Keskustelu käyttäjästä:Mikko Paananen/arkisto

Tämä on arkistosivu, sivulle jätettyjä viestejä ei lueta eikä niihin vastata.

--- Kiitos viestistäsi. Tiedot jotka kirjoitin tarkistin TIETOJÄTTI 2000 kirjasta. siellä ne on mustaa valkoisella ja yhtä luotettava kirja kuin on Wikipedia. Sen tiedon varassa olen koska kyseisiä henkilöitä en tunne! Tunnetko sinä? Mistä sinä olet muuta luotettavaa tietoa saanut?? --herrasmies Herrasmies 9. toukokuuta 2005 kello 16:09:12 (UTC)

Hmmm. Tosiaan kun tarkemmin katsoo, eri lähteissä on erilaisia tietoja. Roger Moorelle on CD-Factassa annettu syntymävuosi 1928. Encartassa se on 1927, kuten myös imdb:ssä. Englanninkielisessä Wikissä on myös 1927. Internetti on lähes yksinomaan vuoden 1927 kannalla.

Pierce Brosnan taas kertoo kotisivullaan syntyneensä 1953.[1] Sama vuosi löytyy imdb:stä. HELLO!-lehti sanoo vuodeksi 1952. [2] BBC sanoo 1951 [3]. Tuolla[4] sanotaan että Brosnan olisi julkaissut webbisivullaan syntymätodistuksensa, koska perhe ja tuttavat ovat sanoneet hänen syntyneen 1951. --Mikko Paananen 9. toukokuuta 2005 kello 17:51:52 (UTC)

Tuntuu kyllä oudolta, että eri lähteet ilmoitavat eri vuosilukuja! No voisi varmaan olla parempi poistaa syntymäajat kokonaan, ennekuin selviää oikeat. --Herrasmies 9. toukokuuta 2005 kello 20:58:33 (UTC)

Huom! Entä jos tiedon lisääjä tietää, että Pekka Rytkönen, taiteilijanimeltään Beat-Pete on helsinkiläinen peruskoulun opettaja ja laulaja.

!!!

Terv. ip-numero 9.11.2005.

Ikävä kyllä en voi tietää tietääkö muuttaja vai muutellaanko tietoja ihan ilkeyttään. Tästä on ihan Virallinen Käytäntökin Wikipedia:Tarkistettavuus. Uskon kyllä jos sanot tietäväsi, mutta oletusarvoisesti en kyllä luota nimettömien tekemiin muutoksiin. Laita vaikka yhteenvetokenttään joku perustelu muutokselle, niin palautuskynnys on huomattavasti korkeampi. --Mikko Paananen 9. marraskuuta 2005 kello 16:04:19 (UTC)

Artikkelin Tšetšenia salaliittoteoriasta

Tuli mieleen kun tuota muokkaustasi katsoin että meneekö tuo varmasti salaliittoteorian puolelle. Nimittäin salaliittoteoriaksi tuo on mielestäni aika laimea, varsinkin jos niitä Tšetšeenejä ei ole siitä pystytty todistamaan syyllisiksi. Ja tämän tiedon olit jopa poistanut sieltä! Itse en tuosta aiheesta niin kauheasti tiedä ja nopea googlaaminenkin tuotti vain linkkejä "oikeille" salaliittoteoria-sivuille.

Tai siis.. Pointtini oli, että ymmärtääkseni pienten uhrausten tekeminen sodan "oikeutettua" aloittamista varten ei ole mitenkään epätavallista. Esimerkkinä Mainilan laukaukset ja Berliinin valtiopäiväntalon palo. Mikäli tuo poistamasi tieto on faktaa voisi aivan hyvin olla kyse samanlaisesta tapauksesta. Tai ainakaan sitä ei pitäisi tuomita noin suorasti salaliittoteoriaksi koska kyseinen nimitys on melko halventava ja tuomitsee teorian humpuukiksi.

Varmasti ei olisi meistä suomalaisistakaan ollut mukava kuulla Mainilan laukauksia "salaliittoteoriaksi" kutsuttavan 1998 asti, jolloin Venäjä tunnusti sen minkä jokainen suomalainen oli jo kauan tiennyt.

Mutta pitäisi vielä kerätä enemmän tietoa tuosta ennen kuin voisi enemmän ruveta valittamaan. Saattaahan nuo tiedot tosiaan olla kerätty joltain todelliselta salaliittoteoria-sivulta, mutta tällä hetkellä tuo artikkeli mielestäni halventaa Tšetšeenejä ja pitää Venäjää viattomana pyhimyksenä.

Vastaile!

Lord Heinrich 12. toukokuuta 2005 kello 23:33:06 (UTC)

On se jonkinlainen salaliittoteoria, tai ei ainakaan mikään "virallinen" lähde tuollaista kerro. Kyllä tuo J. P. lisäämä: "Näitä kerrostalorajäytyksiä ei ole todistettu tshetsheenien tekemäksi ja niitä epäillään yleisesti Venäjän FSB:n tekemiksi 'Mainilan laukauksiksi'" on aika huuhaata. Ei mikään uutislähde syytä Venäjä tiedustelupalvelua iskuista. [5][6] Teknisestihän on kyllä oikein, että tšetšeenejä ei ole todistettu iskun suunnittelijoiksi. Niistähän pidätettiin ja tuomittiin kaksi miestä, [7] joita ei voitu pitävästi yhdistää tuohon joukkoon. Tosin on julkaistu valokuva, jossa samaiset miehet poseerasivat parin sissikomentajan kanssa. Väitös itseaiheutetusta iskusta on ilmeisesti lähtöisin Boris Berezovskilta. [8]

Toisaalta, eihän kai syyskuun 11. päivän iskuistakaan ole kai julkaistu USA:n hallituksen taholta vielä mitään pitäviä todisteita. Näyttöä pidettiin kai molemmissa tapauksissa riittävän vahvana, tai lähteitä ei muuten haluttu paljastaa. --Mikko Paananen 13. toukokuuta 2005 kello 17:46:24 (UTC)

Thames-joki

Mihinkähän perustui tuomiosi otsikosta, että joen nimi kirjoitetaan Thames eikä The Thames? Kuulostaa samantyyppiseltä kommentilta kuin ettei erästä klassista brittibändiä kirjoitettaisi The Beatles vaan Beatles. Käyhän katsomassa esim. en-wikin puolelta, siellä joki on otsikolla River Thames ja tekstissä jokea kutsutaan the Thamesiksi. Tarkistelin asioita aikanaan ja päädyin valitsemaan otsikoksi kyseisen määräisen muodon. Yksi vaihtoehto otsikoksi olisi Thames-joki. --Noinikkää 22. toukokuuta 2005 kello 18:15:54 (UTC)

??? "The" on englannin kielen määräinen artikkeli, joka tulee tekstissä monien erisnimien eteen. Ei se siihen nimeen kiinteästi kuulu. Se miksi useat bändit ja sanomalehdet käyttävät nimessään artikkelia on ihan tyyliseikka ja oma asiansa. "Thamesjoki" kirjoitettaisiin nykysääntöjen mukaan ilman yhdysmerkkiä. Tosin kannattaa huomata Kielikellon (1/2002) artikkeli: "Volgajoki on yksinkertaisesti Volga." --Mikko Paananen 22. toukokuuta 2005 kello 19:10:59 (UTC)

Oikeinkirjoitukseni perustuu kymmenisen vuoden takaisiin kieliopin linjauksiin (aikaan, jolloin olin kielestä hyvin tarkka), ja senjälkeiset muutokset ovat jääneet paljolti opettelematta. Joten muutoksista sopii mainita kuten tässä Thamesjoki-tapauksessa. En ole silti täysin vakuuttunut, etteikö otsikoksi kävisi tässä englanninkielisen nimen tapauksessa määräinenkin muoto. Jos valmiina olisi ollut artikkeli otsikolla Thames, en olisi itse mennyt vaihtamaan sitä The Thamesiksi. Sama tilanne myös toisinpäin. --Noinikkää 22. toukokuuta 2005 kello 19:58:30 (UTC)

Eipä taida mihinkään maantieteelliseen erisnimeen kuulua kiinteänä osana artikkeli. Artikkelin käytöstä on keskustelua englanninkielisessä Wikipediassa, ja sielläkin on päädytty konsensukseen olla käyttämättä artikkelia kuin todella selvissä tapauksissa (kuten The Beatles, The Who ja jotkut sanomalehdet). --Mikko Paananen 23. toukokuuta 2005 kello 18:49:57 (UTC)

Cc-by-nc-nd-2.0 ja Cc-by-nc-sa-2.0

Olit näemmä lisännyt noihin mallineisiin tekstin:"Tämä kuva ei ole vapaasti käytettävissä, ja saatetaan poistaa Wikipediasta. Jos olet tekijänoikeuksien haltija, harkitse voisitko sallia kuvan vapaan käytön." Miksi?

Kyseistä tekstiä ei ole muissa creative commonsin lisensseille tehdyissä mallineissa. Mallineen tarkoitus on nimenomaan kertoa, ettei kuva ole vapaasti käytettävissä - ei sitä tarvitse alkuun erikseen lisätä. Myös poisto"uhan" pitäisi olla kaikille selvä - ketä se haittaa, jos kuva paremman ilmaantuessa poistetaan? Se on kai tarkoitus, aivan samalla tavalla vapaille kuville voi antaa kyytiä, jos ne eivät palvele tarkoitustaan yhtä hyvin, kuin joku muu vapaa kuva. Niin ja, laita tuo toki myös GFDL:n ja muiden ei-vapaiden alkuun, nyt ratkaisu on ilmeisen puolueellinen. Ps, 'ja' -sana ei koskaan aloita lausetta (eli "käytettävissä, ja saatetaan poistaa") on väärin tuon pilkun kanssa. --Hynkel 29. toukokuuta 2005 kello 20:22:58 (UTC) edit: ja nythän tuo käytäntö antaa ymmärtää, että esimerkiksi GFDL olisi jotenkin vapaa - kun siinä ei tuota tekstiä ole. GFDL vaan on kaikkea muuta kuin vapaa. --Hynkel 29. toukokuuta 2005 kello 20:25:12 (UTC)

Moi, katso kahvihuone. Jimmy Wales ilmoitti, että Wikipediassa ei enää suvaita kuvia, joita voi käyttää ainoastaan ei-kaupallisesti.[9]. FSF:n määritelmään vapaudesta kuuluu lupa jakaa materiaalia edelleen ja käyttö myös kaupallisiin tarkoituksiin (esim. myytäessä Wikipediaa CD-ROMilla.) Cc-by-nc-nd ja cc-by-nc-sa kieltävät nimen omaan kaupallisen käytön. Kuvia ei heti alettu poistamaan, mutta luultavasti se joudutaan vielä tekemään. --Mikko Paananen 29. toukokuuta 2005 kello 20:49:15 (UTC)

Jatkosodan jatkot

Hei, ennen kuin tämä (taas) leviää päivitysrumputuleksi ( ;) ), muutama kommentti:

1. poistit tekstini

"..Suomen hylättyä mahdottomiksi arvioimansa rauhanehdot (mm. suhteiden katkaisu Saksaan, vetäytyminen vuoden 1940 rajalle ja armeijan nopea kotiuttaminen).."

Miksi? - tämä oli nimittäin olennainen tapahtuma 1944 kevään tunnelmissa (oltiin valmiita rauhaan, mutta mahdottomaksi koettujen ehtojen takia päätettiin jatkaa)

2. lisäsit tekstiin vivahteen

Erityistä merkitystä Kannaksen torjuntataisteluille on sanottu olleen Saksan jo aikaisemmin toimittamalla panssarintorjunta-aseistuksella.

Voi ihan rehellisesti sanoa, että oli. Suomalaisten pst-tykistö ei juuri tehonnut Puna-armeijan Klimeihin (saati sitten järeisiin Josif Stalin -vaunuihin), vain uusin 75-millinen tykki kykeni sanottavaan torjuntaan, mutta sen liikutteleminen oli työlästä; vasta saksalaisilta saatu sinkokalusto auttoi saavuttamaan tasapainon.

3. ..ja sitten tuo minulle ihan uusi heitto:

"Neuvostoliiton hyökkäyksen pysäyttämistä on Suomessa aivan viime aikoina ryhdytty kutsumaan "torjuntavoitoksi", joka lienee kuitenkin kyseenalainen termi."

Torjuntavoiton käsitteen lanseerasi jo Lennart Oesch 1956 pelkästään Kannaksen taisteluista puhuttaessa. Ilomantsin taistelut päättyivät tosiasialliseen voittoon, josta vielä 1980-luvun tunnelmissa ei paljoa puhuttu. Kyseenalainen termi ei ole: hyökkääjän tie suljettiin ja sen tavoitteet estettiin. Stalinin nimenomaisen käsky valloittaa Kymijoen tasa heinäkuun loppuun mennessä ei koskaan toteutunut.

Miten tuota voisi nimittää "kyseenalaiseksi" termiksi?

- wm313 12. elokuuta 2005 kello 12:46:30 (UTC)

Noista rauhanehdoista tuli jo edelliseen, Teheranin konferensista puhuvaan kappaleeseen, joten otin ne pois seuraavasta.

Umph..pitänee hankkia vahvemmat klasit :(

"Torjuntavoitosta" mm. Osmo Jussila kirjoittaa "Neuvostoliiton hyökkäyksen pysäyttämistä on Suomessa ryhdytty kutsumaan 'torjuntavoitoksi', jota termiä Venäjällä ei ainakaan vielä ole hyväksytty." [10]

Herrassiunakkoo - onkohan siellä edes 'hyväksytty' talvisotaakaan oikeaksi sodaksi (rajaselkkauksesta kait aiemmin oli puhe), saati kuka sen aloitti ja miksi... Tuo kriteeri (ja lähde) ei tässä yhteydessä oikein vakuuta!

Toisenlaisen tulkinnan mukaan hyökkäys jatkui ainoastaan niin kauan kun Neuvostoliitto sitä halusi ja alkoi vetää joukkoja pois:

"Onnea oli siinä, ettei Itä-Karjalasta ollut siiretty joukkoja kannaksen etulinjaan Neuvostoliiton suurhyökkäyksen kohteeksi. Niin kuin sotahistorioitsija Sampo Ahto on todennut, Neuvostoliiton isku oli niin voimakas, että vahvatkin suomalaisjoukot olisivat tuhoutuneet. Nyt Neuvostoliitto huitaisi ikään kuin suurella nyrkillä ilmaan ja vahvistukset Itä-Karjalasta saatiin juuri oikeaan aikaan."

.ja tuokin ontuu: Puna-Armeija-kisuli siis vain leikitteli Suomi-hiirellä, liki 100 000 miestä menettäen materiaali- tahi muista tappioista mainitsemattakaan, ei päässyt tavoitteisiinsa (ei edes 1940 rajan yli), luopui ehdottoman antautumisen vaatimuksesta, jne. Puna-armeija oli kärsinyt jo talvisodassa nolon kolauksen, ja nyt saman annettiin tahallaan toistua... Uskokoon ken tahtoo! (minä en). Oliko sitten Itä-Karjalan joukkojen siirto suurta sotastrategiaa vai ei, Puna-armeijan moka oli aloittaa hyökkäys Laatokan pohjoispuolella eri aikaan, ja lisäksi Itä-Karjalan alue tarjosi hyvän aikaa antaneen viivytyspuskurin suomalaisille.

Itse asiassa minusta Sampo ei ihan tuota tulkintaasi tarkoittanut: NL:n ensi-isku oli niin murskaava, että vaikka vastassa olisi ollut moninkertainen ja hyvin linnoittautunut, ei siinä olisi ollut paljoa nokittelemista. Ei ainakaan ilman vastatulitoimintaa ja hyviä linnoituslaitteita. Kumpakaan ei ollut: suomalainen tykistö harrasti vastatykistötoimintaa ja antoi vihollisen ryhmittyä häiritsemättä lähtäasemaan ja Valkeasaaren hietikkoon ei juuri kummoisia bunkkereita ollut saatu tehdyksi.

Torjuntavoitto-teoriaa on popularisoitu vasta 1990-luvulla. Esmes katso Markku Jokisipilän "Suomalainen historiallinen myytti" [11] (PDF) --Mikko Paananen 12. elokuuta 2005 kello 13:16:44 (UTC)

Tuo "popularisointi" on sangen vekkuli termi - muttei laaja keskustelu ja asian tarkempi käsittely siltikään tapahtuneita faktoja muuta mihinkään. Populaari tai ei, korjaustekstisi "..on Suomessa aivan viime aikoina ryhdytty.." ei vastaa tuota tulkintaa. Korjaisin virkkeen muotoon (kuten huomaat, haluan tuon "kyseenalaisen" pois tekstistä):

"Neuvostoliiton hyökkäyksen pysäyttämistä on Suomessa kutsuttu "torjuntavoitoksi", joka on viime aikoina herättänyt keskustelua" <ja tähän vaikka tuo Jokisipilän linkki>.

