95.52.92 (keskustelu)

Jätän tämän vapaasti muitten arvioitavaksi. Omasti mielestäni yksityiskohdilla mässäily tällaisissa on tyylitöntä ja tyylittömyys ei kuulu korkeatasoiseen tietosanakirjaan. Kuitenkin oltiinpa tiedon lisäämisestä mitä mieltä tahansa, niin ensimmäinen edellytys on, että lisätyn tiedon tulee tämäntapaisissa asioissa aina perustua viitattuun lähteeseen. Jos se perustuu johonkin muuhun lähteeseen kuin siihen, mihin on viitattu, sitä ei tule lisätä tai tulee antaa lähde, johon lisäys perustuu. Koska viitattuihin lähteisiin ei nyt ollut toimivia linkkejä, niin tämäkin jäi nyt epäselväksi. Muita lähteitähän toki voi löytyä, mutta sen jälkeen kun lähteistä on varmuus voidaan keskustella siitä, tulisiko jonkunh tiedon olla artikkelissa vai ei ja jos niin missä muodossa. Mutta kuten sanottu, jätän tämän muiden harkittavaksi, koska selvempi käsitys saadaan, kun useampi esittää arvionsa.--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 14.03 (EEST)

Koska minulta kysyttiin myös arviota, niin minusta maininta tuomiosta ja päiväsakoista on ihan riittävä ja minusta asiaa voisi lisäksi tiivistää vielä enemmänkin. Ja vaikka tätä ei kysytty, niin vastaan myös tähän ettei minusta sitäkään tarvitse mainita, että kiristysepäilyssä mainittu poliisimies oli kokoomuksen kunnallispoliitikko (ja ehdokas?). --Zache (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 14.17 (EEST)

Haluatko muokata rohkeasti? Muokkaamista tosin vaikeuttaa, että nykyisiin lähteisiin ei ole toimivia linkkejä. Tulisiko tässä edellyttää toimivaa linkkiä? --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 14.20 (EEST)

Jaah, olikin jo muokattu.--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 14.21 (EEST)

Summaa ei tarvitse mainita, koska näpistystuomio kertoo minkä kokoluokan asiasta on kyse. Mutta poliisin kokoomustausta kyllä kuuluu asiaan. Se kertoo mahdollisista poliittisista motiiveista. --Kampurajalka (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 14.45 (EEST)

Jos lähteet eivät kerro mitään poliittisista motiiveista, niin ei tule meidänkään sellaista vihjailla (lähteet eivät pelitä, niin en tiedä mitä niissä on sanottu). --Otrfan (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 14.56 (EEST)

Jos lähteet kertovat, että poliisi oli kokoomuslainen kunnallispoliitikko, ei ole mitään vihjailua jos sen kertoo myös Wikipedia. Vihjailu on lähteessä ja lukija tulkitsee miten haluaa. --Kampurajalka (keskustelu) 5. huhtikuuta 2015 kello 20.12 (EEST)

Ihan hyviä pointteja. Minusta se, että rikoksella ansaittu hyöty kerrotaan avoimesti, ei kuitenkaan vielä ole mitään yksityiskohdilla mässäilyä. Tai sitten vastaavat tyylittömyydet pitäisi poistaa myös muiden rikokseen syyllistyneiden kansanedustajien tiedoista, jotta toimitaan loogisesti ja yhdenvertaisesti. Jos henkilö itse osallistuu lakien laadintaan ja samalla syyllistyy rikokseen, niin minusta kynnys tietojen julkaisemiseen pitäisi olla jopa matalampi. Ymmärrän että selkeästi virheellinen tieto poistetaan, mutta tuskin ketään voi haitata, että jostain asiasta on "liikaa" tietoa jos toisena vaihtoehtona on se, että myöhemmin tietoa ei enää ole saatavilla.

Mitä taas tulee näiden linkkien toimimaatomuuteen, niin eikö samalla logiikalla pitäisi poistaa koko tieto siitä, että hänet on tuomittu näpistyksestä, koska sitä ei voida suoraan vahvistaa näistä linkeitä? Itselläni on pääsy Hesarin vanhoihin lehtiin ja 27.4.2011 päivätyssä Hesarissa on mainittu rikosella ansaittu hyöty, joka on tässä tapauksessa ollut 400 euroa. Voidaan siis kiistatta todeta, että lähde on mainittu (HS:27.4.2011), eli nyt on kyse enää siitä, että onko tuo tieto tärkeää vai ei.

