Kaksvetinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaksvetinen
Kaksvetinen tulentekopaikalta nähtynä marraskuussa 2014.
Kaksvetinen tulentekopaikalta nähtynä marraskuussa 2014.
Valtiot Suomi
Maakunnat Kanta-Häme
Kunnat Tammela
Koordinaatit 60°42′09″N, 23°52′20″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Turpoonjoen valuma-alue (35.98)
Laskujoki Kaksvetisenoja [1]
Järvinumero 35.981.1.004
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 117,6 m [1]
Rantaviiva 2,494 km [2]
Pinta-ala 0,17066 km² [2]
Kartta
Kaksvetinen
Kaksvetisen tulentekopaikka marraskuussa 2014.
Retkeilijä Kaksvetisen etelärannan pitkospuilla marraskuussa 2014.

Kaksvetinen on Kanta-Hämeessä Tammelassa oleva järvi, joka kuuluu Turpoonjoen alueeseen. Joki kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella olevaan Turpoonjoen valuma-alueeseen.[2][1]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pinta-ala on 17 hehtaaria ja sen pituus on 900 metriä ja leveys 300 metriä. Järvi on kaksiosaninen. Suurempi osa on 550 metriä pitkä ja sen erottaa Vähäjärvestä, joka on järven toinen vesiallas, vain 50 metriä leveä salmi. Siihen laskee kymmenen suo-ojaa, joista yksi tuo Tittilammin vettä ja toinen on Peukalolamminoja, joka on Peukalolammin laskuoja. Järven luusua sijaitsee järven pohjoisrannalla asutuksen vieressä ja se on suoraksi kaivettu suo-oja. Oja on nimeltään Kaksvetisenoja ja se laskee 1,8 kilometriä pitkänä Kupittaanlammiin.[2][1]

Järven rantaviiva on 2,5 kilometriä pitkä ja sen ranta on pääosin suomaastoa, jota ympäröi moreenipohjainen metsämaasto. Järvi sijaitsee Rautasenkorvella ja Erinomaisensuolla. Ainoat rakennukset sijaitsevat pohjoisrannalla ja niille pääsee Liesjärveltä.[2][1]

Luonnontila

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi on humuspitoinen ja ruskeavetinen suojärvi. Se on luonnonsuojelullisesti arvokas, mutta se luetaan 2. luokkaan kuuluvaksi eli järvessä näkyy ihmistoiminnan muutoksia.[3] Metsästäjät tuntevat järven teerien soidinpaikkana.[4]

Kansallispuisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi sisältyy Liesjärven kansallispuistoon, jossa voi tutustua eteläsuomalaisiin metsätyyppeihin.[5] Kansallispuistossa on useita patikkareittejä, joista yksi risteilee Kaksvetisen ympäristössä. Kaksvetisen rannalla Vähäjärveen johtavan kapeikon etelärannalla on yöpymispaikka [6], jossa on käytettävissä kota ja sen yhteydessä olevaa nuotiopaikkaa ja kuivakäymälä.[7]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin "Kaxvälisen lampi".[8]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Kaksvetinen, Tammela (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  2. ↑ a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 10.4.2015.
  3. ↑ Metsähallitus: Liesjärven kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma[vanhentunut linkki], 2009
  4. ↑ Vainionpää, Päivi & al.: Kanta-Hämeen tuulivoimaselvitys (Arkistoitu – Internet Archive), WSP Finland Oy, 2012
  5. ↑ Luontoon.fi: Liesijärven kansallispuisto
  6. ↑ Liesjärven kartat Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 10.4.2015.
  7. ↑ Liesjärven palvelut Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 10.4.2015.
  8. ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050967.jpg), 1855-56
Loimijoen valuma-alue (35.9)
Kokemäenjoen vesistö

Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9)

Rajautuvat vesistöt ja vesistön osat:

Eurajoen vesistö (34) • Aurajoen vesistö (28) • Paimionjoen vesistö (27) • Karjaanjoen vesistö (23) • Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8)

Loimijoen alaosan alue (35.91)

Matkusjoki • Kiltajärvi • Hanhijoki

Loimijoen yläosan alue (35.92)