Luin muuten kirjoituksen - olen myös keskustellut (Kannaksen taistelupaikoilla käydessä) sotahistorioitsija Matti Koskimaan kanssa kyseisestä R-R-sopimuksen tulkinnasta, eikä hän voinut yhtyä siihen kaikilta osin mitenkään. Totta tietenkin oli, että tilanne oli sekava, mutta myös se, että valtaosa tärkeistä materiaalitoimituksista tehtiin/jatkettiin sopimuksen allekirjoituksen jälkeen muutaman hyvin kriittisen päivän aikana. - wm313 12. elokuuta 2005 kello 14:20:56 (UTC)

Torjuntavoitolla tarkoitetaan kai sitä, että jos Puna-armeija olisi saavuttanut Tali-Ihantalassa läpimurron kesäkuun lopulla, ei suomalaisilla luultavasti olisi ollut mahdollisuutta kovinkaan helposti uuden puolustuslinjan muodostamiseen ja venäläiset olisivat varsin nopeasti pystyneet valloittamaan isoja alueita Suomesta ja pakottamaan Suomi (ehdottomaan) antautumiseen. Koska näin ei kuitenkaan käynyt ja Stalinilla oli kiire Berliiniin siirrettiin suurhyökkäyksen joukot Saksanvastaiselle rintamalle. Eli käytännössä "torjuntavoitolla" onnistuttiin ostamaan sen verran aikaa, että Stalin katsoi ettei Suomen pakottaminen ehdottomaan antautumiseen ollut "vaivan arvoista", koska joukkoja tarvittiin muualla. --Joonas 12. elokuuta 2005 kello 13:25:58 (UTC)

Ansioluettelo

Käyttäjän 80.220.157.72 herjaaminen sivulla Keskustelu:Jatkosota.

P. S. Muokkauksieni kumoamisen perusteet olivat melko lailla hatarat, ja siksi sinun täytyikin vedota vähemmän tärkeisiin yksityiskohtiin, esim. virheisiin ison alkukirjaimen käytössä, jotka olisit voinut tyytyä vain korjaamaan, eikä olisi tarvinnut kumota kaikkia muokkauksia. Tekstini oli lisäksi faktaa, eikä mitään muuta. Sitä tosiasiaa ei kumoa syyllistymiseni ML:n käyttäjäsivun vandalisointiin. Muokkauksen kumoaminen sitä paitsi oli myös asenteellista, mikä ilmeni siitä, että poistoja ei perusteltu missään, jatkuvasti tuli pelkkää palautusta. Ei ole neutraalin näkökulman mukaista myöskään se, että väittää muokkauksiani valheelliseksi. --80.220.157.72 20. elokuuta 2005 kello 18.47 (UTC)

Tartuit pelkästään siihen, että mainitsin oikeinkirjoituksesi puutteista. Olisi ne korjannut, jos teoriasi olivat yhtään tästä maailmasta. Jos aiot kirjoittaa artikkeleihin väitteitä, kuten "suomalaiset eivät osallistuneet Leningradin saartoon", valmistaudu perustelemaan ne itse. En aioi ruveta korjailemaan väitteitä jotka ovat lukemani perusteella virheellisiä ja satunnaisen nimettömän vandaalin mielipiteitä. --Mikko Paananen 20. elokuuta 2005 kello 20.03 (UTC)

"En aio ruveta korjailemaan väitteitä, jotka ovat lukemani perusteella virheellisiä". Mistä sinä sitten olet lukenut, että suomalaiset osallistuivat Leningradin piiritykseen? Jostakin venäläisestä historian vääristelykirjasta kenties? (Huomaa, että nyt "venäläisestä" on kirjoitettu pienellä.)--80.220.156.104 21. elokuuta 2005 kello 05.18 (UTC)

Mm. Encyclopaedia Britannica toteaa: Leningrad, Siege of also called 900-day siege (Sept. 8, 1941–Jan. 27, 1944), prolonged siege of the city of Leningrad (St. Petersburg) in the Soviet Union by German and Finnish armed forces during World War II. The siege actually lasted 872 days. --Mikko Paananen 22. elokuuta 2005 kello 14.51 (UTC)

Mannerheim: Suomen Marsalkan muistelmat, s. 289-291 mainitaan Saksalaisten pyytäneen Suomea osallistumaan Leningradin piiritykseen, mistä Mannerheim kieltäytyi ensin kirjallisesti, ja kun hänen päätään yritettiin kääntää tavattaessa kasvoista kasvoihin, hän teki saman suullisesti. Myös presidentti oli Mannerheimin mukaan samaa mieltä. Mannerheim kielsi myös suomalaisjoukoilta Venäläisten puolustuslinjan ylittämisen, joka oli ent. rajan eteläpuolella. Earl F. Ziemken kirja Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa mainitsee Suomen toiveista mm. Kuolan niemimaan suhteen, mutta ei osallistumisesta Leningradin piiritykseen. Maininta todennäköisesti olisi jos Suomi olisi ollut piirityksessä mukana.--80.220.156.165 24. elokuuta 2005 kello 11.32 (UTC)

Anteeksi puuttumiseni jo vanhaan asiaan, mutta on se niin tärkeä, että pakko on. Kyllä jokainen relevantti historiantutkimus tietää, että suomalaiset joukot eivät osallsituneet Leningradin piiritykseen. On arveltu, että tulos olisi ollut toinen, jos olisivat mukana leikissä olleet. EB:n tieto on peräisin venäläisistä lähteistä, voittajavaltojen yhteistä historiaa. Mikko, hivenen kriittisyyttä, sillä suurvalloissa kirjoitetaan vähän miten sattuu pienen maan asioista. Toisaalta, olisit voinut tarkistaa asian mistä tahansa asiaa käsittelevästä kotimaisesta tieteellisestä teoksesta. Muuten EB ei ole tieteellinen, kuten ei Wikipediakaan, vaan yleistä tietämysta ja tietämättömyyttä kartoittava. Alexius Manfelt 29. marraskuuta 2005 kello 07:09:23 (UTC)

Kielletäänkö tuo tosiaan jossain teoksessa eksplisiittisesti? Kaikenlaisia selittelyjä kyllä näkyy, mutta eihän Kannaksella tai Itä-Karjalassa ollut tuolloin yhtään saksalaisia. Saartoa ei voi oikein toteuttaa yhdestä suunnasta. Venäläisistä lähdeistä en tiedä, mutta englanninkielisissä aikakin. --Mikko Paananen 29. marraskuuta 2005 kello 08:17:56 (UTC)

Kyllä suomalaisten osallistuminen Leningradin piiritykseen, tai sen puuttuminen, tulee esille lähes kaikissa alan tieteellisissä teoksissa. Toisaalta siitä mitä ei ole ollut ei juuri tarvitse edes kirjoittaa. En nyt viitsi luetella, mutta voit kysyä asiasta vaikkapa Ohto Manniselta. Saksalaisia joukkoja ei missään vaiheessa ollut Kannaksella tai Laatokan-Karjalassa tai muuallakaan alueella, mutta jotenkin ne pirulaiset (sakut) tulivat Leningradin piiritykseen toista kautta, sotkivat Baltian jne... Kerro mikä tai mitkä suomalaiset joukko-osasto tehtävään osallistuivat? Olisi mielenkiintoista moinen tietää. Mitä ovat mainitsemasi englanninkielisen kirjallisuuden lähteet? Pelkkä heitto ei riitä ja EB ei ole tieteellinen julkaisu, myös sen lähteet pitäisi pystyä kertomaan. Itse en tunne ainuttakaan alan teosta, jossa edes epäiltäisiin tai pohdittasisiin suomalaisten osallistumista piiritykseen, ja olen sentään koulutukseni ja ammattini puolesta tutustunut kohtuullisesti tähänkin asiaan. Historiaystävyydellä Alexius Manfelt 29. marraskuuta 2005 kello 09:12:36 (UTC)

jatko edelliseen. Kun tuota lähdekirjallisuutta tuolta ajalta ei kovin paljon ole omassa kirjstossani ja en jaksa lähteä suurempiin, niin nopeasti katsottuna esim. Suomen historian pikkujättiläinen sivu 720 toteaa: "ylipäällikö (Mannerheim) ei halunnut osallistua aktiivisesti Leningradin tuhoamiseen tähtääviin operaatioihin". Seuraavan sivun kartasta näkyy piirityksen tilanne. Suomi tosin, NL:n vihoillisena sulki läntisen rintaman, joten sieltä ei ollut yhteyksiä muuhun maailmaan. Mutta taisteluihin se ei osallistunut ja varsinaiseen sulkuun. Alexius Manfelt 29. marraskuuta 2005 kello 09:41:36 (UTC)

Gerhard L. Weinberg: A World at Arms: A Global History of World War II, Cambridge University Press, 1994, sivu 271: "In the southern portion of the Finnish front, the Finns were eventually blocked by a combination of military and political factors. The primary military factor was that the continuing resistance of the Red Army drained the reserves of a country small in population and still recovering from the earlier conflict. By late August, 1941, the Finns were experiencing very serious difficulties in maintaining the strength of their frontline units."

Ei siis väitettä että Mannerheim olisi jostain mystisestä syystä halunnut erikseen pelastaa kaupunkia, vaan tappioita oli tullut jo enemmän kuin koko talvisodan aikana yhteensä. Väite näyttää olevan yhtäpitävä Baryšnikovin "Leningradin piiritys ja Suomi 1941-1944" -kirjan kanssa (en ole tutustunut opukseen), jossa sanotaan että väite Mannerheimista Leningradin pelastajana on Mannerheimin itse alulle panema omissa muistelmissaan.

Nojoo, eipä akateemisissa piireissäkään asiasta näytä olevan konsensusta. Baryšnikovin kirja[12] sai Timo Vihavaiselta kovan vastaanoton, kun hän haukkui sen stalinistiseksi. Helsingin Sanomat sai ko. kirja-arvostelusta julkisen sanan neuvoston tuomion.[13]. Pari asiaan kuuluvaa linkkiä: [14] [15]

Eipä ihme ettei suomalaisten ja venäläisten yhteinen teos jatkosodasta ole edennyt.[16] ---Mikko Paananen 29. marraskuuta 2005 kello 10:51:37 (UTC)

Kuten huomaat, en väitä Mannerheimia Leningradin pelastajaksi, en myöskään usko, että suomalaisetkaan sitä olisiva tosta noin vallanenet. mannerheim ja hänen tekonsa ovat kansallinen myyti, sellainen joita kansakunta rakentaa itsetuntonsa pönkittämiseksi. Kyllä manenrheimin virheet ns. akateemisissa piireissä tiedetään, mutta ei niistä pidetä ääntä.

Toisaalta julkisen sanan neuvostolla ei ole mitään hhistorian akateemista perustaa, eikä se varmaan ottanut kantaa tietojen oikeellisuuteen, vaan ihan johonkin muuhun. Kyllä, noin pääsääntöisesti länsimainen tutkimus, monipuolisiin lähteisiin perustuva, toteaa suomalaisten puuttumattomuuden Lenginradin piiritykseen. Toisaalta tuo piiritys ei ole edes Suomen historiaa vaan Saksan ja Neuvostoliiton sotahistoriaa. Täytyy muistaa, että ei talvisotakaan, huolimatta yli 200.000 kaatuneesta neuvostosotilaasta, ollut sota Neuvostoliiton virallisen historiankirjoituksen mukaan ja Suomi oli sodan aloittaja, siis aina viime vuosiin saakka. Historiaystävyydellä Alexius Manfelt 29. marraskuuta 2005 kello 12:24:00 (UTC)

Sensurointi ja solvaus

Mikko Paananen sensuroi ideologiansa vastaisia kantoja ja solvaa.

Mr. Linnavuori, I presume? [17] --Mikko Paananen 2. syyskuuta 2005 kello 19.37 (UTC)

Thai-aakkoset

Poistin itse tuon linkkini keskustelusta, koska se ei ole enää ajankohtainen... - KPelto

Poistoäänestyksistä

Terve! Jokaisesta poistettavasta artikkelista ei tarvitse järjestää poistoäänestystä. Äänestys on mahdollisimman huono tapa hoitaa asiat, se on raskas ja byrokraattinen ja vie paljon käyttäjien aikaa. Sitä pitäisi käyttää vain ennakkotapausmaisissa tilanteissa tai tilanteissa, joissa aiheen merkityksestä on erimielisyyttä. Suosittelen joko {{roskaa}}-mallinnetta tai ensin merkinnän lisäämistä keskustelusivulle ja jos yhteisymmärrys poistosta syntyy, poistamista "kevyemmän" menettelyn mukaan. --Tynkänen 13. syyskuuta 2005 kello 16:51:01 (UTC)

No joo, ainakin nuo ironmaidenin epämääräiset jäsenet olisi voinut niputtaa samaa äänestykseen. Oikeastaan taidanpa vääntää ne saman tien redirectiksi ja peruuttaa äänestyksen. --Mikko Paananen 13. syyskuuta 2005 kello 17:05:06 (UTC)

Palautusäänestys

Kiitos Mikko, kun laitoit palautusäänestykset näkyviin artikkeliäänestyksiin.

Se taisi kuitenkin mennä jotenkin pieleen, kun näkyy vain vanhoja ääniä ja keskustelua, vaikka tänäänkin on keskusteltu vilkkaasti ja äänestetty. --Juhani Putkinen 18. syyskuuta 2005 kello 17:14:01 (UTC)

Sivuilla jotka on koottu muista sivuista (kuten Wikipedia:Palautettavat sivut) näyttää olevan tapana tehdä noin. Sen pitäisi päivittyä itsekseen noin vartin sisään. Tosin osalla Wikipedian palvelimista tuo sivu ei näy päivittyneen, kun välillä sinne mennessä tulee vanha sivu ja välillä uusi. --Mikko Paananen 18. syyskuuta 2005 kello 17:30:36 (UTC)

Ei ole vieläkään päivittynyt. --Juhani Putkinen 18. syyskuuta 2005 kello 18:22:06 (UTC)

Ei näköjään päivittynyt ennen kuin sivun tallensi uudelleen. Ohjelmassa on bugeja[18][19]. --Mikko Paananen 18. syyskuuta 2005 kello 19:38:37 (UTC)

Tyhmä kysymys

Kuinka palautan tuhritun artikkelin takaisin johonkin edellisversioon (esimerkiksi vaikka tuo tuorein 80.221.100.43:n tekemä sotku 14. huhtikuuta)? Joku lyhyt mutta näppärä keino siihen varmaan on.. --wm313 26. syyskuuta 2005 kello 19:07:31 (UTC)

Valitsemalla historiasta viimeisimmän järkevän version, avaamalla sen muokkattavaksi ja tallentamalla. (Ylläpitäjäoikeudet saaneilla on namiska josta viimeisen muutoksen voi perua :-) --Mikko Paananen 26. syyskuuta 2005 kello 19:11:13 (UTC)

No niinpä tietenkin - näin plebeijinä sitä on tuijotettu silmät soikeina ruudun nurkkiin ja etsitty puuttuvaa painiketta. No, ehkä tuon editoinnin vaivan kärsii vailla ylläpitovastuuhuolia ;) - wm313 *kiittää*

Tuleeko siitä ylläpitäjän namiskasta automaattisesti myös se kaiken kattava kuvaus kätevästi yhteenvetokenttään? Ts. me tavalliset wikitallaajat joudumme kirjoittamaan "rv" tms. itse...? --Jaakonam 30. syyskuuta 2006 kello 11.12 (UTC)

Tulee. Tosin sitä ei saa mitenkään muutettua eikä viestiin saa perustelua tms. --Mikko Paananen 2. lokakuuta 2006 kello 20.22 (UTC)

"Hei ukko! vankkana Mariah fanina voin luvata sulle et Mariah on sanoittanut tai vähintään co-writerinä ollu kaikissa biiseis (lukuun ottamatta covereita) ni nyt jätät sen rauhaan!! sä olit taas muokannu sitä. :S"

Sähkökirjat

Artikkeli 'e-kirja' tulisi korvata oikealla termillä 'sähkökirja'. En ole perehtynyt wikipedia-käytäntöihin, joten huomautin asiasta edellisen muokkauksen tehneelle henkilölle. Eilen ajattelin kuitenkin tehdä muutoksen itse, mutta nyt se oli jo peruttu. Huomautuksena oli, että sivuja ei siirretä kopioimalla. Miten muuten sen voisi tehdä, kun sisällössä sinänsä ei ole huomauttamista, mutta itse termi on väärä?

Rekisteröi tunnus ja käytä 'siirrä'-toimintoa.

Muuten en kyllä ole varma että 'sähkökirja' on oikea nimi. Paitsi että se kuulostaa (mielestäni) hölmöltä, kotus näyttää käyttävän ensisijaisesti termiä 'elektroninen kirja'[20], samoin opetusministeriön säädökset[21]. Termitalkoissa on kyllä sähkökirja, mutta "elektroninen kirja" näyttää netissä enemmän käytetyltä. --Mikko Paananen 3. lokakuuta 2005 kello 06:34:26 (UTC)

Opiskelen kirjastoalaa ja tiedän, että nykyään käytetty termi on sähkökirja. Tuon ensimmäisen linkin käännös on lähinnä 'finskaa', ei suomea. Toisessa linkissä on kyse näkövammaisten tuotteista, joten siinä ei varmaankaan tarkoiteta tavallista sähkökirjaa (en tiedä). Eihän sokea näe tietokoneen ruudulta yhtään sen paremmin kuin paperiltakaan. Sanaa voisi verrata seuraavasti: email=sähköposti, ebook=sähkökirja. Termi saattaa toki vielä hakea paikkaansa, mutta alalla on vakiintunut termi sähkökirja.