Voidaan myös kai perustellusti myös kysyä, että jos Hesari on katsonut tärkeäksi julkaista tuon tiedon, niin miksi sitä voisi julkaista myös Wikipediassa, koska harvoin ketään on kai väittänyt Hesarin syyllistyneen yksityiskohdilla mässäilyyn ja tyylittömyyteen ihan perus rikosuutisissa :-)

Mutta olisi kiva kuulla myös muiden mielipiteitä asiasta.  –Kommentin jätti 87.95.52.92 (keskustelu)

Voit kyllä ihan vapaasti lisätä toimivia linkkejä, jos sinulla on niihin pääsy. Jos joku tämäntapainen tieto on artikkelissa ilman lähdettä tai tietoa muutetaan tavalla, joka ei perustu artikkelissa ennestään olevaan lähteeseen lisäämättä samalla lähdettä, josta tieto löytyy, niin käytännön Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä miukaan tällaiset lähteettömät tai viitattuun lähteeseen perustumattomat lisäykset tulee poistaa, ja ne on aina poistettu. Asianmukaisesti lähteistetyn tiedon osalta voidaan sitten keskustella siitä, tulisiko tiedon olla artikkelissa vai ei, ja jos, niin missä laajuudessa ja missä muodossa. --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 14.43 (EEST)

Siihen, tulisiko tieto poistaa, jos linkkejä ei voida tarkistaa, en ota kantaa. Erään toisen poliitikon kohdalla kerran oli joku erästä muunlaista asiaa koskeva tieto lähteistetty 10 vuotta vanhalla paperilehdellä, ja tämä poistettiin. Tässä kuitenkin, kun tämä ei ole montaa vuotta vanha, nin se joka tämän haluaa lähteistää, luultavasti löytää linkkejä helposti. Eli jos haluat että tieto on artikkelissa, niin voit etsiä tarkistettavissa olevia lähteitä.--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 14.48 (EEST)

Nyt nuo toimimattomat linkit oli poistettu ja korvattu lähdepyynnöllä. Koska tuollaista tietoa ei voi pitää artikkelissa lähteettömänä, poistin tiedon. Lähdelinkkien poistajan kommentti asiaan tässä: [4]. --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 15.09 (EEST)

Tuossa kiristysasiassa Eloranta on uhri eikä tekijä käsittääkseni. Ei hän ole kiristänyt mitään, ja kyseessä on vasta epäily, joten ei sitä tarvitse mahdollisten kiristäjienkään artikkeleihin laittaa. Eikä kyseessä ole mikään Elorannan sivu, vaan artikkeli Elorannasta. -Htm (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 15.32 (EEST)

Joo, näin oli, ja se joka tähän syyllistyi, tai jota tästä epäiltiin, ei ymmärtääkseni ollut mikään merkittävyyskynnyksen ylittävä henkilö, esim. hänen nimeään ei silloin mainittu kai missään. Kun tuo tapahtui 2011, niin varmaan siitä joku loputuloskin tuli.--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 15.38 (EEST)

Nyt siellä on edelleen vain paperilehti lähteenä. Mitäs mieltä tästä ollaan? Yleisesti ei missään nimessä vaadita nettilähteitä, mutta miten tässä? --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 16.55 (EEST)

Paperilehti on kelvollinen lähde. Olen kirjoitellut itsekin pitkät jorinat Turun kaupungintalon remontista, lähteenä Hesarista ja Tusarista syyskuulta 1999 peräisin olevat sivut, jotka minulla sattuivat olemaan. - Ja näpistystuomion olemassaolosta ei liene epäselvyyttä? --Htm (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 17.09 (EEST)

Tässä vaan vaikuttaa vähän kikkailulta. Neutraalit aiheet ovat eri juttu. Elävien henkilöiden kohdalla tarkistettavuuden vaatimus korostuu. Tästä on joskus kai taitettu peistä ennenkin. Jokainen me olemme lukeneet lehdet, itse muistan monenlaisia asioita, mitä on ollut lehdissä 1970-luvulta alkaen, mutta en muista mitään niistä yksityiskohtaisesti ulkoa.--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 17.23 (EEST)

