Kertš-tyyli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kertš-tyylillä maalattu attikalainen hydria, n. 370–350 eaa.

Kertš-tyyli (Kertš-keramiikka) on antiikin kreikkalaisen punakuviokeramiikan tyyli, jolla maalattua keramiikkaa tuotettiin Attikassa 300-luvulla eaa. Se edusti näin attikalaisen keramiikan viimeistä vaihetta. Tyyli on saanut nimensä siitä, että sen päämarkkinat olivat Pantikapaionissa (nykyinen Kertš) ja muualla Mustanmeren pohjoisosien alueella, josta on tehty tyylin tärkeimmät löydöt.[1][2]

Kertš-tyyli kukoisti 350-luvulla eaa. Sen syntyä on selitetty tarpeella saada Ateenassa tuotetulle keramiikalle uusia markkina-alueita sen jälkeen, kun tärkeä entinen markkina-alue Etelä-Italian Suur-Kreikassa oli tullut omavaraiseksi eteläitalialaisen keramiikan synnyn myötä.[1]

Kertš-tyylin keramiikkaa tuotettiin Ateenan ja muun Attikan lisäksi mahdollisesti myös Khalkidikella. Keramiikkaa on löydetty paljon erityisesti haudoista Pantikapaionin ympäristöstä nykyiseltä Krimiltä. Se oli seudun rikkain kaupunki, ja Kertš-tyylin vaasit vaikuttavat olleen siellä eräänlaisia statussymboleja.[2]

Kertš-tyylin vaasimaalareita olivat muun muassa (suluissa henkilön toiminnan arvioitu ajoitus; katso myös: Luettelo antiikin kreikkalaisista savenvalajista ja vaasimaalareista):

Kertš-tyyliä käyttäneitä vaasien tyyppejä olivat erityisesti krateeri, hydria, pelike, lekanis ja lebes gamikos, joissa oli paljon maalattavaa pintaa. Kertš-tyylissä vaasien koristelussa on usein huomattavan paljon hahmoja, jotka on sijoitettu usein pyramidin muotoon. Yksi hahmoista on usein keskushahmo. Koristelussa on paljon päällemaalauksia erityisesti valkoisella, keltaisella ja kullalla.[1][2]

  1. a b c Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Kertš-tyyli, punakuviokeramiikka”, Antiikin käsikirja, s. 470. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
  2. a b c d e f Cohen, Beth: The Colors of Clay: Special Techniques in Athenian Vases, s. 318–326. (Avustajat: Susan Lansing-Maish, J. Paul Getty Museum) Getty Publications, 2006. ISBN 0892369426 Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]