Enpäs ole kuullut termiä "sähkökirja" ennen. Itse olen oppinut käyttämään e-kirjan suomalaisena vastineena elektroninen tai sähköinen kirja. Olen ollut kahtena keväänä töissä eräässä kirjastossa, jossa käytettiin termejä elektroniset aineistot (tosin lähinnä tietokannoista) ja vastaavasti perinteisestä kirjasta painettu aineisto --Usm

Tästä on parempi keskustella artikkelin keskustelusivulla. Nimi on näköjään jo e-kirja, joka ei ainakaan kuulosta suomelta. --Mikko Paananen 11. toukokuuta 2006 kello 17.51 (UTC)

Maakaasu-sivu

Miksi kumosit muokkaukseni Maakaasu-sivulla? Mikä oli vikana? --193.143.233.204 13. lokakuuta 2005 kello 08:38:36 (UTC)

Poistit siitä näköjään tekstiä ilman selitystä (sama teksti lienee auto-sivulla, jota samaan aikaan joku vandalisoi). Kumosin epähuomiossa molemmat muutokset. --Mikko Paananen 13. lokakuuta 2005 kello 08:47:32 (UTC)

Suomen sisällissota

Terve

Olen uusi ja kömpelö Wikipedian käyttäjä enkä siis hallitse Wiki-tekniikkaa. Voisitko ystävällisesti tehdä vastaavat nettilinkkaukset Sisällissota-artikkeliin samasta uta.fi/koskivoimaa/kansalaissota-linkistä, jossa on tuo Ohto Mannisen Vapaussota-artikkeli Hist. Aikakauskirjasta 2/1993. Samasta Hist. Aikakauskirjan numerosta ja nettilinkistä kun löytyvät myös Heikki Ylikankaan Sisällissota-artikkeli ja Pertti Haapalan Luokkasota-art., jotka minusta olisi hyvä saada esille (Ylikankaan ja Mannisen jutut on mainittu myös kirjallisuusluettelossa). --Ilummeen 20. lokakuuta 2005 kello 18:12:32 (UTC)

Qwertypedia

Halusin vain ystävälisesti muistuttaa, että Wikipedian keskusteluissa saa vittu kiroilla (suonet anteeksi demonstraation) ilman pelkoa rangaistuksesta. Huonoa tyyliähän se on, mutta Qwertyn kommentissa oli kyllä kysymyskin, minkä poistit. —MikkoM (♫) 26. lokakuuta 2005 kello 23:13:42 (UTC)

No mikäs <<alatyylinen ilmaus>> sinä olet <<infinitiivi>>.. täyttää mielestäni mainiosti henkilökohtaisuuksiin menemisen puitteet. Jos Kompak ei siitä tässä tapauksessa pane pahakseen, OK. --Mikko Paananen 27. lokakuuta 2005 kello 16:55:43 (UTC)

Ulkoiset linkit

Saiskos ylläpitäjältäkin vastauksen oheiseen ongelmaan ? Kohta: ortodoksiset linkit sivulla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Hartz --HAnnuP 13. marraskuuta 2005 kello 19:36:14 (UTC)

Vastasit tuolla Hartzin puolella:"Hartz on tarkistellut artikkeleissa olevia linkkejä. ... Ainakin Arseni (piispa) -artikkelissa oli rikkinäinen linkki ... 13. marraskuuta 2005 kello 20:05:55 (UTC)" ja korjasit samalla Ambrosiuksen linkin, jonka Hartz nyt sitten poisti. ??? Ei tainnut enää olla rikkinäisyys syynä ?? --HAnnuP 17. marraskuuta 2005 kello 06:31:45 (UTC)

Taisi varmaan poistella niitä linkkejä enää uudestaan tarkistamatta. --Mikko Paananen 17. marraskuuta 2005 kello 15:12:21 (UTC)

neuvostoliiton partisaanit suomessa

Jos väität, etteivät neuvostoliiton partisaanit suomessa olleet laittomia taistelijoita vaan sotarikollisia, toivoisin jonkinlaista perustelua tälle.

Terv. Nikolas Mäki

En väitä tietääkseni kumpaakaan. --Mikko Paananen 16. marraskuuta 2005 kello 15:41:59 (UTC)

Yleiskaasuvakio

Moi, Huomasin irc-logista, että poistit sivun Yleiskaasuvakio:

[Nov23 01:31] <WHA> Toiminnot:Log/delete Mikko Paananen poisti sivun Yleiskaasuvakio: sisälsi: 'R = 8,314 KJ / mol*K{{Tynkä/Kemia}}[[Luokka:Kemia]][[Luokka:Fysiikka]] ' http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toiminnot:Log/delete&diff=0&oldid=0

Haluan vain varmistaa, että oliko tarkoitus poistaa artikkeli liian lyhyenä. Sen sisältämä kaava on ilmeisesti oikein: [http://www.google.fi/search?q=yleiskaasuvakio]. (hmm, vai pitäisikö olla 8,314 kJ eli pieni 'k'?)

Sivu asiasisällöllä "R = 8,314 KJ / mol*K" ei ole artikkeli laisinkaan eikä kerro otsikon asiasta mitään. Voisi jäädä maallikolle merkitys hiukan epäselväksi. --Mikko Paananen 22. marraskuuta 2005 kello 23:54:42 (UTC)

Kyl, onhan tuo noinkii. Ja kaavassa oli sitä paitsi virhe. Oikein olisi ilman kilo:a eli R=8,312 J/molK [http://en.wikipedia.org/wiki/Gas_constant] --[boxed] 23. marraskuuta 2005 kello 00:02:09 (UTC)

Kansalliset vapaapäivät

Sivun oli alunperin tarkoitus toimia eri maiden kansallisten vapaapäivien keskittäjänä. Yritin etsiä tietoa kansallispäivistä Wikipediasta, enkä niitä löytänyt, joten loin sivun. Suomi-artikkelista päivät eivät välttämättä helposti löydy? Ehkä ohjaus olisi vähintäänkin tarpeen. Jee 23. marraskuuta 2005 kello 10:18:40 (UTC)

Kansallispäivä sivulla on eri maiden kansallispäiviä. Pitäisi varmaan täydentää sinne en.wikistä. Ei varmaankaan kannata laittaa joka maan jokaista päivää samalle sivulle, ne on en.wikissäkin eroteltu maittain[22], tosin en ymmärrä miksi niitä ei ole lueteltu maa-artikkeleissa. --Mikko Paananen 23. marraskuuta 2005 kello 10:45:40 (UTC)

Artikkelin poisto

En tajua tuota logiikkaa. Eikös pelkkä diskografiakin ole parempi kuin tyhjä sivu? Ja Wikiin voi kuka vaan kirjoittaa, joten diskografiasta voisi joku (kuka tahansa) laajentaa artikkelia vaikka historiaan. Mielestäni olisi asiallisempaa metsästää paskanjauhanta-artikkeleita mieluummin, kuin sellaisia jo(i)ssa on edes jotain bändistä (diskografiakin on _jotain_ bändistä). - kebabi

Artikkelin ongelma oli se, että mistään ei käynyt ilmi että kyse oli bändistä. On melko itsekästä kuvitella, että kirjoitettuaan mitä vaan joku muu alkaisi korjailla onnetonta artikkelia paremmaksi. Epämääräiset listat oudolla otsikolla, joista ei käy selville mitä asia koskee, joutavat roskalaatikkoon. --Mikko Paananen 25. marraskuuta 2005 kello 17:34:13 (UTC)

Artikkelin merkintä roskaksi

Merkitsit aloittamani Luettelo sotakirjoista roskaksi, mielestäni se ei ole roskaa koska se ei ole läheskään valmis. Eikä tämän tapainen luettelo voi ikinä ollakkaan täydellinen. Kysyisinkin mielipidettäsi kuinka paljon siinä olisi pitänyt olla teoksia ensimmäisessä tallennus vaiheessa, että se ei olisi roskaa? Mottoni on ei Roomaakaan päivässä rakennettu, eikä varmaan Wikipediaakaan. Tosin olenkin vasta aloittelija täällä. ÄläMölö 25. marraskuuta 2005 kello 20:28:26 (UTC)

No kyllä siinä ainakin enemmän olisi voinut olla kuin yksi. Alkuun pistetyllä projekteilla kun on aika välillä tapana jäädä sellaisiksi, joten parempi siivota ne heti pois. Ei se ny kyllä vieläkään kovin täydelliseltä näytä. --Mikko Paananen 26. marraskuuta 2005 kello 08:03:56 (UTC)

Peyrefitte

Hups. Tekevälle sattuu ;) Kumosit tekemäni pienen muutoksen Roger Peyrefitteä koskevaan artikkeliin, eli "skandaalien tekijä" -luvun otsikon. Olen Vaittisen kanssa sopinut, että voisin kirjoittaa ko luvun, mutta ehdin vain aloittaa kun koneeni sekosi. Eli, kyllä se on ihan oikea alku uudelle luvulle, joko minun tai Vaittisen taho jonkun muun tekemänä ;) Alexius Manfelt 28. marraskuuta 2005 kello 13:09:40 (UTC)

Vapaamuurarit etc.

Vapaamuurareista saatava objektiivinen tieto ei voi olla vapaamuurareilta itseltään saadun tiedon varassa. Mikäli jotkin vapaamuurarit sanovat edustavansa kristillistä suuntausta, heidän tulisi voida todentaa asia.

Toisin kuin Mikko Paananen esittää vapaamuurareita koskevan artikkelin muokkauksessaan, Raamattu on tällöin auktoriteetti. Muussa tapauksessa mitä epämääräisimmät porukat voisivat julistautua kristityiksi, mikäli Raamattuun ei saa vedota. Paananen voisi edes tarjota tilalle omaa määritelmäänsä kristillisyydelle, jotta sen perusteella voi päätellä mikä ei sitä (hänen mielestään) ole.

kristillinen, Jeesuksen Kristuksen oppiin eli kristinuskoon kuuluva tai liittyvä, usein erityisesti Jeesuksen opettaman moraalin mukainen. (CD-Facta)

kristillinen, kristinuskon piiriin kuuluva, kristinuskon oppien mukainen. (2) kristinuskon hengen mukainen, sen hengessä toimiva, kristitylle sopiva; hurskas, jumalinen. (Perussanakirja)

Kummassakaan määrittelmässä ei mainita kirjaimellista raamatuntulkintaa. Sitä en tiedä millä siteeraamistasi raamatunkohdista saadaan johdettua salaseurojen kielto, sopivasti "tulkitsemalla" varmaan. --Mikko Paananen 3. joulukuuta 2005 kello 19:08:40 (UTC)

Mainitsemasi "sopiva tulkinta" yllä mainituista sopii parhaiten Perussanakirjan määritelmään. Se on linjassa kristillisen uskontunnustuksen kanssa, "Minä uskon Jumalaan, Isään..." .

Asia, jota haluan korostaa, on vapaamuurareiden - myös "kristillisten" -pyrkimys esittää Jeesus "vain" dogmin opettajana. Muuraritulkinta eroaa siten oleellisesti uskontunnustuksesta. Vaikka moderointi ei voi ollakaan tunnustuksellista, sen täytyy hyväksyä kristillisyyden tulkinnassa kristittyjen pyhän kirjan asema. Sehän viime kädessä määrittelee kristillisyyden parhaiten.

Viittaamani kohdat Raamatussa oli tarkoitettu esittämään avoimen, läpinäkyvän toiminnan ja salamyhkäisen eron, joka voidaan esittää näin: Valhe edellyttää (aina joidenkin) tosiasioiden salaamista. Totuus voidaan esittää ilmankin.

Toivottavasti palautat mainitut Raamatun kohdat artikkeliin. Ne paljastavat, että vapaamuurarit eivät voi sitoutua kristillisyyteen.

Onko vapaamuurareiden epäkristillisyydelle jonkin painava lähde, vai onko se vain oma mielipide? --Mikko Paananen 3. joulukuuta 2005 kello 20:52:40 (UTC)

Harrastetaanpa päättelyä faktojen pohjalta. - Vapaamuurarit vakuuttelevat sivuillaan, etteivät ole uskonnollinen järjestö. - Vapaamuurarit sanovat uskovansa yhteen jumalaan. (Siis kumpaa - eivät ole uskonnollisia, vaiko ovat?)

Jatketaan. Järjestön kokouksissa on aina jokin pyhä kirja mukana, Raamattu, Koraani tai muu. Yleismaailmallisesti muurarit eivät siis ole kristittyjä.

Kysymyksesi muurareiden mahdollisesta epäkristillisyydestä ja toiveesta lähdeviitteestä palautuu asenteeseesi; siihen, hyväksytkö kristillisyyden "mittaamiseen" raamatulliset vai vapaamuurarilliset perusteet. Muurarit eivät tietenkään näe ristiriitaa, koska julistautuvat kristityiksi. Tietenkin silloin muurareiden olisi osoitettava, että toimintansa on avointa ja kestää lähempää tarkastelua - myös kritiikkiä.

Pyyntösi salaseuran ulkopuoliselle on muutoin kohtuuton. - Jos olen ulkopuolinen, en voi osoittaa salaisen järjestön luonteesta mitään. - Entisten jäsenten tiedot osoittavat järjestön entisestä luonteesta. - Mikäli Raamattu mitätöidään kristillisten arvojen johtamisessa, on mahdollisuus, että ne johdetaan auktoriteetin asemaan korotetuista epäkristillisistä lähteistä.

Tiivistetysti: Raamatullisin perustein on osoitettavissa, että salaseuraisuus ei ole (raamatullisesti) kristillistä. Eikä sillä tarvitse edes lyödä... ;)

Huah. Ainakaan kumpikaan siteeraamasi raamantunkohta ei käsitellyt salaseuroja, tai kieltänyt niitä. Kyse lienee kaukaa haetusta tulkinnasta, elikkä mielipiteestä. Jos kerran vapaamuurarit ovat eri mieltä, kysyn vielä, onko tätä 'salaseurojen kielto' -tulkintaa tukemassa mikään mainittavan merkittävä taho? --Mikko Paananen 3. joulukuuta 2005 kello 23:11:30 (UTC)

Vapaamuurarit ovat eritoen kait juuri katolisen kirkon kieltämiä ja paavit ovat monasti ottaneet kantaa niitä vastgaan. Peyrefitte tuo asiathyvin esiin teoksessaan Les fils de la lumiere. Perusteluja en nyt viitsi kaivaa. Reformoidut tunnustukset ovat suhtautuneet liberaalimmin asiaan ja usein niiden johtohenkilöitä on mukanakin ko seuroissa. Alexius Manfelt 4. joulukuuta 2005 kello 02:20:57 (UTC)

Pääasia taitaa olla, että vapaamuurarit ovat lahko, mikä on ristiriidassa katolisen kirkon "Pyhä, yksi, katolinen" -periaatteen kanssa. Catholic Encyclopedia syyttää vapaamuurareita humanismista, joka on ristiriidassa yliluonnollisen totuuden kanssa.[23] --Mikko Paananen 4. joulukuuta 2005 kello 13:05:54 (UTC)

Kysyit merkittävää auktoriteettia. Ehdotan sellaiseksi logiikkaa. Vaikka "syytön kunnes toisin todistetaan" on tässäkin asiassa toimiva periaate, ei salaseuran tavoitteita tai motiiveita tule kertoa sen omien äänitorvien mukaisesti. Ei tarvita jotakin nimellistä auktoriteettia, jos faktat ovat nämä:

1) Kristinuskon ydin on avoin kaikessa yksinkertaisuudessaan. 2) Vapaamuurarius edustaa salaseuraisuutta.

=> Vapaamuurarius ei ainakaan tältä osin ole kristillistä.

Auktoriteetteja on siis turha peräänkuuluttaa - nehän voidaan vesittää tämänlaatuisissa kysymyksissä. Ei paavi, ei enkeli taivaan tai cd-facta voi määritellä mitä Raamatussa on sanottu. Huomannet, että muutoin tullaan siihen mistä edellisessä viestissäni kirjoitin eli ajaudutaan alueelle, missä epäkristilliselle taholle annetaan valta määritellä kristillisyys.

Kysynkin, miksi uskoisit vaikkapa muurarien kirjanpitäjää, jos tämä ei toimita kaikkia asianmukaisia dokumentteja?

Kyseisiä "dokumentteja" kertovatkin ainoastaan entiset muurarit. Nämä todistavat järjestön luonteesta ja salaisuuksista. Eräs tällainen sivu on http://www.ephesians5-11.org/ex_masons_for_jesus/ mutta en tietenkään väitä tämän yksittäisen sivuston todistusvoimasta mitään. Huomion arvoista onkin, että heidän havaintonsa ovat yhtä yleispätevät kuin minun tai kenen tahansa, joka on kiinnostunut kristillisestä uskosta eikä luota kristillisyyden määritelmissä epämääräisiin auktoriteetteihin.

Onko sinulla esittää perusteineen, mikä taho olisi paremmin kelpoinen kristillisyyden tai sen puuttumisen arviointiin kuin Raamattu?

Päättelysi on Wikipedian kannalta merkityksetöntä. Et ole esittänyt raamatunkohtaa jossa salaseuraisuus olisi kielletty, koska sellaista ei ole. Matt 6:6. --Mikko Paananen 6. joulukuuta 2005 kello 21:43:01 (UTC)

Nyt et ole rehellinen. Raamatussa ei tosin ole sanaa "salaseura", mutta eipä siellä ole myös myöskään sanaa "pedofilia". Kuitenkin, Raamattu tuomitsee kummatkin jyrkästi.

Raamattuhaku: http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible

Haku "salas*" löytää 22 jaetta Raamattu 1992 tekstistä.

- Päivän selvää, että todisteiden valossa inttäminen on tarkoitushakuista. Siihen kuitenkin sorruit. - Et myöskään vastannut aiemmin esittämiini kysymyksiin, koska et kyennyt.

On siten päivän selvää, mitä maata edustat. Yleensä kritiikkiä saadessaan vapaamuurarit ovat tosin tyytyneet näihin menetelmiin:

- If the critic is not a Freemason, his criticism is dismissed. Freemasons say he could not possibly know the truth about the society because he has never been a member.

- If the critic is a member which has left the society, Freemasons dismiss his criticism by saying that, for some unknown reason, he has developed a hatred against the society. This hatred not only caused him to leave Freemasonry, it has caused him to print absolute lies in an attempt to discredit and destroy the society.

Oli odotettavissa, että tällä sivuraiteella voit toimia vapaammin - eihän tänne juuri kukaan eksy - mutta toivottavasti toimit jatkossa rehellisemmin. Sehän tekisi parasta uskottavuudellesi.