Lähdeviite käsitellee kiristysasiaa, jossa yhteydessä mainittiin, että Eloranta jäi kiinni näpistyksestä lokakuussa 2009 ja että hänet tuomittiin maksamaan 30 päiväsakkoa. Jos verkkolähde löytyy ja jos joku sen linkittää tänne, niin hyvähän se olisi. Tässä on varmaan kikkailua mukana, kikkaillaan mukana. Sinänsä kansanedustajien rikokset ja rikkomukset on mainittu, varsinkin vakavammat. Tämä on nyt siinä rajalla, ottaa vai jättää. Näpistys on rikoslain mukaan aika vaatimaton rikos muihin verrattuna, kaiketi näpistetty tavara otettiin häneltä pois, joten rikoshyödystä puhuminen on hiukan outoa.--Htm (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 17.51 (EEST)

Varmasti otettiin. Siitä ei varmasti tullut mitään rikoshyöytyä, sellainen puhe on yksinkertaisesti epätotta. Muutenhan tuon tapaisten on annettu olla, ja jos sitä lähtisi pohtimaan, tulisiko antaa olla, niin se vaatisi huomattavaa työpanosta ja mielellään päivystävää ihmisoikeusjuristia. --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 18.12 (EEST)

Kyllä paperilehti lähteeksi käy, tosin aika nopeasti käyttäjä onnistui neljä vuotta vanhan Hesarin löytämään, kun vielä 14 minuuttia aikaisemmin tarjottiin nettilähdettä, josta läheskään kaikkia tietoja ei löytynyt. --Otrfan (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 17.14 (EEST)

Suomessa on tuomittu muistaakseni 90 päiväsakkoa kunnianloukkauksesta kun erään keski-ikäisen kansanedustajaehdokkaan nuoruudessa saama vankeustuomio yms. nostetiin esille vaalikampanjan yhteydessä. Kunnianloukkaukseen voi syyllistyä myös oikean ja lähteellisen tiedon levittämisen johdosta. "Kunnianloukkaus. Joka 1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka 2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista, on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon." --MakeF (keskustelu) 5. huhtikuuta 2015 kello 19.41 (EEST)

Peruskoulun uskonnon tunnilla meille opetettiin, että on kaksi seulaa: totuuden seula ja rakkauden seula, joka on vielä hiukan totuuden seulaa tiuhempi. Wikipediassakin meillä on WP:Wikirakkaus, joka kai kainosti esittää toiveita siitä miten wikipediaanien tulisi suhtautua toisiinsa ja wikipediaan yhteyttä ottaviin eläviin henkilöihin, samalla kun tunnetusti Bob Dylan laulaa, että "We are living in a political world where love does not have any place". Toisaalta meillä on sitten WP:Artikkelit elävistä henkilöistä, joka sitovana käytäntönä säätelee sitä, mitä kirjoitetaan elävistä henkilöistä, uskaltautuivatpa he näyttämään nenänpäätään Wikipediassa tai eivät. Tämän viimemainitun osalta olen usein ajatellut, että ei olisi pahitteeksi saada vapaaehtoisyhteisöön päivystävää ihmisoikeusjuristia setvimään näitä kysymyksiä. Tai jos tämmöistä ihmettä ei ilmaannu, niin olen myös pohtinut mahdollisuutta anoa Säätiöltä rahaa tällaisen palkkaamiseen, kunhan vain ensin keksittäisiin, mitä kaikkea pitäisi kiireellisimmin selvittää. Mutta jo tämän selvittäminen, minkä hakemus välttämättä vaatisi, jo on oma suuri työnsä, mikä jo sekin vaatisi tämän vapaaehtoisen päivystävän ihmisoikeusjuristin muokkaajayhteisöömme. Eli näin siis nokka nousee ja pyrstö tarttuu niin kauan kunnes Matti Wuori (nyt jo vainaa) kävelee ovesta niin kuin Kaurismäen elokuvassa.--Urjanhai (keskustelu) 5. huhtikuuta 2015 kello 21.09 (EEST)

Digimonit

Kaikki Pokémonit on yhdistetty aiemmin luetteloihin (Luokka:Luettelot Pokémoneista, keskustelu sivulla Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 57). Yhdistäminen vaikutti saavan ylivoimaisen kannatuksen. Jokseenkin vastaavanlaisia Digimoneja ei kuitenkaan ole vielä yhdistetty mihinkään: tällä hetkellä Digimon-luokassa on parisataa huonolaatuista, lähteetöntä hahmoartikkelia. Tulisiko myös Digimonit yhdistää luetteloihin, ja jos, niin miten? Tulisiko hahmot järjestää aakkosjärjestykseen (esim. Luettelo Digimoneista A–B), animesarjojen mukaan tai jotenkin muuten? Jos artikkeleita ei yhdistetä, mitä noille huonolaatuisille artikkeleille pitäisi tehdä? --Epiq (keskustelu) 7. huhtikuuta 2015 kello 23.05 (EEST)

