Fiat G.59
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Fiat G.59 | |
---|---|
Tyyppi | sotilaskoulukone |
Alkuperämaa | Italia |
Valmistaja | Fiat |
Fiat G.59 oli italialainen, yksitasoinen, kokometallirakenteinen hävittäjä- ja jatkokoulutuskone. Konetta valmistettiin sekä yksi- että kaksipaikkaisina versioina Italian ilmavoimien koulutuskäyttöön. Syyrian ja Argentiinan ilmavoimat käyttivät konetta myös hävittäjänä ja hävittäjäpommittajana. Fiat G.59-koneita valmistettiin eri versioina noin 200 kappaletta.
Kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fiat Aviazionen pääsuunnittelija Giuseppe Gabrielli kehitti G.59:n jatkokoulutuskoneeksi, jota voitaisiin tarpeen vaatiessa käyttää myös operatiivisissa tehtävissä. Suunnittelun pohjana oli toisen maailmansodan aikainen hävittäjäkone Fiat G.55. Fiat G.59 erosi edeltäjästään voimalaitteen osalta, Fiat RA 1050-moottori vaihtui englantilaisvalmisteiseen Rolls-Royce Merlin 500/20-moottoriin. Ensimmäinen prototyyppi tunnettiin projektinimellä Fiat G.55M ja se oli koottu tehtaan varastoon jääneistä Fiat G.55:n komponenteista. Prototyyppi rakennettiin kaksipaikkaiseksi, ja sen moottorina oli Packard Merlin (mm. P-51D Mustang-hävittäjän moottori), teholtaan 1 590 hv. Koneen ensilento lennettiin 4. maaliskuuta 1949. Ensilento osoitti voimalaitteen vaihdon onnistuneeksi, koneen suoritusarvot olivat odotetun kaltaiset ja sarjatuotanto voitiin aloittaa.
Käyttöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäiset sarjakoneet saapuivat Italian ilmavoimien lentokoulun käyttöön Lecceen vuonna 1950. Koneita käytettiin 1950-luvulla taitolentokoulutukseen sekä välityyppinä ennen suihkukonekalustoon siirtymistä. Italian ilmavoimien siirtyessä uudempiin konetyyppeihin osa jäljellä olevista koneista myytiin Syyriaan ja Argentiinaan, jotka olivat jo aiemmin ostaneet vientiversioita G.59 2A ja 2B.
Museokoneita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fiat G.59-koneita on museoituna tai lentokuntoisena useita.[1][vanhentunut linkki][2][vanhentunut linkki]
Versiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Prototyypit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- G.59M, Packard Merlin-moottorilla varustettu, ensilento 4. maaliskuuta 1949.
- G.59 3A, suunnistuskoulutuskone, vain prototyyppi rakennettiin.
Tuotantoversiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- G.59 1A, yksipaikkainen esisarjakone, rakennettiin 15 kappaletta, palveluskäyttöön 1950.
- G.59 1B, kaksipaikkainen esisarjakone, rakennettiin 15 kappaletta, palveluskäyttöön 1950.
- G.59 2A, yksipaikkainen vientiversio, aseistuksena 4 Hispano-Suiza 20 mm tykkiä sekä pommiripustimet. 30 rakennettiin, joista 26 myytiin Syyriaan ja 1 Argentiinaan.
- G.59 2B, kaksipaikkainen vientiversio, 19 rakennettiin, Syyria osti 4 konetta.
- G.59 4A, yksipaikkainen tuotantoversio, näkyvyyden parantamiseksi pullistettu ns. kuplakuomu ja matalampi takarunko, rakennettiin 30, joista 20 Italian ilmavoimille.
- G.59 4B, kaksipaikkainen tuotantoversio kuplakuomulla, 85 rakennettiin.
Tekniset tiedot (G.59 4A)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähde: lähde?
Yleiset ominaisuudet
- Pituus: 9,47 m
- Kärkiväli: 11,58 m
- Korkeus: 3,68 m
- Siipipinta-ala: 21,11 m²
- Tyhjäpaino: 2 850 kg
- Lentopaino: 3 460 kg
- Voimalaite: Rolls-Royce Merlin 500/20 -nestejäähdytteinen V12-moottori; 1 059 kW ( 1 420 hv) 1 ×
Suoritusarvot
- Suurin nopeus: 593 km/h
- Lentomatka: 1 420 km
- Lakikorkeus: 11 500 m
Aseistus
- 2 × 12,7 mm konekivääriä
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- David Donald: The encyclopedia of world aircraft, s. 414. Aerospace publishing, 1997. ISBN 1-85605-375-X