Huah. Taidan pelata Hitler-kortin. Keskustelu on ohi. --Mikko Paananen 7. joulukuuta 2005 kello 15:47:15 (UTC)

Mikko Paananen palauttelee perustelematta mitenkään tai oman kiinnostuksensa perusteella

Mikko Paananen rikkoo jatkuvasti Wikipedian sääntöjä palauttelemalla esimerkiksi Kapitalismi-artikkelia perustelematta mitenkään tai pelkän oman kiinnostuksensa perusteella. Mikko Paanasen kirjoitusoikeus Wikipediaan pitäisi poistaa niin kauan kuin hän ei ole oppinut Wikipedian sääntöjä. Mikko Paananen ei ole oppinut, että Wikipediaan pitää kirjoittaa neutraalista näkökulmasta ja että hänen oma kiinnostuksensa ei ole riittävä syy palautella. Mikko Paananen rikkoo neutraalia näkökulmaa esittämällä omia mielipiteitään ainoana totuutena ja sensuroimalla muut.

Jotta saisitte oikean kuvan kyseisestä inttäjästä (Matti Linnavuori), suosittelen lukemaan seuraavat linkit: "Tapon rangaistussäännös on aika epämääräinen ja mielivaltainen, joten sen voisi siirtää paikalliselle tasolle. Uhrittomien rikosten, esimerkiksi huumeiden käytön, ei ainakaan tarvitsisi olla rikoslaissa ollenkaan." [24]

"I lost my job partly because I participated in the Finnish parliamentary election with a radical platform" [25]

Tuo on asiatonta solvausta, jonka saisi poistaa Wikipedian sääntöjen mukaan. Samuli Lintula ja kumppani kuitenkin omavaltaisesti palauttivat tuon solvauksen.

Kumpi lainauksista on solvausta? Helsingin Sanomien vai tuo itse kirjoitettu? --Mikko Paananen 18. joulukuuta 2005 kello 15:46:21 (UTC)

Mikko Paananen jatkoi Wikipedian ohjeen rikkomista mitenkään perustelematta palauttamalla asiallisia muutoksia ja korjauksia Kapitalismi-artikkelissa.

Hyvä kun urputat etukäteen, niin voin sitten rauhassa palauttaa "asialliset muutoksesi". Voisit muuten opetella allekirjoittamaan. --Mikko Paananen 18. joulukuuta 2005 kello 15:46:21 (UTC)

Sosialismi

En ole artikkelia koskevaan kiistaan tutustunut tarkemmin, mutta näyttää siltä, että palautit artikkelin versioon, jota olet itse kannattanut muokkaussodassa, ja sen jälkeen suojasit artikkelin välittömästi. Tällainen toiminta ei välttämättä ole suotavaa, koska se saattaa vaikuttaa ulkopuolisista suojaustoiminnon väärinkäytöltä.

Yleensä suojaus tulisi jättää kiistaan osallistumattoman ylläpitäjän tehtäväksi. Tässä tapauksessa olisit voinut lukita artikkelin vastapuolen versioon osoittaaksesi, että tarkoituksesi oli ainoastaan keskeyttää muokkaussota, ei suosia tiettyä versiota. —MikkoM (♫) 8. joulukuuta 2005 kello 18:53:40 (UTC)

No joo, itse asiassa palautin sen ML:n ja SM:n muokkauksien jälkeiseen tilaan. Eiköhän artikkeli muille kelpaa kuin sille yhdelle käyttäjälle. Otin suojauksen pois. --Mikko Paananen 8. joulukuuta 2005 kello 19:01:49 (UTC)

Artikkelien Boxed ja Yksittäispakattu tuote poistaminen

Miksi poistit kaiken tiedon, jonka olin kirjoittanut artikkeliin Boxed? En nyt muista tarkalleen, mitä kaikkea siellä oli, mutta muistaakseni kerroin esimerkein, mitä termi voi käytännössä tarkoittaa ja miten se eroaa vastakohdastaan Bulk. Wikisanakirjan määritelmä "(kauppa) yksittäispakattu tuote" tuskin kertoo asiasta tietoa hakevalle yhtään mitään.

Olen myös eri mieltä artikkelin siirtämisestä Wikisanakirjaan. Toki se voi olla siellä, mutta miksei myös Wikipediassa. Mitkä ovat ne perusteet, joiden mukaan tieto sijoitetaan? Onko --[boxed] 12. joulukuuta 2005 kello 15:36:26 (UTC)aikomuksenasi siirtää esim. kaikki tietotekniikassa käytettyjen englantilaisperäisten termien selitykset sanakirjaan?

Toivoisin ylläpitäjältä jonkinlaista keskustelua ennen vaivalla kootun tiedon tuhoamista.

--[boxed] 11. joulukuuta 2005 kello 22:50:54 (UTC)

Olen harvinaisen paljon samaa mieltä Paanasen kanssa ;) jos kyse on ollut, kuten boced kirjoittaa: "kaikki tietotekniikassa käytettyjen englantilaisperäisten termien selitykset sanakirjaan, niin ne sellitykset todellakin kuuluvat muaunne kuin ensyklopediaan. Alexius Manfelt 12. joulukuuta 2005 kello 07:17:21 (UTC)

Joo, termien selitykset ja etenkin vieraskielisten termien selitykset kuuluvat nimen omaan sanakirjaan. Artikkelissa oli englanninkielisen termin selitys, jolle on vakiintunut suomenkielinen vastike 'yksittäispakattu'. Sitten sanottiin että mukana voi joskus tulla oheistuotteita ja esimerkkejä pelkästään tietokoneen osista. Sivua ei ollut edes linkattu mistään muualta kuin suoritin-sivun 'katso myös' -osiosta ja jostain syystä tuo oli vielä merkitty tyngäksi. --Mikko Paananen 12. joulukuuta 2005 kello 13:07:22 (UTC)

Termit Boxed, Bulk ja Retail ovat vakiintuneet suomalaisessa kielenkäytössä. Niitä on käytetty alun perin tietokoneiden komponenttien kaupassa, mistä ne ovat levinneet muualle. Esim CD- tai DVD-levykokoelmasta voidaan sanoa, että se on "boxed". Termi yksittäispakattu ei korvaa termiä Boxed, koska ne merkitsevät eri asiaa.

Paanasen artikkelin poistamiseen liittyy kaksi erillistä ongelma:

Olkoonpa artikkeli Wikipediassa tai Wikisanakirjassa, Paananen tuhosi runsaasti tietoa, joka oli minun mielestäni arvokasta. Väitän, että on paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä mitä vaikkapa suorittimen Boxed-malli tarkoittaa. Osa heistä tulee wikiin hakemaan tästä tietoa. Paanasen Wikisanakirjaan jättämä määritelmä "(kauppa) yksittäispakattu tuote" on heille yhtä tyhjän kanssa.
Paananen poisti artikkelin ja sen sisältämän tiedon Wikipediasta käymättä asiasta minkäänlaista keskustelua. Näin ei varmaan ole tarkoitus toimia, ellei kyse ole ilmiselvästä roskasta, mitä artikkelini toivottavasti ei sentään ollut. :-)

Artikkelia ei enää pääse tarkastelemaan, mutta se pitää luultavasti paikkansa, että artikkeli sisälsi määritelmiä ja muutaman esimerkin. Tynkiä on kuitenkin tarkoitus laajentaa eikä poistaa.

--[boxed] 12. joulukuuta 2005 kello 15:36:26 (UTC)

Termit eivät ole vakiintuneet suomalaisessa kielenkäytössä, vai listaako niitä joku suomenkielinen hakuteos. Edelleenkään Wikipedia ei ole vieraskielisten sanojen selityksiä varten, kun on olemassa täysin vastaava suomen kielen sana. Itse kirjoitit näköjään: "Kaupankäynnissä Boxed (myös Retail) tarkoittaa, että tuote on yksittäispakattu, 'myydään omassa pakkauksessaan'.". Vink. myös sanakirjan artikkeleita saa muokata. --Mikko Paananen 12. joulukuuta 2005 kello 20:53:37 (UTC)

Termien käytön yleisyys - ja samalla ilmeisesti artikkelin merkityksellisyys - muodostuu täten meidän kahden väliseksi mielipide-eroksi. Ja 50% kannatuksellahan ei artikkeleita poisteta. Muut eivät asiasta nyt pääse edes keskustelemaan, koska artikkeli ei ole nähtävillä.

Esimerkiksi musiikin, elokuvien sekä tietokoneiden [nuorten] harrastajien keskuudessa nämä termit ovat yleisesti käytössä. Kysymyksiä termien merkityksistä ja eri tasoisia selityksiä niille esiintyy aika-ajoin suomalaisilla keskustelupalstoilla [26], varsinkin termiä boxed käytetään runsaasti tuotteiden kuvauksissa [27] [28] [29] [30]. Minkälaisissa "hakuteoksissa" termin täytyy mielestäsi olla mainittu, jotta siitä voi olla artikkeli Wikipediassa? Listaavatko jotkut tuntemasi hakuteokset sellaisia termejä kuin trolli, sock puppet, pissis, tuunaus, larppaus, ollie, mecha, blogi, wiki jne.

Toistan, että näille termeille ei ole olemassa täysin vastaavia suomenkielisiä sanoja. Termiä boxed voidaan selittää termin yksittäispakattu avulla, mutta boxed-käsitteeseen liittyy muita assosiaatioita, joita yritin muistaakseni kuvata esimerkkien avulla. Jos artikkelissa luki kuten lainaat, voi olla, että määritelmää kannattaisi parantaa. Tuo lause on kuitenkin irroitettu asiayheydestään, joten sen perusteella on mahdotonta tehdä ainakaan artikkelin sisältöä koskevia johtopäätöksiä.

En ymmärrä huomautustasi, että sanakirjaakin voi muokata. Ikään kun haluaisit sanoa, että "Sorry, tuhosin kirjoittamasi artikkelin, enkä viitsi sitä nyt palauttaa. Mutta ei se mitään, kirjoita se uudelleen tuonne sanakirjan puolelle."

Kiinnitän luonnollisesti erityisen paljon huomiota juuri tähän aiheeseen, koska olen ottanut nimimerkkini termistä boxed. Vaikka termi on minulle ns. henkilökohtainen, olen sitä mieltä, että toimintatapasi oli wikin hyvien tapojen vastainen. Esimerkiksi malline {{Tarkistettava}} olisi varmasti sopinut artikkeliin, ja olisi antanut mahdollisuuden keskutella siitä kunnolla sekä parantaa sitä.

--[boxed] 13. joulukuuta 2005 kello 11:01:57 (UTC)

Mitkäs sitten ovat paremmat sanojen "wiki", "blogi", jne. suomenkieliset vastineet? Sanalle 'boxed' on sanakirjassa varsin yksikäsitteinen vastine: boxed ['bɒkst] a laatikossa t. rasiassa [ym.] myytävä. Noita "Personal Official Boxed Set":jä tuskin voi pitää suomen kielenä, vaan englanninkielisen tuotenimen suorana käyttönä.

Lainaamani määritelmä oli itse kirjoittamasi ensimmäinen kappale. Seuraavassa alettiin selvittää muista sanoja. Koska "artikkelissa" ei ollut tuon enempää asiaa, oli varsin perustelua siirtää määritelmät sanakirjaan. Wikipedia:Mikä Wikipedia ei ole Wikipedia ei ole sanakirja, vaan artikkeleiden tulisi olla pitempiä ja syväluotaavampia kuin pelkkä sanan tai termin määrittely. Mitä syväluotaavaa aioit kirjoittaa termistä "boxed"? (vai jättää sen tynkänä jonkun muun kirjoitettavaksi) Voit pyytää artikkelin palautusta sivulla Wikipedia:Palautettavat sivut --Mikko Paananen 13. joulukuuta 2005 kello 14:26:46 (UTC)

Kuten jo aikaisemmin totesin, käsittelemme tässä nyt kahta ongelmaa. Tässä ne ovat uudelleen:

Tuhosit runsaasti tietoa. Et suinkaan siirtänyt määritelmiä sanakirjaan, kuten tunnut väittävän, vaan poistit kirjoittamani artikkelin, jossa selvitetään termejä boxed, bulk, retail ja tray. Tämän kaiken korvasit kahdella lauseella sanakirjassa: "boxed = (kauppa) yksittäispakattu tuote" ja "retail = vähittäismyyntiin liittyvä". Termeistä bulk ja tray en löydä sanakirjasta mainintaa.
Poistit artikkelin Wikipediasta käymättä asiasta minkäälaista keskustelua.

Eihän sillä ole merkitystä, että sanakirjassa on suomennos sanalle boxed. Sanakirjoista löytyy myös yksikäsitteisiä käännöksiä sanoille kuten troll, chat, spam jne. Huomaa, että bulk- tai tray-mallia olevat prosessorit myydään myös yksittäispakattuina laatikoissa, mutta ne eivät ole boxed.

Kyllä, aikomuksenani oli laajentaa artikkelia. Muistaakseni sieltä puuttui selostus elokuva- ja musiikkituotteista. Mikäli artikkelin suppeus alkoi häiritä sinua, niin ylläpitäjänä sinä varmasti tiedät, että käytäntö tällaisessa tilanteessa on laajentaa artikkeleita itse, eikä poistaa niitä.

Artikkelin palauttamisesta on tuskin syytä äänestää, koska sen poistamisestakaan ei ole äänestetty - eikä edes keskusteltu, kuten olen jo todennut.

--[boxed] 13. joulukuuta 2005 kello 16:49:26 (UTC)

No, kirjoitin nyt nuo määritelmät sanakirjaan yleiskielisinä. Huolimatta siitä että osa ihmisistä ei tiedä mitä "boxed" tarkoittaa, Wikipedia ei ole 1) sananmäärittelyjä, 2) prosessorikauppaan liittyvä slangiopas. Lisäksi minusta tuntuu, että olet keksimässä noille sanoille tässä yhteydessä jotain omaa merkitystä, jota niillä ei ole. Sana boxed on suomeksi = yksittäispakattuna. --Mikko Paananen 13. joulukuuta 2005 kello 23:20:50 (UTC)

Spam on suomeksi nötkötti, ja internet on kansainvälisverkko. Wikipediassa määritellään sanoja ja kerrotaan slangista. Toki Wiki on paljon muutakin. Totta, että tällaisten termien pitäisi olla kyseistä alakulttuuria käsittelevässä artikkelissa, ja näen ne mielelläni yhdistettynä sellaiseen. Mutta niin kauan kuin sellaista ei ole, tiedon pitää löytyä jostain muualta. Antamistani linkeistä pitäisi selvitä, että termejä käytetään suomen kielessä ja boxed ei ole sama kuin yksittäispakattu.

--[boxed] 13. joulukuuta 2005 kello 23:53:36 (UTC)

Mikäli sinulla tai muilla ei ole tuoda keskusteluun lisänäkökantoja tässä vaiheessa, niin palautan artikkelin nyt sitten itse. Jatkanemme tätä keskustelua artikkelin keskustelusivulla, eli olisitko hyvä ja toimisit tästä lähtien Wikipedian poistokäytäntöjen mukaisesti. --[boxed] 15. joulukuuta 2005 kello 10:45:53 (UTC)

Siirretty poistettaviin sivuihin. --Mikko Paananen 15. joulukuuta 2005 kello 16:03:29 (UTC)

Neuvostoliitto

Sanoit muokkauksestasi artikkeliin Neuvostoliitto seuraavaa: "pätkä oikeusministeriön dokusta: www.om.fi/uploads/xsjaad828q1.pdf". Eihän kyseessä ole tekijänoikeusloukkaus? --Joonas 16. joulukuuta 2005 kello 16:13:00 (UTC)

Ei, sillä lähde on mainittu. --Matikkapoika 16. joulukuuta 2005 kello 16:15:44 (UTC)

Sitaattioikeuden perusteella saa lainata (lähde mainiten) osan tekstiä vetoamis- tai viittaamisetarkoituksella. Tekstiä ei saa käyttää oman tekstin "sijaan". --Joonas 16. joulukuuta 2005 kello 16:17:59 (UTC)

Toivottavasti ei, en ainakaan keksinyt miten tuota voisi kertoa muuten "omin sanoin", joten tekijän persoonallisuuden osuus tuossa jää aika pieneksi. --Mikko Paananen 16. joulukuuta 2005 kello 16:18:49 (UTC)

Jos tuo koko kappale on kopioitu tuosta oikeusministeriön dokumentista, on se kyllä mielestäni sitaattioikeuden ulkopuolella (eikä siinä mainita lähdettäkään). Poistan tuo osion. Sitaattioikeuden perusteella voi toki lainata lyhyitä pätkiä muiden teksteistä, mutta nimenomaan vetoamis- tai viittaamisetarkoituksella, ei oman tekstin sijaan. --Joonas 16. joulukuuta 2005 kello 16:24:10 (UTC)

Kyllä sitaatti voi olla kuinka pitkä hyvänsa. Näin sanoo Suomen laki. Tosin turhan pitkät lainaukset eivät ole suotavia. --Matikkapoika 16. joulukuuta 2005 kello 16:33:56 (UTC)

Ei pidä paikkaansa. Laissa sanotaan että teoksesta on "lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa". Siteerattua tekstiä saa käyttää omien ajatustensa perustelemiseen, havainnollistamiseen tai siteerattujen ajatusten arvostelemiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että toisen tekemää tekstiä tai kuvaa ei saa käyttää korvaamaan omaa tekstiä.--Joonas 16. joulukuuta 2005 kello 16:36:44 (UTC)

Tarkoituksen edellyttämälle laajuudelle ei ole ylärajaa. Jos siis ei ole parempaa tapaa sanoa asia, se pitää siteerata. En tiedä onko kyseiselle artikkelille olemassa parempaa tapaa sanoa asia, joten se kannattaa sitatoida. Luepa lakikirjasta tuo kohta niin varmaankin selvenee. --Matikkapoika 16. joulukuuta 2005 kello 17:00:20 (UTC)