Ilman muuta samalla tavalla pokémonit ja digimonit. Pokémonit on kyllä tunnetumpia kuin digimonit. --Hartz (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 14.32 (EEST)

Samaa mieltä. --Vnnen (keskustelu) 10. huhtikuuta 2015 kello 20.10 (EEST)

Hommiin vaan ja yhdistelemään. Ei kai Digimoneissa mitään eri linjaa tarvita.--Veli Himmeä (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.47 (EEST)

Yhdistämisestä muistaakseni sovittiin jo joskus aikoinaan. --Otrfan (keskustelu) 10. huhtikuuta 2015 kello 20.14 (EEST)

Siinä tapauksesssa ois jo aikakin yhdistää. J.K Nakkila (keskustelu) 10. huhtikuuta 2015 kello 20.18 (EEST)

Ok. Jos ei ihmeempää vastustusta ilmene, yhdistän lähiaikoina nuo aakkosellisiin luetteloihin. --Epiq (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 18.59 (EEST)

Odottavat muutokset -linkkejä Tuoreet muutokset-listalla

Miksiköhän minulla näkyy nyt useampi Odottavat muutokset-linkki Tuoreet-muutokset listalla, kun näin IP:llä muokatessa niitä en ole koskaan aiemmin nähnyt? 84.248.166.106 8. huhtikuuta 2015 kello 15.41 (EEST)

Nyt ei näy enää ainuttakaan. Mistähän mahtoivat ilmestyä? 84.248.166.106 8. huhtikuuta 2015 kello 16.06 (EEST)

IP-käyttäjillä niiden näkyvyyttä säädetään järjestelmäviesti:common.css:llä (kohta: Seulontakäyttöliittymän erilaisten tekstien piilottaminen tavallisilta lukijoilta) ja mikäli se ei latautunut, niin linkit näkyivät. --Zache (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 16.30 (EEST) 

Ei auennut ihan sataprosenttisesti tämä juttu, mutta ehkä on parempi, ettei aukeakaan ihan lähitulevaisuudessa. 84.248.166.106 8. huhtikuuta 2015 kello 17.29 (EEST)

Noihin aikoihin oli paitsi myrskyn aiheuttamia sähköhäiriöitä, myös jokin Wikipedian oma häiriö, eikä sivuille päässyt. Sama häiriö sitten kai varmaan sotki sitäkin, mikä tuoreissa muutoksissa näkyi. --Abc10 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2015 kello 18.33 (EEST)

Fiat Chrysler Automobiles

Hei! Tein suomenkieliseen Wikipediaan artikkelin Fiat Chrysler Automobilesista. En tiedä Fiat Chrysler Automobilesista paljon mitään, mutta Autowikistä ja englanninkielisestä Wikipediasta löytyy Fiat Chrysler Automobilesista tietoja: http://www.autowiki.fi ja http://en.wikipedia.org/wiki/Fiat_Chrysler_Automobiles --DINA Suomi (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 18.25 (EEST)

Piispan vaakuna

IP-käyttäjä 84.248.211.2 on lisännyt useisiin piispoja koskeviin artikkeliin kuvan Tiedosto:External Ornaments of a Bishop.svg. Mielestäni lisäykseen ei ole perusteluja, sillä kyseessä on tyhjä pohja katolisen piispan vaakunaksi. Katolisessa kirkossa piipoilla on usein oma vaakunansa (vrt. Teemu Sipon vaakuna), ja etenkin keskiajalla käytettiin ennemminkin sinettiä eikä vaakunaa. Myös Helsingin katolisella hiippakunnalla on oma vaakunansa. --Vnnen (keskustelu) 13. huhtikuuta 2015 kello 16.42 (EEST)