Petäjoki • Ypäjoki • Kuusjoki • Haapajoki

Pyhäjärven alue (35.93)
noin 90 kohdetta
Pyhäjärven-Kuivajärven alue (35.931) Loimalammi • Pyhäjärvi • Kuivajärvi • Liukonlammi • Paskolammi • Iso Räkkälammi • Määrlammi • Pajalammi • Papinlammi • Pitkälammi • Rajalammi • Reivilammi • Suujärvi • Tanilanlammi • Vähä Räkkälammi
Myllyjoen alue (35.932) Myllyjoki
Pehkijärven alue (35.933) Pehkijärvi • Heinivaho • Lamminpäänlammi
Teuronjoen valuma-alue (35.934) Teuronjoki • Kuuslammi • Hietaslammi • Koskuslammi • Haukilammi • Rautijärvi • Uljasjärvi • Kilpilammi • Suojärvi • Korpilammi • Keskilammi • Haukivaho • Iso Tähilammi • Rimpilammi • Pikku Tähilammi • Päällinen • Alanen • Sotkajärvi • Ojajärvi • Pukarojärvi • Kylänlammi • Keskinen • Kaukasenviidanlammi • Kaakkolammi • Koverojärvi • Ylimmäinen • Kanalammi • Kanajärvi • Tuomistonlammi • Pikku Kaukasenviidanlammi • Lahnalammi • Kortelammi • Verikäs • Siirtolammi • Jouhilammi • Kotalammi
Kaukjärven valuma-alue (35.935) Kaukajärvi • Mustialanlammi • Kaakkolammi
Vaihijoen valuma-alue (35.936) Ilojärvi • Susikaslammi • Teurajärvi • Liesjärvi • Verikäs • Kenkälammi • Kaitalammi • Pitkäjärvi • Lautaportaanjärvi • Iso Hosionlammi • Pikku Hosionlammi • Mertalammi • Hautalammi • Munalammi • Lunkinjärvi • Paattilammi • Tahjanjärvi • Torajärvi • Okslammi • Paskolammi
Oksjoen valuma-alue (35.937) Oksjärvi • Kelhunlammi • Laihanlammi • Maailmanlammi
Kalliojärven valuma-alue (35.938) Kalliojärvi • Hakolammi • Kailaanlammi • Kaitalammi • Karkonlammi • Karstonlammi • Kolmikkaanjärvi • Niinilammit • Paskolammi • Talpianjärvi
Punkalaitumenjoen valuma-alue (35.94)

Punkalaitumenjoki • Sammakkojärvi • Venäjänlammi • Vehkajärvi • Ahvenuslammi • Kuulammi • Huhkalanlammi • Latvajäri • Aukanjärvi

Kourajoen valuma-alue (35.95)

Kourajoki • Leppijärvi (länsi) • Lampijärvi • Leppijärvi (itä)

Kojonjoen valuma-alue (35.96)

Kojonjoki • Ahvenlammi • Halinanlammi • Sokealammi • Raitoonlammi • Valijärvi • Kiipunjärvi • Koijärvi

Jänhijoen valuma-alue (35.97)

Jänhijoki • Enttu • Jänijärvi • Koivistonlammi • Laikkalammi • Rehtijärvi • Setälänlammi • Yöninlammi • Heinijärvi • Hylönjärvi • Iso-Näkiäinen • Iso-Pakonen • Kaipiaislammi • Kiimalammi • Korpipohjanen • Kuivajärvi • Kuuliaislammi • Kyynäräjärvi • Luolalammi • Mustalammi • Pikku Kiimalammi • Pikku-Näkiäinen • Pikku-Pakonen • Saloistenjärvi • Sammakkolammi • Suopohjanen • Suopohjanlammi • Särkijärvi • Valkjärvi

Turpoonjoen valuma-alue (35.98)
noin 90 kohdetta
Turpoonjoen alue (35.981) Turpoonjoki • Heinälammi • Iililammi • Lehmälammi • Mustikkalammi • Mäyrälammi • Pesälammi • Rajalammi • Vehkalammi • Kaksvetinen • Kupittaanlammi • Peukalolammi • Porraslammi • Tittilammi
Liesjärvi alue (35.982) Liesjärvi • Karkauslammi • Pukalinlammi • Herttuanjärvi • Likolammi • Kakarilammi • Lintumaanjärvi • Levoniemenjärvi • Kirkkolammi • Pikkulammi • Tartlammi • Lahnalammi • Kanteluslammi • Pikku Katavalammi
Salkolanjärven valuma-alue (35.983) Salkolanjärvi • Hullulammi • Mustalammi
Ilmetynjoen valuma-alue (35.984) Ilmetynjoki • Valkealammi • Haukilammi • Hirvilammi • Hirvilammi • Honkalanlammi • Iso-Ilmetty • Kaakkolammi • Kakarlammi • Keisarinlammi • Kirppulammi • Likolammi • Lintulammi • Mulkolammi • Mustalammi • Myllyjärvi • Myllylammi • Nyypakanlammi • Onkilammi • Pernunjärvi • Pikku Hirvilammi • Pikku-Poikamo • Pikkulammi • Pitkäjärvi • Pitkälammi • Pääjärvi • Rietajärvi • Ruoholammi • Ruoholammi • Santastenlammi • Terho • Tervalammi • Vaunulammit • Viiveri • Vähä-Ilmetty
Kauhajoen valuma-alue (35.985) Kauhajärvi • Mätäslammi • Heinissuonlammi • Väärälammi
Mustajoen valuma-alue (35.986) Isojärvi • Myllylammi • Haukilammi • Hepolammi • Riihilammi • Tervalammi • Uudenkylänlammi • Riihilammi • Metsälammi
Tapolan-Kyynärän valuma-alue (35.987) Tapolanjärvi • Hangaslammi • Iso Katavalammi • Ruostejärvi • Perhonjärvi • Leppilammi • Hiisilänlammi • Vahaksenjärvi
Niinijoen valuma-alue (35.99)

Niinijoki • Pappistenjärvi • Pikkujärvi

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kaksvetinen&oldid=22441106”