Tarkoitus - joka tässä tapauksessa on Wikipedia - edellyttämä laajuus on 0, koska asian voi sanoa toisin. Jos kuitenkin on niin, että kaksi tekijää samoista lähtökohdista mahdollisesti päätyisivät samaan lopputulokseen, ei kyseessä ole teos, jolloin tekstiä saisi kopioida rajatta. Tällaisesta tapauksesta ei nyt kuitenkaan ole kyse. -Samulili 16. joulukuuta 2005 kello 17:34:30 (UTC)

Nsmail

Oikeastaan NSMAIL on vasta kehitteillä oleva järjestelmä. Järjestelmä vaatii vielä lisäsuunnittelua, enkä yhtään tiedä milloin saan dokumentaation kirjoitetuksi.

kts. Wikipedia:Ei uutta tutkimusta. Oikeastaan en kyllä nähnyt suunnitelmassa mitään uutta. Kannattaa tarkistaa FUSSP -lista ennen järjestelmän julkaisua:) --Mikko Paananen 17. joulukuuta 2005 kello 21:28:16 (UTC)

Luettelo valtioista bruttokansantuotteen mukaan

Hei! Olet tehnyt artikkelit Luettelo valtioista bruttokansantuotteen mukaan ja Luettelo valtioista bruttokansantuotteen henkilöä kohti mukaan syksyllä 2004 jonkinlaisen scriptin avulla. Jaksaisitko päivittää tiedot lähteenä käyttämiltäsi sivuilta? Tulin siihen tulokseen, että käsin kirjoittamalla se veisi minulta valtavasti aikaa. Päivitän valtiomallineiden tietoja ja noilta sivuilta olisi helppo tarkistaa bruttokansantuotteeseen liittyvät luvut. –Vzb83 31. joulukuuta 2005 kello 08:59:49 (UTC)

Päivitin sitä toista luetteloa, enempää en nyt ehdi kun olen muuttohommissa. --Mikko Paananen 31. joulukuuta 2005 kello 15:53:09 (UTC)

Esto

Jos tulee vahingossa kaksi estoa päällekkäin niin poistamalla poistuvat näköjään molemmat annetut estot :) --TBone 16. tammikuuta 2006 kello 13.52 (UTC)

Näköjään, ja päällekkäiset eivät(?) kuulemma toimi. --Mikko Paananen 16. tammikuuta 2006 kello 13.56 (UTC)

Kuva:Niinisto Sauli.JPG

Miksi kuva mielestäsi on "non-commercial"? Minun käsitykseni non-commersicialista on se, että kuvien kaupallinen käyttö kielletään. Tässä tapauksessa kuvaa saa kyllä ilmesesti käyttää kaupalliseen tarkoitukseen (esim. sanomalehdessa tms), mutta sen julkaisuoikeutta ei saa myydä edelleen. Tämä taitaa olla vähän hiusten halkomista :) --Joonas (kerro) 18. tammikuuta 2006 kello 07.13 (UTC)

'"All images which are for non-commercial only use and by permission only are not acceptable for Wikipedia and _will be deleted_."' löytyi vanhasta keskustelusta. Jimbon sähköpostiviestissä[31] kielletään lisäksi "use by permission only" -kuvat, joka tämä on minusta selvästi, koska julkaisuoikeutta ei edelleen antaa muille. Oman tulkintani mukaan kuva on oikeuksien omistajan "use by permission only" -lisenssillä annettu Wikipedian käyttöön tässä tapauksessa.

Tuo kuvahan on selvästi ei-vapaa, jos kuvaa 1) ei saa antaa kolmansille osapuolille käytettäväksi (julkaisuoikeus) 2) ei saa muokata.

Mihin tarvitaan tuota "Malline:Vapaa/EiMuuntelua" -mallinetta? Ensiksikin kuvat eivät ole mallineen nimen mukaan vapaita, toiseksi se on sama kuin "Malline:Lehdistö", jossa erikseen uhataan poistolla kuvia, joille ei ole sallittu edelleenjakelua ja kaupallista käyttöä. --Mikko Paananen 18. tammikuuta 2006 kello 18.09 (UTC)

Tuo ei muuntelua (no derivatives) on kyllä minustakin arvelluttava, mutta tämä varmaankin vaatii fi-wikin piirissä tarkempaa keskustelua. Nimittäin commonsissa niitä ei hyväksytä, mutta toisaalta fi (ja en Wikissä myös) hyväksytään sitaatti/"fair use" materiaalia, joka ei määritelmän mukaan ole vapaata sekään. Tuossa kaupalliseen käytöön liittyvässä asiassa olet varmaankin oikeassa. --Joonas (kerro) 18. tammikuuta 2006 kello 19.41 (UTC)

Toisaalta meillä ei ole sallittu mitään yleistä "fair use" -materiaalin käyttöä, vaan noita kuvia on karsittu säälimättä pois. Nythän ainoat sallitut fair use -kuvat on rajattu kansikuviin, logoihin ja taideteos-sitaatteihin. Enää on järjetöntä ottaa käyttöön mitään yleistä fair usea, kun aikaisemmat sitä käyttävät kuvat on poistettu. --Mikko Paananen 18. tammikuuta 2006 kello 21.34 (UTC)

Siis meillä ei ole hyväksytty "fair use" materiaalia, per se, koska se ei ole Suomen tekijänoikeuslain mukaista. Meillä noita edellämainittuja kansikuvia,yms. käytetään Suomen lain vastineen sitaattioikeuden perusteella. Sisällöllisesti "fair use" kuvat ja kuvat joiden muokkaaminen ilman tekijänoikeuden omistajan lupaa on kielletty on eri asioita. --Joonas (kerro) 18. tammikuuta 2006 kello 21.45 (UTC)

Puolustusvoimain ylipäällikkö

Auttaisitko minua puolustusvoimain ylipäällikkö -artikkelissa Pvalkkia "vastaan"? En halua enää syyllistyä palautussotaan. Yst. terv. --85.157.87.76 3. helmikuuta 2006 kello 21.17 (UTC)

Ristiinnaulitseminen ja penis

Keskustelu:Ristiinnaulitseminen - editointia ees-taas, löytyykö lähteitä? --Aulis Eskola 6. helmikuuta 2006 kello 21.04 (UTC)

Neuvostoliitto-tietämystä?

Hei,

sinulla näyttää olevan paljon tietoa laajalti Venäjän ja Neuvostoliiton historiasta. Olen kiinnostunut myös samoista asioista ja yritän tehdä Neuvostoliitto-artikkelista suositellun veroista. Artikkeli on jo todella hyvässä mallissa, mutta osittain kaipaa pientä laajentelua. Olisi hienoa, jos hieman tarkastelisit artikkelia ja mahdollisesti laajentelisit niistä kohdista, jotka vielä laajennusta kaipaa. Yst. terv. --Waldemar 8. helmikuuta 2006 kello 16.27 (UTC)

Jaap, olihan tuossa projektia. Täytyy kirjoitella lisää. --Mikko Paananen 8. helmikuuta 2006 kello 16.57 (UTC)

Pakkoruotsi-artikkeli

Artikkelin keskustelusivulla on päästy hyvin hienovaraiseen konsensukseen artikkelin sanamuodoista ja niitä ei varmaan kannata mennä muuttamaan ennen keskustelua keskustelusivulla. Siksi palautin jälkimmäisen muokkauksesi. --Joonas (kerro) 17. helmikuuta 2006 kello 09.21 (UTC)

Mikko Paananen solvaa ja asiattomasti poistaa jatkuvasti asiallista tekstiä

Mikko Paananen rikkoo jatkuvasti Wikipedian sääntöjä solvaamalla esimerkiksi artikkelissa Sosiaaliturva ja poistaa asiallista tekstiä ilman mitään kunnollista selitystä. Mikon kirjoitusoikeus Wikipediaan pitäisi poistaa, koska hän ei noudata sääntöjä.

Mikko Paanasen poisto oli perusteltu ja kommentti ei täytä henkilökohtaisen hyökkäyksen tunnusmerkkejä. --Joonas (kerro) 23. helmikuuta 2006 kello 10.04 (UTC)

Korjattavaa lapusta

Hejsan,

korjattavaa-lappunen on jossain tilanteissa sangen käyttökelpoinen, mutta siihen on merkittävä SYY! (esim. artikkelissa Afrikan valloitus, johon olit lätkäissyt Korjattavaa-lapun jo aikaa sitten.) Kuten tiedämme se käy näin: {{Korjattava|artikkeli on kakka}} jolloin se tulee muotoon

	Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi.
	Syy: artikkeli on kakka Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla [[keskustelu:Mikko Paananen/arkisto\|keskustelusivulla]].

. Kukaan oikeasti jaksa lähteä kaivamaan syitä Huomiota kaipaavilta sivuilta. --Luhtahuitti - porzana porzana 28. helmikuuta 2006 kello 10.15 (UTC)

ko. malline on lisätty ennen kuin korjattavaa-lappuseen sai lisättyä tuota tietoa, alkuvuodestako joku lisäsi sellaisen mahdollisuuden. :) --Mikko Paananen 28. helmikuuta 2006 kello 15.28 (UTC)

En tiedä. Niin kauan kuin minä olen täällä heilunut (joulukuusta) se on ollut mahdollista. Sangen mainio ja käyttökelpoinen parannus siinä tapauksessa.. Saatat muuten olla ensimmäinen käyttäjä, jonka keskustelu sivu on huomiota kaipaavien sivujen listalla. --Luhtahuitti - porzana porzana 28. helmikuuta 2006 kello 17.49 (UTC)

Et haluaisi käydä päivittämässä mallinetta... --Luhtahuitti - porzana porzana 6. maaliskuuta 2006 kello 14.25 (UTC)

Laitoin sen uudelleenohjaukseksi imperialismiin, "scramble for Africa" ei ole vakiintunut suomenkielinen termi. Jos artikkeli olisi kertonut jotain Afrikan valloituksesta, se olisi hyvä, mutta pelkästään uuden termin esittelynä omaa tutkimusta. Aihetta käsitellään laajemmin imperialismi-artikkelissa ja siitä on viety materiaalia mm Afrikan historiaosuuteen. --Mikko Paananen 6. maaliskuuta 2006 kello 20.32 (UTC)

Keskustelu sivun vandalisoimisesta

Menit sitten vandalisoimaan keskustelusivuni, miksi? --Inzulac 3. maaliskuuta 2006 kello 22.12 (UTC)

Sinun ansiostasi käyttäjäsivuni on lopullisesti pilalla! Oletko nyt tyytyväinen. Todellakin olen pitkävihainen tästä hyvästä varo vain!!! --Inzulac 4. maaliskuuta 2006 kello 09.45 (UTC)

(?) Vedä henkeä, ei tuo nyt maailmanloppu ole. --Mikko Paananen 4. maaliskuuta 2006 kello 19.09 (UTC)

Käyttäjän 137.163.18.130 estosta

Tere! Laitoit tuossa taannoin 6kk bännin IP:lle 137.163.18.130 kun minä olin näpännyt päivän. Kyllähän se sen ansaitsikin. Tietty (ohjelmistosta johtuen?) se esto meni sitten sen lyhyemmän bännin mukaan, joten estin kyseisen IP:n uudelleen puoleksi vuodeksi. Jatkossa kannattaa ottaa voimassa olevat lyhkäiset estot pois ennen kuin korvaa ne pitkällä estolla. --TeVe 6. maaliskuuta 2006 kello 12.16 (UTC)

Jostain syystä olen harkinnut noiden muidenkin 137.163.* alkuisten osoitteiden pitempää estämistä... --Mikko Paananen 6. maaliskuuta 2006 kello 20.34 (UTC)

Yleisradion lyhenne

Koska yhtiön nimenä on Yleisradio Oy eikä YLEISRADIO OY, niin looginen typistetyyppinen lyhenne on tietenkin Yle, kuten Ylen Ohjelmatyöntekijöilläkin (YOT). Yst. terv. --85.157.87.76 19. maaliskuuta 2006 kello 13.20 (UTC)

?. Mitäs tekemistä logiikalla on lafkan käyttämän lyhenteen kanssa? --Mikko Paananen 19. maaliskuuta 2006 kello 19.24 (UTC)

Kuva:JanneMyyrylainen.jpg

"höpöhöpö, 1910-luvun valokuva tai neuvostoliitossa 1920/1930-luvulla otettu" Onko sinulla jokin lähde/syy edellämainitulle väitteelle? Muotokuva, jossa valokuvaaja on sommitellut ja suunnitellut valaistuksen yms. ylittää teoskynnyksen ja sen suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Tiedätkö kuka ja milloin valokuva on otettu? Suomen tekijänoikeuslaki tuli voimaan takautuvana (toisin kuin Neuvostoliitossa 1973), joten se, että kuva on otetttu Venäjän suurruhtinaskunnassa ei myöskään tee siitä vapaata. --Joonas (kerro) 22. maaliskuuta 2006 kello 06.57 (UTC)

No lue vaikka artikkeli jossa kuva on ja wikipedia:Tiedostojen käyttösäännöt. Jos Frans Myyryläinen pakeni vankileiriltä Venäjälle 1918 ja teloitettiin 1938, missä valokuva olisi voitu ottaa? Mitään valokuvateoksia ei ollut ennen 1995 olemassa. Ei, eikä lakeja säädetä takautuvasti.

Ensimmäinen laki oikeudesta valokuvaan annettiin Suomessa 1927. (kymmenen vuotta kuvan julkaisuhetkestä tai kymmenen vuotta tekijän kuolemasta)
Vuoden 1961 lain suoja-aika oli puolestaan 25 vuotta valokuvan julkistamisvuodesta laskettuna. (Muutoksissa näköjään Oikeus valokuvaan on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin.[32])
Vuoden 1995 tekijänoikeuslaissa otettiin käyttöön käsite valokuvateoksesta, jonka suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolemasta mikäli valokuvan teoskynnyksen katsotaan ylittyvän. --Mikko Paananen 22. maaliskuuta 2006 kello 17.56 (UTC)

Valitettavasti lakeja säädetään tässä tapauksessa takautuvasti. Lue vaikka se tekijänoikeusneuvoston lausunto, jonka pohjalta minä olen tuon pätkän kirjoittanut.. Siellä tiedostojen käyttösäännöissä sanotaan selvästi: "Toisin sanoen kaikki valokuvat, jotka ylittävät teostason ovat suojattuja 70 vuotta tekijän kuolemasta huolimatta siitä, minä vuona kuva on otettu." --Joonas (kerro) 22. maaliskuuta 2006 kello 17.59 (UTC)

Ja tuo kuva ilmentää kuvaajan omaperäistä ja persoonallista panosta? Teostasoon yltävän valokuvan tulee olla itsenäinen ja omaperäinen. Teostasoa arvioitaessa on tarkasteltava valokuvan ilmenemismuotoa kokonaisuudessaan. Valokuvateosten teostason on katsottu asettuvan verraten korkealle.[33] Pitääkö nämä 1910-luvun kuvat poistaa "varmuuden vuoksi", koska ne saattavat olla "taideteoksia", mutta mitä järkeä tässä on? Commonsissahan noita on jo paljon. --Mikko Paananen 23. maaliskuuta 2006 kello 00.08 (UTC)

Commonssissa on paljon Yhdysvaltalaisia 1910 ja 20-luvulla otettuja valokuvia, koska Yhdysvaltain tekijänoikeuslaki on erilainen ja kaikki ennen vuotta 1923 julkaistu materiaali on vapaata (public domain). Jos vaivautuisit lukemaan sen tekijänoikeusneuvoston lausunnon, niin voisit todeta, että siinä käsitellyn olympiatulen sytyttämiskuvan tapauksessa sen ei katsottu ylittävän teoskynnystä, koska valokuvaajalla ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa sommitteluun tai valaistukseen. Valokuvamuotokuvien (mistä tässäkin on kyse) tapauksessa tuo mahdollisuus on varmasti ollut olemassa ja ei ainakaan ole ilmiselvää, ettei kyseessä ole valokuvateos... ja kyllä epäselvissä tapauksissa kuvat tulee poistaa "varmuuden vuoksi". Siitä mitä järkeä siitä on en osaa vastata, mutta se nyt vain sattuu olemaan Suomen lainsäädäntö. Kiukuttele eduskunnalle, älä minulle. --Joonas (kerro) 23. maaliskuuta 2006 kello 06.46 (UTC)

Bulgarian kaupungit

Tuskin on liian suuri vaiva merkitä Bulgarian kaupungeista kertovat artikkelisi tyngiksi, sillä aika lyhyitä tuntuvat olevan. Lisäksi tämän tyyppiset lauseet "Asukasluku 119 600 (31.3.2004)." eivät edusta kovin hyvää kieltä. --United14 1. huhtikuuta 2006 kello 18.04 (UTC)

No, tarkoitus oli "laittaa alulle" nuo, koska tuo puoli on kovin vajavaista. Laajentaa saa. Oikeastaan pitäisi tehdä Bulgaria-tynkä-malline ja laittaa ne vastaavaan luokkaa, jotta tyngäksi merkkauksesta olisi hyötyä. Kuka noita maantiedetyngistä löytää? --Mikko Paananen 1. huhtikuuta 2006 kello 18.14 (UTC)

Ristitaipale

Viittaus tähän nimeen löytyy mm. tältä sivulta: http://www.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=228&TYPE=HTML&LANG=FI

--Inzulac 2. huhtikuuta 2006 kello 14.02 (UTC)

Silti artikkelista ei tarvitse poistaa tietosanakirjoissa käytettyä ja lähteiden kanssa annettua entistä suomenkielistä nimeä. --Mikko Paananen 2. huhtikuuta 2006 kello 14.10 (UTC)

Perehtynyt?