Wikipedian sisäisen sanaston ongelmien kartoitusta

Useinainajoskus on ollut puhetta siitä, miten Wikipedian sisällä käytettävä sanasto on hankalasti ymmärrettävää ainakin ulkopuolisille ja uusille käyttäjille mutta aika ajoin myös vakiomuokkaajille. Muutamat käyttäjät nostavat asian säännöllisesti esille. Asiaan liittyy toki myös laajempia kysymyksiä sanojen takana olevien ajatusten ja toimintatapojen mahdollisista ongelmista, joten tätä ei voi tarkastella pelkkinä sanoina, mutta koska kysymys on niin laaja, yritän ensin kokeilla, voiko sen rajata pelkästään sanoihin. Tarkoituksena olisi kerätä luetteloa huonoista termeistä tai niiden määrittelystä, ja sitten miettiä mitä niistä voisi olla järkevästi mahdollista muuttaa paremmiksi. --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 07.47 (EEST)

Vapaamuotoinen vapaasti täydennettävä luettelo

• Käytäntö, jolla voidaan tarkoittaa mitä vaan alkaen sitovista säännöistä päättyen vain yhden käyttäjän omaan mielipiteeseen. --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 07.47 (EEST)
• Käytösohje, joka on käytäntö tai sitten käytäntöä vähemmän sitova tai sitten se ei ole käytäntö ollenkaan tai sitten... --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 07.47 (EEST)
• Palauttaminen, joka tarkoittaa kolmea eri asiaa. --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 07.47 (EEST)
• Substaus. Pxos on ainakin pari kertaa vääntänyt tätä minulle rautalangasta, mutta asiasta ei millään jää pysyvää muistijälkeä kun asia on niin teknis-irrelevantti eikä sen pitäisi lainkaan liikuttaa normikäyttäjiä. –Kotivalo (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.17 (EEST)
• Lupaava artikkeli. Artikkeli, johon kaivaa kaiken mahdollisen tiedon mitä löytyy verkosta, kirjastosta, vanhoista lehdistä ullakolta ja deep webistä, saattaa lopulta saada arvosanan ”lupaava”, vaikkei sitä pystyisi enää juurikaan täydentämään eikä luettavuuden puolesta ehkä kannattaisikaan. –Kotivalo (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.24 (EEST)
  • Jos kukaan ei ehdota artikkelille muuta statusta kuin lupaavaa, niin vaikka olisi "täydellinen" artikkeli, niin sellaiseksi se jää. Lisäksi arvioinneissa on muitakin kriteereitä kuin, onko artikkelissa kaikki mahdollinen tieto olemassa. --PtG (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 22.58 (EEST)
• Nimiavaruus, artikkeliavaruus, avaruusesto jne. Omituista scifijargonia. Ryhmä, kokonaisuus, osasto? –Kotivalo (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.28 (EEST)
  • namespace = nimiavaruus [5]; namespace = tunnusavaruus [6] ja internetosoitteissa ip-avaruudet on vakiintunut termi. --Zache (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.43 (EEST)
• Sivun siirtäminen, Siirrä. Teknisesti varmaan näin joo. Todellisuudessa artikkelin nimeäminen uudelleen, Vaihda artikkelin nimi. –Kotivalo (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.32 (EEST)
• Suositeltu artikkeli. Termistä tulee mieleen, että jostain syystä WP suosittelee lukijaa lukemaan kyseisiä artikkeleita juuri nyt (ajankohtaisuus tai jokin muu syy). Parempi olisi vaikka "erinomainen artikkeli", josta ymmärtää heti, että se on laatuluokitus ja pysyvä sellainen.--Whitetabor (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 11.33 (EEST)

Keskustelu luettelosta

(Luetteloon vain ongelma ja lyhyt kuvaus, tähän tulee laajempi keskustelu.)

Nimiavaruus on kyllä melko yleinen sana. --Geohakkeri (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.31 (EEST)

Millä planeetalla? –Kotivalo (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.33 (EEST)

Tietokonealalla. C++, XML… --Geohakkeri (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.38 (EEST)

Ammattijargonia tuntevat vain ko. alalla toimivat. Tietosanakirjan kirjoittaminen ei ole tietoteknistä työtä. –Kotivalo (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.45 (EEST)

Tulisi pyrkiä välttämään korjaamasta sitä mikä ei ole rikki, so. korjata mieluummin vain todella epäonnistuneita ja huonoksi osoittautuneita kääännöksiä. --Urjanhai (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 17.41 (EEST)

