Charly Salonius-Pasternak

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Charly Salonius-Pasternak
Salonius-Pasternak vuonna 2010
Salonius-Pasternak vuonna 2010
Henkilötiedot
Syntynyt18. huhtikuuta 1974 (ikä 50)
Helsinki, Suomi
Ammatti Ulkopoliittisen instituutin tutkija

Charly Johan Salonius-Pasternak (s. 18. huhtikuuta 1974 Helsinki) on Ulkopoliittisen instituutin (UPI) tutkija vuodesta 2005. Hän on työssään keskittynyt Yhdysvaltoihin sekä kriisinhallintaan ja rauhanturvaamiseen.[1] Vuonna 2009 hän oli RKP:n ehdokas europarlamenttivaaleissa. Hän sai 1 923 ääntä eikä tullut valituksi.[2]

Salonius-Pasternak on asunut useita vuosia ulkomailla. Hän suoritti kansainvälisen ylioppilastutkinnon Brysselissä, minkä jälkeen hän opiskeli Connecticutin Wesleyan yliopistossa vuosina 1993–1997 ja suoritti Bachelor of Arts -tutkinnon pääaineenaan valtiotiede. Hän palasi Suomeen suorittamaan asepalveluksen Dragsvikissä rannikkojääkärinä ja on sotilasarvoltaan kapteeni.[3] Hän työskenteli joitakin vuosia Amsterdamissa teknologiatutkimusyrityksessä kunnes palasi työskentelemään Yhdysvaltoihin vuonna 2001. Vuosina 2004–2008 hän opiskeli Helsingin yliopistossa ja suoritti valtiotieteiden maisterin tutkinnon.

Kriisinhallinnan ja rauhanturvaamisen lisäksi Salonius-Pasternak on tutkinut myös Natoa. Instituutin ensimmäisen Nato-selvityksen yhteydessä vuonna 2007 hän herätti jonkin verran keskustelua ulkopoliittisen instituutin tutkijakunnan puolueettomuudesta.[4]

Heinäkuussa 2009 Salonius-Pasternak nostatti vilkkaan keskustelun Suomen roolista Afganistanin rauhanturvaoperaatiossa kirjoittaessaan Helsingin Sanomien kolumnissa Suomen olevan sotaa käyvä maa.[5] Silloinen ulkoministeri Alexander Stubb ja puolustusministeri Jyri Häkämies kiistivät seuraavan päivän kirjoituksessaan väitteen.[6] Stubb leimasi puheet Afganistanin kriisinhallintaoperaatiosta sotana ”vastuuttomiksi”.[6] Keskusteluun otti kantaa myös entinen puolustusvoimien komentaja Gustav Hägglund, joka määritteli Suomen aseellisen selkkauksen osapuoleksi Afganistanissa, mutta ei tilannetta sodaksi.[7] Professori Juhani Suomi kommentoi Suomen olevan sotaa käyvä maa ja kritisoi sitä, ettei poliittinen johto ollut esittänyt uskottavaa selitystä sille, mikä on Suomen tehtävä ja tavoitteet Afganistanissa.[8] Suomi vertasi Suomen ISAF-joukkoja suomalaiseen SS-pataljoonaan, jolla vuonna 1941 pyrittiin miellyttämään Adolf Hitleriä toteamalla ”Nyt on vuorossa Yhdysvallat.”[9]

Venäläisen oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin kuoleman jälkeen 16. helmikuuta 2024, kun suurin osa suomalaisista poliitikoista tuomitsi Putinin Navalnyin murhasta ja esitti osanottonsa Navalnyin omaisille, Salonius-Pasternak kutsui Navalnyita "nationalistiksi" ja sanoi olevansa "hämmentynyt" näistä osanottoviesteistä.[10]

  • Salonius-Pasternak, Charly & Visuri, Pekka: Suomi rauhanturvaajana 1991-2006. Ministry of Defence / Gummerus, 2006. ISBN 951-25-1722-1
  1. Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittinen instituutti. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 24.9.2013.
  2. Koko maa - Ehdokkaat vertauslukujärjestyksessä Yle. Arkistoitu 22.5.2014. Viitattu 13.4.2014.
  3. Reservin upseerien ylennykset 6.12.2022. Ruotuväki. Arkistoitu 7.12.2022. Viitattu 5.9.2023.
  4. Tutkija: Natosta keskusteltavaa puolueettomasti MTV3.fi. 12.12.2007.
  5. Salonius-Pasternak, Charly: Vieraskynä: Suomi on paraikaa sotaa käyvä maa 24.7.2009. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 31.8.2009. Viitattu 24.9.2013.
  6. a b Stubb ja Häkämies: Suomi ei ole sodassa 25.7.2009. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 24.9.2013.
  7. Käykö Suomi sotaa Afganistanissa? 11.8.2009. Yle Uutiset. Viitattu 24.9.2013.
  8. Juhani Suomen mukaan Suomi käy sotaa Afganistanissa Iltasanomat. 5.8.2009. Viitattu 24.9.2012.
  9. Lindholm, Jari: Afganistan ja Suomen ”SS-pataljoona” Suomen Kuvalehti. 5.8.2009. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 24.9.2013.
  10. Suomalaistutkija ei sure Navalnyin kuolemaa – ”Ei kannata yhtäkään kyyneltä tuhlata” www.iltalehti.fi. Viitattu 9.6.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]