Huomasin kommenttisi keskusteluun rynnäkköpanssarivaunuista. Enkä voinnut olla huopmaamatta perehtymättömyyttäsi. Tiesitkö että 12,7mm konekivääri on RsKK? No nyt tiedät ja voit vastaisuudessa olla ihmettelemättä. Panssarointi oli ainoa asia jonka tiesit oikeasti vääräksi, koska kaikki muu oli vähäisen perehtymisen aiheuttamaa harhaluuloa. Eli ensikerralla voisit perehtyä asiaan. -- Matti Tirkkonen

Poistit sivun aiheetta

Hei! Miksi poistit sivun Inspiration teahouse foorumit? Mielestäni siitä olisi kuulunut järjestää poistoäänestys, vaikka asia oli melko merkityksetön. Sehän kertoi tietoa asiasta, ei ollut pelkkä mainos. --80.222.85.66 8. toukokuuta 2006 kello 13.39 (UTC)

Kaksi viikkoa sitten avatun keskustelufoorumin mainoksista ei tarvitse järjesteää poistoäänestystä. Puhtaat mainokset (mikä mainittiinkin artikkelissa sen motiivina) ovat silkkaa roskaa. Ko. keskustelupalstalla näyttää olevan kuusi (6) rekisteröitynyttä käyttäjää. --Mikko Paananen 8. toukokuuta 2006 kello 13.47 (UTC)

Lapinpöllö

Hei! Miksi poistit artikkelista lauseen ”On erittäin vaarallinen pesällään. Voi hyökätä päälle”. Kyseinen asia on nimittäin totta . Tiedän itse henkilön, joka on menettänyt näkönsä lapinpöllön puolustaessa pesäänsä. Olisihan lauseen kyllä voinut muotoilla tietosanakirjamaisemmin, mutta asiasisällöltään lause oli oikea. --MiPe 11. toukokuuta 2006 kello 17.09 (UTC)

Tuollaisen perusteella kissakin tai koirakin on "erittäin vaarallinen" eläin. Tapahtuuko lapinpöllöjen hyökkäyksiä ihmisten kimppuun moniakin vuodessa? --Mikko Paananen 11. toukokuuta 2006 kello 17.16 (UTC)

Niilo Wälläri

On kai legendaarinen. Edelleenkin kuulee puhuttavan "Wällärin miehistä", kun tarkoitetaan kovan linjan ay-porukkaa.--Teveten 13. toukokuuta 2006 kello 07.43 (UTC)

Hänestä tuskin on sentään kirjoitettu pyhimyselämäkertaa ihmetekoineen, mikä lienee legendaarisen vaatimus :) --Mikko Paananen 13. toukokuuta 2006 kello 07.59 (UTC)

Kreationismi

Onkohan toi kreationismia käsittelevä artikkeli joskus aukeamassa?

Translitterointi

Hei! Wikipediassa käytetään venäläisten nimien translitteroinnissa Suomen kansallista standardia (SFS 4900), joten älä siirtele artikkeleita väärille nimille. --SM 4. kesäkuuta 2006 kello 09.42 (UTC)

Suomen kansallinen standardi mainitsee erikseen nimiä, joista käytetään vakiintunutta kirjoitusasua. Näihin kuuluu mm. Maria. --Mikko Paananen 4. kesäkuuta 2006 kello 09.48 (UTC)

Standardi mainitsee, että näin voidaan toimia yksittäisten julkisuuden henkilöiden kohdalla. Sen sijaan ija-päätteisten nimien muuttaminan ia-päätteisiksi on standradin vastaista, vaikka käytännössä näin usein tehdäänkiin. [34] --SM 4. kesäkuuta 2006 kello 10.01 (UTC)

SFS 4900 mainitsee erikseen sovinnaiset muodot: "Osalle nimistä on muodostunut ns. sovinnainen muoto, joka varsinkin etunimien osalta saattaa olla sama kuin ko. nimen muissa kielissä käytössä oleva muoto (esim. Maria)." Koska nimi on vakiintunut ja kirjoitetaan noin 100 % tapauksista suomen kielessä, miksi nimenomaan Wikipedian pitäisi lähteä vääntäämään niitä uuteen malliin.

Jaa tosiaan, Anastasioista on tullut Anastasijoita ja Natalioista Nataljoita. Olkoon. --Mikko Paananen 4. kesäkuuta 2006 kello 10.25 (UTC)

Jos olet tarkkaavainen, huomaat, ettei SFS 4900 tuollaista mainitse, vaan Jukka K. Korpela mainitsee noin asiaa käsittelevällä internet-sivullaan kohdassa, jossa kerrotaan tapauksista, joiden kohdalla on tavallista toimia standardin vastaisesti. --SM 4. kesäkuuta 2006 kello 10.30 (UTC)

Korpela on kopioinut tekstin sanasta sanaan suoraan SFS 4900:sta (kohta 7.1), otin siitä joskus valokopiot. --Mikko Paananen 4. kesäkuuta 2006 kello 10.32 (UTC)

En usko. Korpelan sivulla on erikseen kohta, jossa kerrotaan standardissa mainituista poikkeuksista (mm. juuri nuo mainitsemani yksittäiset julkisuuden henkilöiden sovinnaisnimet), ja sen jälkeen kappale, joka alkaa sanoilla "Käytännössä standardista poiketaan muillakin tavoin...", mikä suomeksi merkitsee sitä, että näitä ei standardi mainitse. Sen sijaan mainitaan tuo kohta 7.1, josta ei mitenkään saa väännettyä sellaista tulkintaa, että noin pitäisi tehdä muuten kuin tiettyjen, vakiintuneiden julkisuuden henkilöiden kohdalla (esim. mainitut Anastasia, Nikolajeff, Sinebrychoff, Brailowsky, Cherkassky, Horowitz). --SM 4. kesäkuuta 2006 kello 10.37 (UTC)

Kuva:SFS4900.JPG mainitaan erikseen "sovinnaiset muodot." Näitä voisi sitten varmaan metsästää Venäläisten henkilönnimien oppaasta. --Mikko Paananen 4. kesäkuuta 2006 kello 10.54 (UTC)

Niinpä näkyy olevan. Korpelan sivulta sai asiasta hieman toisenlaisen käsityksen. Silti tuossa ei nyt käy suoranaisesti ilmi, tarkoitetaanko tässä "joitakin julkisuuden henkilöitä" tai kaikkia Mari(j)a-nimisiä yleensä. Varsnkin nuo sukunimien sovinnaismuodot vaikuttavat oudoilta käytettäviksi muiden kuin tiettyjen nimen kantajien kohdalla. --SM 4. kesäkuuta 2006 kello 18.02 (UTC)

Serbia-Montenegro -> Jugoslavia

Hei! Eikö nyt olisi aika liittää artikkeli Serbia ja Montenegro artikkelin Jugoslavia loppuun? Edesmennyt Serbia-Montenegrohan muodostettiin Jugoslavian liittotasavallasta 2003 ja lisäksi parlamenttitalon salossa liehunut Serbia-Montenegron lippu on siirretty nimenomaan Jugoslavian historiamuseoon Belgradissa. --PKo 8. kesäkuuta 2006 kello 17.29 (UTC)

Ei minusta kannata, olkoot tuolla nimellä kun se sillä tunnetaan. Ennemmin pitäisi jakaa Jugoslavia kahteen artikkeliin ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeisen olomuotonsa mukaan ja jättää tuo jonkinlaiseksi selittäväksi artikkeliksi. --Mikko Paananen 8. kesäkuuta 2006 kello 17.48 (UTC)

Ok, kyllähän noinkin voidaan toimia tai ehkä jopa niin, että

1. eli monarkistinen Jugoslavia (1918-1941, muodollisesti -1943),
2. eli kommunistinen Jugoslavia (1943-, tosiasiallisesti 1945-1992),
3. eli kommunistiajan jälkeinen Jugoslavian liittotasavalta (1992-2003) ja
"saattohoito"valtioliitto eli Serbia-Montenegro (2003-2006)

olisivat kaikki neljä erillisinä artikkeleina?

Tällöin kuitenkin myös Tsekkoslovakia-artikkeli pitäisi jakaa seuraavasti:

1. eli Tsekkoslovakian tasavalta (1918-1948, tos. 1918-1939 ja 1945-1948)),
2. eli kommunistinen Tsekkoslovakia (1948-1990) ja
3. eli kommunistiajan jälkeinen "saattohoito"liittovaltio Tsekin ja Slovakian liittotasavalta (1990-1992).

Yst. terv. --PKo 9. kesäkuuta 2006 kello 06.58 (UTC)

Tyngät

Olet kokenut käyttäjä joten on pakko kysyä että mikä mättää tällä hetkellä? Poistelet tynkämallinteita selvästi tynkätasolla olevasta artikkelista Michael Dukakis. ¿Qué pasa? --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 17. kesäkuuta 2006 kello 07.30 (UTC)

Artikkeli kertoo jo Dukakiksen syntyperän, puoluekannan, kuvernöörinviran, presidenttiehdokkuuden, hänen poliittisistä näkemyksistään, varapresidenttiehdokkaan ja vaalin tuloksen ja mitä hän on sen jälkeen tehnyt. Mitä vielä? Aihe on oikeasti ei-jenkin kannalta aivan yhdentekevä (vrt. kaikki muut wikit). Jos haluat laajentaa artikkelia, se käy, mutta en jummarrä mitä hyötyä sitä on lisätä tuhansien muiden tynkäartikkelien joukkoon odottamaan tuomiopäivää ja lajitella niitä sitten luokkien täyttyessä mitä mielenkiintoisimpiin kategorioihin. --Mikko Paananen 17. kesäkuuta 2006 kello 07.41 (UTC)

No englanninkielisen artikkeli on suhteellisen pitkä. Toivottavasti et ala poistelemaan muita tynkämallinteita vain sen vuoksi että sinun mielestäsi se on turhaa tai että aihe ei sinun mielestäsi ole äärimmäisen mielenkiintoinen. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 18. kesäkuuta 2006 kello 08.21 (UTC)

No artikkeli on kuitenkin aivan saman pituinen kuin laadukkaana pitämäni de.wikin saksankielinen artikkeli, joka ei sekään ole tynkä. Toivottavasti et merkitse artikkeleita tyngiksi vain sen perusteella että jossain on asiasta pidempi artikkeli. --Mikko Paananen 18. kesäkuuta 2006 kello 17.29 (UTC)

s. - k.

Kumosit muokkaukseni, joissa lisäsin s. (syntyi) ja k. (kuoli) -kirjaimet artikkeleihin. Miksi? Mikä äänestys? Minusta tuo on yleinen merkitsemiskäytäntö artikkeleissa.

Siinä tapauksessa voit myös käydä poistamassa näiden presidenttien sivuilta ko. (täysin samat) kirjaimet pois: (laitan tähän linkit työtäsi helpottaakseni)

George_Washington - John Adams - Thomas Jefferson - James Madison - James Monroe - John Quincy Adams - Andrew Jackson - Martin Van Buren - William Henry Harrison - John Tyler - James Knox Polk - Zachary Taylor - Millard Fillmore - Franklin Pierce - James Buchanan - Abraham Lincoln - Andrew Johnson - Ulysses S. Grant - Rutherford B. Hayes - James Garfield - Chester A. Arthur - Grover Cleveland - Benjamin Harrison - William McKinley - William Howard Taft - Woodrow Wilson - Warren G. Harding - Calvin Coolidge - Herbert Hoover - Franklin D. Roosevelt - Harry S. Truman - Dwight D. Eisenhower - Lyndon B. Johnson - Richard Nixon - Gerald Ford - Jimmy Carter - George H. W. Bush - Bill Clinton - George W. Bush

--Majestic 17. kesäkuuta 2006 kello 07.40 (UTC)

Tuolla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Kahvihuone_(k%C3%A4yt%C3%A4nn%C3%B6t)/Arkisto1#Tiedustelu_elinvuosien_ilmoittamisesta Koska asiasta ei päästy konsensukseen, eikä sitä kirjattu ehdottomaksi säännöksi tyylioppaaseen, ei ole kohteliasta järjestelmällisesti mennä muuttamaan toisten käyttämiä merkitsemistapoja toisiksi. --Mikko Paananen 17. kesäkuuta 2006 kello 07.55 (UTC)

Poliitikko

Moi! Poistit luokan Kanadalaiset poliitikot luokasta Kanadan kenraalikuvernöörit, ja perustelit sen sillä, etteivät kenraalikuvernöörit ole poliitikkoja.

Artikkelin Poliitikko mukaan poliitikko on ”henkilö, joka on mukana poliittisessa toiminnassa” ja Suuri suomalainen tietosanakirja on samoilla linjoilla. Miksei siis Kanadan kenraalikuvernööri ole poliitikko? Hänellä on poliittista toimivaltaa, vaikka usein toiminta onkin seremoniallista. –Anchjo^(jutskaa) 19. kesäkuuta 2006 kello 17.36 (UTC)

Koska valtionpäämiehen odotetaan olevan politiikan ulkopuolella eikä osallistuvan poliittisiin juonitteluihin. Virkahan on nykyisin täysin nimellinen ja muodollinen, eikä siinä ole minkäänlaista itsenäistä päätösvaltaa. Ainakin pari viimeistä kenraalikuvernööriä (Clarkson ja Jean) on valittu tehtävään selkeästi politiikan ulkopuolelta. Molemmat olivat tv-toimittajia, joilla ei ollut minkäänlaista poliittista uraa edes kunnanvaltuustossa.

Btw. en tiedä onko yläluokka:kanadalaiset henkilöt sen parempi, 1950-luvulle asti kenraalikuvernööri oli britti. --Mikko Paananen 19. kesäkuuta 2006 kello 19.56 (UTC)

Vandalismista varoittaminen

Hei! Kun torjut vandalismia, muista varoittaa vandaalia. --MiPe (wikinät) 22. kesäkuuta 2006 kello 16.24 (UTC)

KK Kaarle

Etkö pidä Kaarlesta? Poistit hänet, siis hänen kuvansa. Syy on mikä, jos saan kysäistä? --Alexius Manfelt 28. kesäkuuta 2006 kello 21.13 (UTC)

Kuva oli jo häipynyt itsekseen commonsista. Kts. [35] --Mikko Paananen 28. kesäkuuta 2006 kello 21.17 (UTC)

Kummallista, siellä se on en-wikin kuvituksena. Ja ollut siis commonsin tavaraa. Yritän selvitellä asiaa. Kiva kun sinulla ei ole mitän Kaarlea vastaan? Ei minullakaan ;) --Alexius Manfelt 28. kesäkuuta 2006 kello 21.22 (UTC)

Entäpä tämä?

Hei, korjasit tuossa taannoin tekemäni luokan Kabardi-Balkarialaiset henkilöt oikeaan muotoon Kabardibalkarialaiset henkilöt. Olen tehnyt myös luokan Luokka:Karjalan tasavaltalaiset henkilöt, pitäisikö tuokin kirjoittaa yhteen vai mitä sille pitäisi tehdä? En löytänyt olemassa olevista maaluokista vertailukohdetta. --Kyzyl 9. heinäkuuta 2006 kello 20.19 (UTC)

Entäpä sitten Pohjois-Ossetia-Alanian tapaus? Onko se Luokka:Pohjoisossetia-alanialaiset henkilöt?--Kyzyl 9. heinäkuuta 2006 kello 20.30 (UTC)

Eiköhän se mene kaikkiyhteenvaantyylillä kuten vaikka papuauusiguinealainen tai guineabissaulainen. --Mikko Paananen 10. heinäkuuta 2006 kello 05.11 (UTC)

Siis karjalantasavaltalaiset henkilöt, mutta tuleeko tuo pohjoisossetiaalanialaiset henkilöt ilman tuota a-kirjainten välistä viivaa?--Kyzyl 10. heinäkuuta 2006 kello 07.04 (UTC)

Joo. --Mikko Paananen 10. heinäkuuta 2006 kello 07.06 (UTC)

No ei nyt sentään... Pohjoisossetia-alanialaiset henkilöt on oikein, koska yhdyssanan edellinen osa loppuu samaan vokaaliin, jolla jälkimmäinen alkaa. --Mikko Silvonen 10. heinäkuuta 2006 kello 07.17 (UTC)

No sitä minäkin.--Kyzyl 10. heinäkuuta 2006 kello 07.30 (UTC)

Hups, en katsonut noin tarkasti :) --Mikko Paananen 10. heinäkuuta 2006 kello 07.34 (UTC)

Pyyntö

Voisitko siirtää artikkelin Panda-makeistehda artikkelin Panda_(yritys) tilalle. Artikkelien tiedot yhdistetty. --Lovemachine 13. heinäkuuta 2006 kello 01.01 (UTC)

Belgian kuninkaat

Olisit voinut perehtyä ensin asiaa kosevaan keskusteluun. Mitään perustetta epäsuomalaiselle muodolle ei ole. Teen vielä palautukset, koska oletan noiden tekemisei palautusten perustuvan muuhun kuin keskustelussa esiin tuotuihin tosiasioihin. --thule 21. heinäkuuta 2006 kello 13.40 (UTC)

Onko perustelusi asialle tosiaan "Belgia on perverssi sekasikiö, eikä mitään syytä ryhtyä toistamaan kuninkaallista propagandaa ole." Jos tuota järjevämpään argumentointiin et pysty, termien vaihtaminen on aivan turhaa. Esim. ~~Belgian~~ Suomen Belgian suurlähetystö kertoo: "Kuningas on maata yhdistävä voima, kuten hänestä käytetty virallinen nimitys "Le Roi des Belges" (belgialaisten kuningas) kuvaa."[36] En keksi asialle parempaa auktoriteettiä enkä kyllä oikein ymmärrä ihmeellistä belgialaisvihaasi. Muihin maihin ja niiden instituutioihin voi suhtautua myös kunnioittavasta. --Mikko Paananen 21. heinäkuuta 2006 kello 13.46 (UTC)

Ei, perusteluni on puhtaasti suomen kielessä esiintynyt käyttö. Muu keskustelu oli jatko a Belgian olemuksesta, joka ei liity artikkelissa käytettävään termiin. --thule 21. heinäkuuta 2006 kello 13.57 (UTC)

Keskustelua siis käyty Thulen keskustelusivulla. Oli mikä hyvänsä, niin "Belgialaisten kuningas" se ei ainakaan ole (isolla alkukirjaimella keskellä tekstiä...) -tKahkonen 21. heinäkuuta 2006 kello 13.47 (UTC)

Saksat

Millä perusteella palautat vääriä termejä esimerkiksi jalkapallon mitalitaulukoihin. Fifan MM-pokaaleissa ja arvonnoissa ja kisoissa on pelannut Saksan liittotasavalta joka lukee useimmiten muodossa Saksa (ranskankielisenä versiona). Sana Länsi-Saksa on epävirallinen Suomessa käytetty muoto, Kommentin jätti 80.186.163.53 (keskustelu – muokkaukset).