Erinomainen idea, ei tullut edes mieleen! Ajattelin tosiaan ruveta muuttamaan kaikkia satoja suomennoksia toisenlaisiksi, mutta totta tosiaan, kannattaa varmaankin muuttaa vain niitä, jotka yhteisö selkeästi kokee epäonnistuneiksi. Toisaalta olen huomannut, että yhteisön mielestä mikään vakiintunut käännös ei voi olla epäonnistunut, joten mikään ei ole rikki vaan toimii niin kuin pitää. Paras tapa, jota monet ovatkin onnistuneesti harjoittaneet, on tehdä hiljaista työtä translate-wikissä kaukana keskustelun myrskyistä. Näin asiat muuttuvat ja ihmiset riitelevät ihan muualla, mikä on täydellinen ratkaisu. "Muokkaa ja anna toisten mesota." Saisikohan tuosta käytösohjeen? --Pxos (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 19.54 (EEST)

Muokkaa ja anna toisten mesota. Tuostapa teen kirjailutyön editointikammioni seinälle. –Kotivalo (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 20.03 (EEST)

Tai printtaa tuosta juliste: [7]. :) --Whitetabor (keskustelu) 16. huhtikuuta 2015 kello 21.22 (EEST)

Lupaavat artikkelit. Aiemmin pidin hupsuna sv-wikin käytäntöä, jossa kaikki heidän kolme arviointikategoriaansa saavat samanlaisen tähden, joka on vain eri värinen, mutta lukijalle tuo voi olla hyvinkin selkeä. Mikä tahansa sellainen artikkeli, jota tietty osajoukko kannustaa luettavaksi koska se on laadukas, saa tähden. Tähden väri ja arvosana kertovat sitten vain wikihifisteille lisätiedot. Ongelman alkusyy on tietysti siinä, että alun perin oli vain kaksi laatuluokkaa: kirjava massa sekä suositellut artikkelit (featured articles). Kun aikaa kului, järjestelmä laajeni kohti väistämätöntä. Nyt valitaan lupaaviksi juuri sellaisia, mihin tuo 10-vuodentakainen "suositeltu"-laatuluokka tähtäsi. Koko homman idea on nostaa massasta esiin muutamia helmiä, ja luokka "lupaavat artikkelit" onkin nykyään juuri tuossa alkuperäisessä ja ahkerassa käytössä, kun taas korkeammat sfäärit ovat jo liian vaikeita saavuttaa. Ruotsi-wikissä termi on "rekommenderad artikel". Siellä on kenties oivallettu tämä homma paremmin laatumerkinnän ja arvosanan puolesta. --Pxos (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 13.52 (EEST)

Artikkelin laatuarvioinnin pääasiallinen käytännön hyöty on se, että arviointikeskustelun myötä artikkelia parannellaan. Se palkinnoksi tuleva pikkukuvake artikkelin yläkulmassa ei oikeastaan merkitse mitään. Vasta kun laatuartikkelien linkit näkyvät tekstin sisällä erivärisinä kuin muut, alkaa itse laatumerkinnällä olla jotain merkitystä, koska lukijat voivat sen mukaan valita artikkeleita luettavakseen. Joka tapauksessa, voitaisiin vaikka aloittaa projekti, jossa merkittävä osa nyt hyvistä artikkeleista siirrettäisiin jollain nopeutetulla menetelmällä suositelluiksi, ja moni lupaava hyviksi. --Savir (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 14.20 (EEST)

Kenties, mutta jos rajataan tämä keskustelu vain termeihin. Kotivalo esittämä ongelma lienee siinä, että laatutason nimi on "lupaava", vaikka artikkeli olisi jo täydellinen. Parempi nimi olisi todellakin "suositeltu", mutta se on jo varattu. Vanhoja nimiä ei enää voi muuttaa kun menee liiaksi sekaisin, mutta voisi harkita toista nimitystä "lupaaville" vaikka toistaiseksi laatuluokituksen perusteet pidettäisiin samana. En ajatellut, että tässä keskustellaan varsinaisesti laatuluokituksen perusteista vaan tason nimestä. --Pxos (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 14.25 (EEST)

Se on tosiaan tämän keskustelun aihe, tässä pitää tietysti keskustella taas tason nimestä. En nyt tosin onnistu googlella löytämään vanhempia keskusteluja nimen huonoudesta. --Savir (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 14.35 (EEST)

Nimitys "lupaava" ainakin voitaisiin hylätä, sillä sehän tarkoittaa että artikkeli on kesken tai puutteellinen, ja niille on jo ongelmamallineet. --Savir (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 14.43 (EEST)

Lupaava + luotettava = luettava. Luonteva artikkeli? Luodattu artikkeli? Luettavaksi kelpaava? Lukukelpoinen? --Pxos (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 14.48 (EEST)

Miksei saisi käyttää muitakin alkukirjaimia? Järjestetään vaikka nimikilpailu. Tämä nimitys on kuitenkin vain yksi ongelma tässä koko vyyhdissä. --Savir (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 14.58 (EEST)

Jotain keskustelua lupaavien nimestä. --PtG (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 23.08 (EEST)

Huomautus liian pitkistä keskustelukommenteista väkällä

Olen rakentanut vapaaehtoispohjalta väärinkäyttösuodattimen, joka voi antaa siinä luetelluille käyttäjille huomautuksen, kun he ovat tallentamassa tietokantaan keskustelukommenttia, jonka pituus on suurempi kuin 1000 tavua (bytes). Huomautus ei estä tallentamista mutta se antaa tuumaustauon vähän samaan tapaan kuin nykyinen allekirjoituksen unohtamisesta huomauttava suodatin. Kukas minun lisäkseni haluaa tällaisen koekäyttöön omia pohdintojaan rajoittamaan? Sinne pitää lisätä tunnuksia käsin, jos sen haluaa näkyvän itselleen. --Pxos (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 13.03 (EEST)

(Tästä välistä on poistettu tarpeetonta juttelua.) --Pxos (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 13.21 (EEST)

Myös voi sinne lisätä että huomautus tulee viiden kommentin jälkeen, koska jotkut jakavat pitkät kommenttinsa useaan osaan. --85.76.174.150 18. huhtikuuta 2015 kello 13.19 (EEST)

Voiko laskea myös kommenttien määrää? --Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 13.38 (EEST)

Päivässä jätettävien kommenttien määrän rajoittaminen on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin kommenttien pituuden rajoittaminen. Voisin melkein kannattaa kahvihuonetta johon rekisteröityneet käyttäjät saisivat kirjoittaa vaikka yhden kommentin päivässä ja siihen olisi valittu moderaattorinatsi joka varoittaisi ensin ja jos ei mene perille niin jatkossa kylmästi poistaisi asiattomasti kirjoitetut kommentit. :) --Zache (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 13.50 (EEST)

Ehkä voitaisiin rajoittaa kaikkien käyttäjien keskustelukommentit max kahteenkymmeneen vuorokaudessa? 21. kommentin tallentaminen 24 h aikajakson sisällä ei onnistuisi. Lisäksi voitaisiin rajoittaa jätettyjen kommenttien määrä viiteen tunnissa. 6. kommentin tallentaminen ei onnistuisi tunnin aikajakson sisällä. Lisäksi voitaisiin kehittää vielä ominaisuus, joka rajoittaisi jätettyjen kommenttien määrän viikossa sataan, mikä olisi vähemmän kuin 20*7vrk=140. 101. kommentin tallentaminen viikon ajanjakson sisällä ei onnistuisi. --Hartz (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 13.58 (EEST)

Joo. Me voitaisiin vaikka käyttää aluksi koekaniinina itseämme. Useiden eri rajojen asettaminen ei onnistu kuin useilla erillisillä suodattimilla niin kannattaa pitäytyä yhdessä tai kahdessa eikä viisi tunnissa raja ole siksi mielekäs. Sellainen kompromissi varmaan kuitenkin toimisi, että tiputetaan vuorokausirajaa vain alemmaksi ja pysytään yhdessä suodattimessa. Lisäksi voisi tehdä siten, että omalle keskustelusivulle kirjoittaminen olisi sallittua samoin kuin vertais- ja sa/ha/la-arviointeihin osallistuminen myös. Jos tykkäät kokeilla moista, niin voin tehdä suodattimen ja rajata sen meihin kahteen. Kuukauden päästä voitaisiin raportoida miten se toimii ja kysyä muilta, että pitäisikö sen käyttöä laajentaa. :) --Zache (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 15.36 (EEST)

Tuo oli lähinnä ajatusleikki. Ja esittämääsi ehdotukseen: Ei kiitos, Zache. :) Huomasin myös kommentoituani, että ylläpitäjille ja palauttajille nuo rajoitukset olisivat huonoja, sillä vandaalien (ja aloittelevien käyttäjien) keskustelusivuille tulee jätettyä niin paljon kommentteja. Ylläpitäjien ja palauttajien kohdalla nuo rajoitukset rampauttaisivat vandalismintorjunnan erittäin pahasti. Lisäksi tuo johtaisi vähempään määrään pidempiä kommentteja (yritettäisiin sanoa enemmän kerralla). Ideaalisia ovat lyhyet kommentit, eivät pitkät. --Hartz (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 16.14 (EEST)