Totta, ja varmasti eniten käytetty muoto siltä ajalta kun oli olemassa Länsi- ja Itä-Saksa. Jalistaulukot eivät ole mitään valtiollisia yhteyksiä joissa pitäisi kirjoittaa pitempää virallista nimeä. Nimet ovat varmasti vakiintuneemmat kuin nimittää niitä tuollaisilla epänerokkailla väännöksillä "Saksan dtv" ja "Saksan ltv"[37]

"West Germany" kelpaa kyllä epävirallisissa yhteyksissä FIFAllekin. http://www.google.com/search?q=%22west+germany%22+site:fifa.com --Mikko Paananen 29. heinäkuuta 2006 kello 07.17 (UTC)

Vapaa sana

Miksi poistit Vapaa sana -verkkolehden sivulta Vapaa sana? Vahinko vai tarkoituksella? Ravel 31. heinäkuuta 2006 kello 06.15 (UTC)

Jos tarkoitat vapaasana.nettiä, niin sen domain oli tuolloin expiroitunut ja saitti myytävänä. --Mikko Paananen 31. heinäkuuta 2006 kello 07.36 (UTC)

Lisäsin siis takaisin. Ravel 31. heinäkuuta 2006 kello 09.15 (UTC)

piispa tawast vai tavast?

Miksi vaihdoit Tawastin W:n v:hen..? Tietääkseni piispa maunu II tawastin nimi tulisi kirjoittaa nimenomaan w:llä v:n sijaan. Tawastin aatelissuku, joka periytyy suoraan kyseisestä henkilöstä muutettiin jossakin vaiheessa kirjoitettavaksi w:llä nimenomaan siksi, jotta sen erottaa ei-aatelisesta Tavastin suvusta. Polveudun itsekkin kyseisestä suvusta ja itse olen asian näin kuullut, korjaa jos olen väärässä, mutta perusteluin.

Ei kai se taannehtivasti sentään vaikuta. Esim. Turun arkkihiippakunta[38], Pieni tietosanakirja[39] ja CD-Facta kirjoittavat nimen yksöis-v:llä. --Mikko Paananen 18:01, 4 elokuu 2006 (UTC)

Pakkoruotsittaja

ks. Keskustelu Wikipediasta:Botit. --Hartz 2. syyskuuta 2006 kello 11.57 (UTC)

Kuva:Versaillesin rauha.png

Varoitus kuvan poistamisesta

Kun latasit kuvan Kuva:Versaillesin rauha.png, et lisännyt siihen tarpeellisia tietoja. Jos tarpeellisia tietoja ei lisätä, kuva tullaan poistamaan. Jos olet tallentanut muitakin tiedostoja, tarkista myös niiden tiedot.

Hautala 3. syyskuuta 2006 kello 20.05 (UTC)

Jep, varmaanpa löydän enää lokakuussa 2004 en.wikistä (jossa se on ollut toisella nimellä) haetun kuvan alkuperäislähdettä

--Mikko Paananen 3. syyskuuta 2006 kello 20.08 (UTC)

MySpace

Hei, miksi yhtyeen omaa virallista MySpace-sivuston linkkiä voisi muka pitää Aiheesta muualla -otsikon alla. Monet yhtyeet käyttävät MySpacea uutisoimiseen ja uusin kappaleiden esittelyyn. Kyseessä siis tapaus kun poistit MySpace-linkin artikkelista KMFDM. --kebabi 4. syyskuuta 2006 kello 13.19 (UTC)

Artikkelissa ollut linkki: http://www.myspace.com/officialkmfdm/ sanoo "The page cannot be found" eikä ollut toiminut ainakaan kahteen kuukauteen[40]. --Mikko Paananen 4. syyskuuta 2006 kello 18.11 (UTC)

Oho, mun moka. Pistin linkin takaisin toimivana eli http://www.myspace.com/officialkmfdm. --kebabi 5. syyskuuta 2006 kello 05.37 (UTC)

Muurahaiset

Argumentum ad ignorantiam? Ihan mielenkiinnosta, mitä sellaisia termejä tarkoitit, joita et tunne murkkujen vertaisarvoinnissa? --80.223.114.31 6. syyskuuta 2006 kello 06.41 (UTC)

¿Ke?, tarkoitatko nyt suositellut sivut äänestystä? Jos sitä niin "There are three main divisions to an ant's anatomy: the head, mesosoma and metasoma." Muurahaiset-artikkelissa olevassa kuvassa osat on nyt näköjään nykyään merkitty nimillä keskiruumis (Alitrunk) ja takaruumis (Abdomen). Joskus satunnaisesti keskiruumis kulkee myös nimellä Thorax. Ovatko nämä sitten suomea, englantia tai latinaa, en tiedä. --Mikko Paananen 6. syyskuuta 2006 kello 06.54 (UTC)

Äänestystäpä hyvinkin. Rakenteen kuva ja sen tekstit on kopioitu muurahaiswikistä. Suluissa oleva teksti on lisätty palvelemaan lähinnä tunnistuskaavojen käyttäjiä, joista mesoma, metasoma ja thorax ei ole ainakaan minulle tuttuja (onnistuu tämä ignorantium minultakin :). Takaruumisen viitatessa tosin käytetään usein nimitystä gaster. Suomenkielistä tieteellistä kirjallisuutta ei juuri muurahaisista ole, joten muurahaisen rakenteen esittely niinkin yksityiskohtaisesti, kuin ne kuvassa ovat, törmää väistämättä ongelmiin yksityiskohtien suomalaisten nimitysten kanssa. Jos tältä alueelta tietoa on, se otetaan kyllä ilolla vastaan, muuten mennään sillä mitä muurahaistutkijoiden suusta on kuultu. Lähteitä on lueteltu murkkuwikin tunnistuskaavoissa. --80.223.114.31 6. syyskuuta 2006 kello 07.31 (UTC)

Tervehdys. Tässä Biologian sanakirjan terminologiaa...

prosoma (lat.), prosooma; selkärangattomien eri ryhmien, erityisesti hämähäkkieläinten, ruumiin etuosa

mesosoma (lat.), mesosooma; eräiden selkärangattomien ruumiin keskiosa; esim. esiselkäjänteisten, kuten terhomadon, kaulus; hämähäkkieläinten opistosoman etuosa

metasoma (lat.), metasooma; eräiden selkärangattomien ruumiin takaosa; esim. hämähäkkieläinten opistosoman takaosa, partamatojen ja eräiden esiselkäjänteisten (terhomadon) vartalo-osa

opistosoma (lat.), opistosooma; eräiden hämähäkkieläinten, partamatojen ja trilobiittien takaruumis (abdomen)

thorax (lat.), 2. niveljalkaisten keskiruumis pään (cephalus) ja takaruumiin (abdomen) välissä; äyriäisillä ja hämähäkkieläimillä thorax on kasvanut yhteen pään kanssa, jolloin muodostuu päärinta (cephalothorax). Hyönteisten thorax on jakautunut kolmeen osaan: prothorax, mesothorax ja metathorax, joihin kuhunkin liittyy yksi raajapari.

gaster (kreik. gaster=maha, vatsa), eräiden hoikkatyvisten pistiäisten takaruumiin (abdomen) ensimmäisen jaokkeen jälkeinen laajentunut takaosa

pronotum (lat.) (kreik. noton=selkä), hyönteisen keskiruumin (thorax) ensimmäisen jaokkeen (prothorax) selkäkilpi

propodeon (kreik. podeon=niska, viinileilin suu), eräiden pistiäisten takaruumiin ensimmäinen jaoke; syn. propodeum

petiolus(lat. petiolus= pieni jalka), 2. joidenkin pistiäisten keski- ja takaruumiin välissä oleva kapea varsi, jossa on yleensä yksi tai kaksi pyöreää jaoketta

Formicinae-muurahaisilla petiolus on yksijaokkeinen, Myrmicinae-muurahaisilla taas petioluksessa on kaksi jaoketta. Tämä on aika näppärä tieto, jos tahtoo ko. alaheimot toisistaan erottaa.

--80.221.30.3 10. syyskuuta 2006 kello 08.52 (UTC)

No maininta metasomasta ja mesosomasta sitten ei mennyt ihan metsään. Alkoi vain ärsyttää kun joku kopioi keskustelussa heitettyjä juttuja sellaisenaan artikkeliin ja esitteli niitä vielä faktana. Selailin tuota Muurahaiset-wikiä ja vaikutti noin 10 x asiantuntevammalta kuin Wikipedian artikkeli ja sisälsi vielä ihan hyödyllistäkin tietoa. Artikkelin parantelu nyt kuitenkin jää kun minkäänlaista lähdeaineistoa minulla ei ole. --Mikko Paananen 10. syyskuuta 2006 kello 09.36 (UTC)

Mesosoma ja metasoma on kyllä ihan oikeita nimityksiä kyseisistä ruumiinosista, mutta enemmän käytettyjä ja hyödyllisempiä ovat englantilaiset(?) nimitykset. Murkkuwikin kaaviossa (josta teksti on haettu) on käytetty niitä nimityksiä, joita tunnistuskaavojen mallikuvissa on pääsääntöisesti tullut vastaan. Tosin abdomenin lähteenä on taidettu käyttää jotain yleistä hyönteiskirjaa, sillä se ei ole paras nimitys hoikkatyvisillä. Jos molemmat sekä latina että englanti halutaan mukaan nimityksiin, niin sitten meso- ja metasoman voisi lisätä, muuten kyllä suosisin alitrunk ja gaster nimiä. Lisäksi peduncle, tibial spur ja frontal carina on suomennettu hatarin tiedoin, loput hankalat yksityiskohdat on yksinkertaisesti jätetty piirtämättä ja nimeämättä. Artikkelin kasvupyrähdystä seuratessa tuli kyllä mieleen, että haetaanko sillä pelkästään pituutta sisällöstä välittämättä. Lähdeaineisto on ongelma kaikille, kaikki kunnollinen aineisto kun on englanniksi paksuissa kirjoissa kirjastossa, suomeksi ei materiaalia löydy. Tämän ongelman ratkaiseminen oli yksi murkkuwikin perustamisen syy, se vaan on vielä kovasti kesken. -80.223.114.31 10. syyskuuta 2006 kello 21.52 (UTC)

Poista artikkelin Jaama suojaus!

Poista artikkelin Jaama suojaus, jotta Kingisepp artikkeli voidaan siirtää oikealle nimelleen. --Inzulac 10. syyskuuta 2006 kello 19.22 (UTC)

OAO Kondupogan siirrosta

Käyttäjä Inzulac siirsi siirrä toiminnolla OAO Kondupoga -nimeä kantavan artikkelin sivulle Kontupohjan paperi- ja selluloosatehdas, jonka jälkeen rekisteröimätön käyttäjä 81.175.154.77 siirsi sivun copy pastella takaisin vanhalle nimelleen. Artikkelia on tämän jälkeen muokattu useampaan otteeseen, mutta olisiko mahdollista että sinä ylläpitäjänä korjaisit kyseisen artikkelin siirron oikealla tavalla tehdyksi? --Kyzyl 7. syyskuuta 2006 kello 13.27 (UTC)

Näköjään noinkin sai tehtyä. Artikkelin historiasta tuli aika erikoinen, joten en tiedä oliko siinä järkeä. --Mikko Paananen 7. syyskuuta 2006 kello 13.59 (UTC)

Kaupunkiluettelo

Olet muuttanut suomalaisten kuntien faktalaatikoiden noudattamaa käytäntöä, missä vasemmalla on vaakuna ja oikealla on kartta,...

	Arkangelin alueen kaupungit
	Päähallintopaikka: Arkangeli Kargopol\| Korjažma \| Kotlas \| Mezen\| Mirnyj\| Narjan-Mar\| Novodvinsk \| Njandoma \| Onega\| Severodvinsk\| Solvytšegodsk\| Šenkursk \| Velsk\|

Arkangelin kaupunkien kohdalta takaisin venäläiseen käytäntöön, missä vasemmalla on vaakuna ja oikealla on lippu, joita ei juuri näy Arkangelin alueenkaan kaupungeissa kaduilla.

Mihin siis tätä venäläistä käytäntöä noudattamalla ajattelit sijoittaa paikkakunnan sijoittamisen kannalta erittäin oleellisen kartan alueen sijainnista Venäjällä? Odotan ehdotusta asian systematisoimiseksi!

Kun olet ryhtynyt harmonisoimaan edellisen mallin ja venäläisen käytännön perusteella Arkangelin alueen sivuja niin olisiko sinulla ehdotusta siitä, miten myös Inkerinmaalla ja Karjalassa päästään samaan käytäntöön, joka ei ole Wikipedian piirissä lainkaan kansainvälinen.

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet

Kokonaan luovutetut kunnat
kaupungit	Käkisalmi \| Sortavala \| Viipuri
kauppalat	Koivisto \| Lahdenpohja
maalaiskunnat	Antrea \| Harlu \| Heinjoki \| Hiitola \| Impilahti \| Jaakkima \| Johannes \| Kanneljärvi \| Kaukola \| Kirvu \| Kivennapa \| Koiviston maalaiskunta \| Kuolemajärvi \| Kurkijoki \| Käkisalmen maalaiskunta \| Lavansaari \| Lumivaara \| Metsäpirtti \| Muolaa \| Petsamo \| Pyhäjärvi Vpl \| Rautu \| Ruskeala \| Räisälä \| Sakkola \| Salmi \| Seiskari \| Soanlahti \| Sortavalan maalaiskunta \| Suistamo \| Suojärvi \| Suursaari \| Terijoki \| Tytärsaari \| Uusikirkko \| Valkjärvi \| Viipurin maalaiskunta \| Vuoksela \| Vuoksenranta \| Äyräpää
Osin luovutetut kunnat
sodan jälkeen muihin kuntiin yhdistetyt	Jääski \| Korpiselkä \| Pälkjärvi \| Säkkijärvi \| Vahviala
toimintaansa vuoden 1948 jälkeen jatkaneet	Ilomantsi \| Inari \| Kitee \| Kuusamo \| Lappee \| Nuijamaa \| Parikkala \| Rautjärvi \| Ruokolahti \| Saari \| Salla \| Simpele \| Tohmajärvi \| Vehkalahti \| Virolahti \| Uukuniemi \| Värtsilä \| Ylämaa
Vuokra-alueeseen sisältyneet kunnat
kokonaan	Hanko
osin	Bromarv \| Degerby \| Espoo \| Inkoo \| Kirkkonummi \| Siuntio
Yksittäisiä mainittavia paikkoja luovutetuilla alueilla
	Elisenvaara \| Enso \| Ihantala \| Ilmee \| Kolosjoki \| Konevitsa \| Kyyrölä \| Liinahamari \| Pitkäranta \| Pölläkkälä \| Uuras \| Valamo

Malline:Tynkä/Karjalan tasavalta

Joo, palautin muutoksesi. Ei ole järkevää kopioida samaa koodia joka sivulle kun voi muokata mallinetta Malline:Arkangelin alueen kaupungit joka on lisätty joka sivulle.

Karjalan tasavallan kaupungeille kannattaa varmaan kopioida en tai ru.wikistä ulkonäöltään samanlainen malline jos siellä on. Inkerinmaan mallineeseen ei kannata koskea kun se ei ole mikään nykyajan hallinnollinen alue. Varmaan Leningradin alueelle kannattaa tehdä samanlainen malline.