Mä luulen, että yhteisö pystyisi venymään sen verran, että me voitaisiin uhrautua tieteen nimessä jotta saadaan dataa siitä miten tuo vaikuttaa vaikka me vandalismintorjunnan kulmakiviä ollaankin. Asian voi ajatella myös siten, että tuon hiljaisen kuukauden aikana voitaisiin keskittyä muihin yhteisöä hyödyttäviin asioihin ja jos meiltä loppuu oma mielikuvitus siitä mitä täällä voisi tehdä, niin luotan vakaasti yhteisön kykyyn keksiä meille sellaista tekemistä jota pystyy tekemään hiljaisuuslupauksemme aikana. Tosin tuossa kyllä saisi keskustella hillitysti joten hiljaisuus ei edes olisi täydellistä. --Zache (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 16.43 (EEST)

Luulen, että Pxos on innokas kaikkeen uuteen ja tekniseen, tai ainakin on ollut, en tiedä onko tähän. Mä oon enempi ei-tekninen juntti, vaikka osaankin ohjelmoida jotakin. Sinä ja Pxos olette aikaisemmin testailleet mm. merkittyjä versioita. Mun analyysit asioista on lähinnä "ei toimi, tää on susi, heitetään roskakoriin" ja "toimii, tämä on hyvä, aivan täydellinen". En ole kovin kiinnostunut olemaan koekaniini. En edes osallistuisi mihinkään lääkekokeeseen. :) Olen muutenkin jäämässä lomalle 1.5. alkaen kun lähden Teksasiin, jossa minulla ei ole tietokonetta ja nettiyhteyttä näillä näkymin. Siihen on alle kaksi viikkoa. --Hartz (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 16.54 (EEST)

Kyllä joskus pitää voida keskustella nopeastikin mutta ihan kaikkea ei tarvitse kommentoida. --Urjanhai (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 15.59 (EEST)

Tuo ei rajoittaisi kommentointinopeutta, mutta eiköhän unohdeta tuo ajatusleikki. --Hartz (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 16.14 (EEST)

Eduskuntavaalit 2015

Tein tilaston siitä miten eduskuntavaaliehdokkaita on luettu Wikipediassa. Sellainen huomio, että en nähnyt vaivaa sen varmistamisessa ovatko linkitetyt henkilöt oikeasti saman nimisiä kuin ehdokkaana olevat vai pelkästään kaimoja. SE Tarja Turunen ei siis ole oikeasti eduskuntavaaliehdokkaana. --Zache (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 13.57 (EEST)

Minun huomioni kiinnittyi luettelon Kauko Niemiseen. Mitenkäs hänen laitansa? --Hartz (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 13.59 (EEST)

On siellä ainakin joku Kauko Nieminen ehdokkaana. En tiedä onko sama. --Zache (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 14.05 (EEST)

Tarvitaanko erilaisia täsmennyssivumallineita?

Teen täsmennyssivuja sukunimille ja täydennän niitä. Sellainen malline on kuin Malline:Täsmennyssivu/sukunimi. Onko siis käyttäjien mielestä tarpeen tehdä erilaisia täsmennyssivumallineita eri aihepiireille? On olemassa Luokka:Luettelot henkilöistä sukunimen mukaan, johon sukunimi-täsmennyssivut luokitellaan. Joitakin artikkeleihin liittyviä mallineita on päinvastoin karsittu, ainakin Tynkä-mallineita. Itse pidän tarpeettomana kahden suurin piirtein samaa asiaa ajavan apukeinon ylläpitämistä. --PekkkaN (keskustelu) 18. huhtikuuta 2015 kello 18.55 (EEST)

No siis yksi syy erilliselle mallineelle on mallineiden tekstien eroavaisuudet: "Tällä täsmennyssivulla luetellaan henkilöitä, joilla on sama sukunimi." vs. "Tämä on täsmennyssivu, joka luettelee monimerkityksisen sanan eri merkitykset." Lisäksi tuo malline luokittelee automaattisesti mallinetta käyttävät sivut tuohon "Luettelot henkilöistä sukunimen mukaan" -luokkaan. 84.249.84.11 18. huhtikuuta 2015 kello 19.30 (EEST)