Kartta olisi tosiaan järkevän lipun sijaan, jos se lisää kaikkiin mallineisiin. --Mikko Paananen 10. syyskuuta 2006 kello 14.58 (UTC)

Anchjo

Saako kuka tahansa merkitä äänestyksen ratkenneeksi, vai tarvitaanko siihen byrokraatti / ylläpitäjä? Koskien Anchjon äänestystä. //John Locke 20. syyskuuta 2006 kello 21.48 (UTC)

Koska hyväksyntään päättyneeseen äänestykseen liittyy myös oikeuksien antaminen, on parempi jättää se byrokraatin hommiksi (vrt poistoäänestys, joka vaatii ylläpitäjän toimia). Vaikka kai sellainenkin käy, että merkitsee tuloksen, ja ilmoittaa hyväksynnästä byrokraatin keskustelusivulla. -tKahkonen 20. syyskuuta 2006 kello 21.51 (UTC)

Sen kyllä näyttää jo joku toinen tehneen, joten kysymys lienee turha //John Locke 20. syyskuuta 2006 kello 21.52 (UTC)

Krasnoznamensk

Mistä huomasit Krasnoznamenskin nimeen lipsahtaneen kyrillisen е:n? --Hippophaë 21. syyskuuta 2006 kello 22.36 (UTC)

Se meni sijaintirivillä heksamuotoon eikä artikkelia löytynyt kun kopioin nimen ja koitin selvittää enkku tms. Wikistä mistä ihmeen syystä luulin kirjainta ё:ski. --Mikko Paananen 21. syyskuuta 2006 kello 22.46 (UTC)

En.wikissä nimi on muuten en:Krasnoznamyonsk, vaikka ru.wikissä ru:Краснознаменск (Калининградская область). Jotain aiheesta sanotaan Moskovan alueen (ru:Краснознаменск (Московская область)) saman nimisen kaupungin artikkelissa, mutta venäjäntaitoni eivät riitä sen selvittämiseen mitä. --Mikko Paananen 21. syyskuuta 2006 kello 22.52 (UTC)

Olipa näppärästi huomattu. Sivulla ru:Краснознаменск (Московская область) todetaan: "Kaupunki on todellakin nimeltään Krasnoznamensk (kirjoitetaan e:llä) aivan kuten Kaliningradin alueen Krasnoznamensk." En tiedä, mistä englanninkielisen artikkelin nimi on tempaistu. --Hippophaë 21. syyskuuta 2006 kello 23.16 (UTC)

Alumiini

Hei, palautit takaisin Alumiinin ominaislämpökapasiteetin arvon, jonka olin vaihtanut 900J/(kg*K) :iin. Eikö tämä todella ole oikea arvo vaikka löytyy mm. MAOL:ista? -tvsavola

Joo, palautin koska nimetön käyttäjä muutteli lukuja ilman minkäänlaisia perusteluja. Katsoin sen muuten vielä en.wikistä, mutta siellä on näköjään lämmöt per moolia. --Mikko Paananen 26. syyskuuta 2006 kello 17.09 (UTC)

Artikkeli: Risto Ahonen

Heipä hei!

Huomasit varmaan itsekin artikkelin Risto Ahonen ja luit varmaan koko keskustelun lävitse? Itse herra Ahonen on kirjoittanut koko elämänkertansa, ja tämän vuoksi asiat ja lähteet on jätetty mainitsematta. Korjasin itse tekstiä roimalla kädellä, mutta koko artikkelin poistaminen melkein minityngäksi saakka on ajattelemattomuutta. Tiedän, että herra Ahonen on hiukan absurdi näissä jutuissaan, ja itsekehua täynnä, mutta olisit voinut jättää sen rauhaan sellaiseksi kuin minä sen jätin kovan käden jälkeen. Esim. Jos minä kirjoittaisin artikkelin itsestäni, laittaisin siihen hiukan itsekehua, mutta en usko että joutuisin merkitsemään lähdetietoja minnekään. ;) --–Tnethacker^(viestiä?) 3. lokakuuta 2006 kello 19.29 (UTC)

Tutustu aluksi Wikipedian sääntöihin. Vaatimukset julkaistuista lähteistä koskevat myös ristoahosia. Artikkelin asiasisältö on muutenkin kehno. Ahonen jaarittelee isovanhempiensa mansikanviljelystä yms. tuubasta ja käyttää suurimman osan artikkelia omaan poliittiseen julistamiseensa ja itsekehuun. Mitä ihme "kovaa kättä" on muutama kirjoitusvirheiden korjaus ? --Mikko Paananen 4. lokakuuta 2006 kello 04.13 (UTC)

Totanoi

Vähän tyhmä kysymys mutta mitä lyhenne kh meinaa. On tuo "wikislangi" minulla vähän hakusessa :). --Miihkali 6. lokakuuta 2006 kello 19.31 (UTC)

Varmaankin "kielenhuoltoa". Ainakin ole käyttänyt sitä siinä merkityksessä. Kesti kyllä hiukan aikaa hahmottaa tuo kun joku sitä käytti ja luulin että se tulee jostain "kirjoitus virHeestä" :) --Mikko Paananen 7. lokakuuta 2006 kello 07.54 (UTC)

Wikipedia:Yhteenveto <- joitakin yleisiä lyhenteitä. -tKahkonen 7. lokakuuta 2006 kello 09.17 (UTC)

Jaaha. Tattis. --Miihkali 7. lokakuuta 2006 kello 10.32 (UTC)

Bryssel

Oheistän lainauksen: "Laeken (holl. Leken) on vanha kunta Belgian pääkaupunki Brysselin pohjoispuolella ja siten osa Brysselin pääkaupunkialuetta." Olet kielellisesti oikeassa, mutta kun käsite todellakin on virallisesti Bryssel-pääkaupunki, joka pitää sisällään useita eri kuntia, ei siis pelkkä Bryssel. Siksi olen kääntänyt asia Bryssel-pääkaupunki alueeksi, joka siis vastaa tuota liitovaltion ja moninkertaisten hallitusten pääkaupunkin asemaa. Pohdi tuota asiaa, mutta ei se toki haittaa mitään jos asia jää nykyiselleen. --Alexius Manfelt 9. lokakuuta 2006 kello 05.20 (UTC)

Minusta se on suhteellisen oikeakielinen käännös, onhan alue hollanniksi Brussels Hoofdstedelijk Gewest vaikka ranskaksi/saksaksi onkin Région de Bruxelles-Capitale/Region Brüssel-Hauptstadt. --Mikko Paananen 9. lokakuuta 2006 kello 08.48 (UTC)

Coca Cola

Hei, kannattaa ensin laittaa lähdepyyntö artikkeliin, ennen kuin poistaa selvää faktaa --Kaak 10. lokakuuta 2006 kello 19.07 (UTC)

Olihan siellä lähdepyynnöt 13. syyskuuta asti. Et sitten viitsinyt merkitä niitä lähteitä artikkeliin. --Mikko Paananen 10. lokakuuta 2006 kello 19.25 (UTC)

MediaWiki:Noarticletext

Kyllä se PAGENAMEE näytti toimivan. Saatko lisättyä sinne myös koodinpätkän [[Toiminnot:Allpages/{{PAGENAME}}|sisällysluettelosta]] tuohon "muista artikkeleista" jälkeen tai jonnekin muualle? -tKahkonen 11. lokakuuta 2006 kello 14.08 (UTC)

Js-tiedosto

Moi, voitko poistaa mun vanhan käyttäjätunnuksen "monobook.js" tiedoston? toi -> Käyttäjä:Uusitunnus/monobook.js turhaan se siellä on. --Cartman 20. lokakuuta 2006 kello 10.03 (UTC)

ACK. --Mikko Paananen 20. lokakuuta 2006 kello 10.06 (UTC)

Kertomerkin koodaus

Toivoisin, että osallistut kertomerkkiä koskevaan keskusteluun kahvihuoneessa. Wikipedia:Kahvihuone_(tekniikka)#Kertomerkin_koodaus --OM 22. lokakuuta 2006 kello 16.46 (UTC)

Kristinusko ja kolminaisuus

Itse tunnen kristittyjä jotka eivät usko kolminaisuuteen. he uskovat siihen mitä jumalasta raamatussa sanotaan. on useita kristillisiä uskontoja, jotka eivät usko kolminaisuuteen Kommentin jätti 81.175.130.140 (keskustelu – muokkaukset).

En ole aiheen asiantuntija, mutta kolminaisuus kuuluu keskeisesti kristinuskoon ainakin artikkelien kristinusko ja kolminaisuusoppi mukaan. Ehkä on parempi käsitellä aihetta niiden keskustelusivulla. --Mikko Paananen 30. lokakuuta 2006 kello 13.53 (UTC)

Myssylä

Kyllä tällainen ikävä tapaus sai suurta julkisuutta aikoinaan. Olet ehkä niin nuori, ettet muista, onhan tapauksesta jo yli 30 vuotta (hämmästyttävää, en olisi uskonut että niin kauan). Helsingin sanomien tuoreessa Kuukausiliitteessä marraskuu 2006 on Kaarina Suonperän haastattelu, jossa aisaa käsitellään, tosin varsinaista murhajuttua ei laajasti. Wiki-artikkelin kirjoittaja lienee siitä saanut kimmokkeen.Kaarina Suonperähän oli oikein kestojulkkisleski sen jälkeen. --Ulrika 30. lokakuuta 2006 kello 20.12 (UTC)

Kirjoitin tuon alla olevan kommenttini sillä välin kun olit omasi jo jättänyt. En ole lukenut Kuukausiliitettä, mutta tuttava otti asian puheeksi tänään ja tarkistin onko Wikipediassa asiasta artikkelia. Ehkä hän oli lukenut Kuukausiliitteen... Tein muistiinpanoja lehdistä ja asiasta silloisiin lehtitietoihin perustuen. Pitääkin tarkistaa mitä siellä on kerrottu asiasta, kiitos tiedosta! --81.17.197.158 30. lokakuuta 2006 kello 21.46 (UTC)

Jouko Myssylä

Olit kommentoinut, että Luutnantti Jouko Myssylä ei ole ollut mikään valtakunnanjulkkis, kun et ole kuullutkaan hänestä. Vuodelta 1973 suurin osa aikuisikäisistä kyllä muistaa hänet siitä, että hän murhasi silloisen Viisasten kerhon puheenjohtajana toimineen everstin Luonetjärven varuskunnassa. Luonetjärvellä palveluksensa suorittaneille hän lienee tuttu vielä nykyäänkin.

Tapaus oli aikoinaan kuuluisampi kuin Mika Muranen tai vastaavat myöhemmän ajan rikolliset. Lähteitä löytyy sen ajan lehdistä, jos joku pääsee näihin käsiksi. Itselläni on muistiin kirjoitettuna se, mitä Wikipediassakin on (epävarmat tiedot jätin pois). Tapasin Myssyläksi esittäytyneen miehen 1990-luvulla Helsingissä, jolloin hän vaikutti pahasti alkoholisoituneelta, joten hän voi olla vielä elossa, mutta ei sen perusteella ole enää vankilassa. --81.17.197.158 30. lokakuuta 2006 kello 21.35 (UTC)

Sitä suuremmalla syyllä artikkelissa pitäisi olla jokin lähde. Nyt siinä on nimetty luultavasti elossa ja vapaana oleva henkilö murhaajaksi. Jos tuon ei voi todistaa olevan totta, se täyttää minusta kunnianloukkauksen tunnusmerkit. --Mikko Paananen 30. lokakuuta 2006 kello 21.44 (UTC)

Minkä ikäinen olet? Lähteeksi voi laittaa seuraavan päivän Ilta-Sanomat, Helsingin Sanomat, jne., jos välttämättä haluat. Niitä ei ole käsilläni, joten tieteellisen etiikan perusteella jätin lähteet laittamatta. Joku toinen varmasti ehtii käymään kirjastossa tarkistamassa. Googlella löytyy Luutnantti Myssylä -haulla yksi Suomi24-keskustelu, jossa asiaa sivutaan, mutta se ei ole mikään lähde. Odottelemme, että joku käy niitä lisäämässä, esimerkiksi Poliisi kertoo -kirjoista tai vastaavista. --81.17.197.158 30. lokakuuta 2006 kello 21.58 (UTC)

Tota, et viitsisi itse yrittää hankkia lähdettä kun tuollaisen loitkin? Kyllä henkilöartikkelissa pitäisi syntymävuosi ainakin olla. Jos ei muuta keksi, tapahtumavuoden MitäMissäMilloin saattaa kertoa perustiedot. --ML 30. lokakuuta 2006 kello 22.01 (UTC)

Kuten sanottu, mitään riittävän luotettavaa lähdeaineistoa ei ole nyt käsilläni, vain omat muistiinpanoni aikakauden lehdistä. Tapaus oli todella kiinnostava silloin. Jollain Wikipedian lukijalla varmasti on 1973-vuoden MMM, mutta minulla ei. Odottelemme lisäystä, merkitsitkin jo artikkelisen sellaiseksi, joka kaipaa parempia lähteitä ja näitä varmasti löytyy. --81.17.197.158 30. lokakuuta 2006 kello 22.49 (UTC)

Luin tänään Kuukausiliitteen artikkelin Kaarina Suonperästä, tarkistin katsoin Googlella (ei löytynyt mitään hyvää) ja sitten Wikipedian tiedot Luutnantti Myssylän tapauksesta, jonka jälkeen huomasin keskustelunne. Lisäsin lähteeksi HS:n 7. kesäkuuta 1973, kun sellainen Kuukausiliitteessä mainittiin. Mikko oli lisännyt artikkeliin mm. "nimettömän käyttäjän luoma, feikki?" ja valitteli lähteiden puuttumista. Tällä menolla saamme kymmenen vuoden kuluttua lukea 1990-luvulla syntyneen ylläpitäjäkatraan poistelevan artikkeleita yllä mainitusta Mika Murasesta mahdollisena feikkinä, kun he eivät ole koskaan kuulleetkaan hänestä... --194.251.240.114 30. lokakuuta 2006 kello 22.43 (UTC)

Ole hyvä ja tutustu Wikipedian käytäntöihin Ohje:Merkitse lähteet ja Wikipedia:Tarkistettavuus. --Mikko Paananen 30. lokakuuta 2006 kello 22.47 (UTC)

Ehdottaisin että Paananen siirtää nämä keskustelut asianomaiseen artikkeliin. Artikkelin tiedot voisi yhdistää Teppo J. Suonperää koskevaan artikkeliin ja poistaa M:n nimen, koska M:stä ei toistaiseksi ole muuta kuin muistinvaraista tietoa.--Ulrika 31. lokakuuta 2006 kello 05.06 (UTC)

Myssylä on sen verran kuuluisa henkilö, että hän "ansaitsee" oman artikkelin, johon sopii mm. luokitus murhaajasta. Yhdistelmäartikkeliin tällaista ei voida tehdä. Yritän etsiä hänestä lisää tietoa, esimerkiksi nykytilanne kiinnostaisi, kuten Tauno Pasasen kohdalla. --81.17.197.158 31. lokakuuta 2006 kello 08.03 (UTC)

Vaakuna.

[41] Heraldiikka#Heraldisen tunnuksen suunnittelijan kymmenen käskyä: "Vaakunapiirroksissa kullan sijasta voidaan käyttää keltaista ja hopean sijasta valkoista." -tKahkonen 5. marraskuuta 2006 kello 18.29 (UTC)

"Käytetään vain heraldisia värejä, jotka ovat kulta ja hopea eli metallit sekä punainen, sininen, musta ja vihreä." Piirroksissa voidaan käyttää valkoista, jos hopeaa ei voi piirtää/painaa. Mikään instanssi tuskin vahvistaisi selityksessä valkoista. --Mikko Paananen 5. marraskuuta 2006 kello 19.48 (UTC)

Epäilisin kuitenkin, että sivulla ollut kuvaus on ollut maallikon kuvausta näkemästään piirroksesta (jossa siis on sinistä ja valkoista). -tKahkonen 5. marraskuuta 2006 kello 20.02 (UTC)

Epäilen että ei ole. "Ei virallinen kuntavaakuna, otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen" ja esim. Antreassa luki "pitäjän vaakunan on suunnitellut Armas Hutri vuonna 1983". Jos ne eivät ole kunnan päätöksellä ennen 1944 vahvistettuja vaakunoita, kyseessä on lisäksi tekijänoikeusrikkomus. --Mikko Paananen 5. marraskuuta 2006 kello 20.09 (UTC)

Kenttämarsalkka

Englannin field marshal ja ruotsin fältmarskalk on suomeksi sotamarsalkka. Huomasin että olit ainakin parissa artikkelissa käyttänyt kenttämarsalkkaa. Se virhe on yleinen mutta toivoisi ettei sitä Wikipediassa levitettäisi (vaikka joidenkin mielestä Wikipedia ei olekaan kielenhuollon väline). Niin ja voisit arkistoida osan keskustelusivustasi, se on tolkuttoman pitkä, eivätkä vanhemmat koneet ehkä jaksa sitä avata. terv.--Ulrika 6. marraskuuta 2006 kello 10.23 (UTC)

Hei

Kuka on Qing7? En tunne koko henkilöä. Päivinen 10. marraskuuta 2006 kello 08.39 (UTC)

Käyttäjä:Qing7:aa tarkoitin, joka kirjoitteli lipuista ja vaakunoista ja on tehnyt viimeisen muokkauksensa sitä edellisenä päivänä kun aloitit. Tunnuksen voi myös vaihtaa. --Mikko Paananen 10. marraskuuta 2006 kello 08.51 (UTC)

Sanoin jo etten tunne ketään Qing7 nimistä käyttäjää! En halua sanoa tätä enää kolmatta kertaa. Päivinen 10. marraskuuta 2006 kello 13.40 (UTC)

Artikkelista suomalainen

Luulen, että palautit artikkelin versioon, jota olet itse kannattanut muokkaussodassa, ja sen jälkeen suojasit artikkelin välittömästi. Tällainen toiminta ei välttämättä ole suotavaa, koska se saattaa vaikuttaa ulkopuolisen kannalta suojaustoiminnon väärinkäytöltä. Mielestäni suojaus pitäisi siirtää kiistaan osallistumattoman ylläpitäjän tehtäväksi, eikä tehdä sitä ns. ryhmässä. Lukitsit muissakin muokkaussodissa kanssasi samaa mieltä olevien ML ja Joonasl:n kannan mielestäni perusteettomasti ja puolueellisesti. Pyydän lähdeaineistojen perusteella tasapuolisempaa määritelmää artikkelille suomalaiset kuin mitä olet nyt suojannut --Seppoilmari-suomalainen 23. marraskuuta 2006 kello 18.04 (UTC)

Sattui sellainen vahinko eilen tänään korjasin sen aktiivisivullesi, siihen voi vastata jos haluaa--Seppoilmari-suomalainen 24. marraskuuta 2006 kello 15.59 (UTC)