Kielitieteellinen taistelu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kielitieteellinen taistelu (engl. the linguistic wars) tarkoittaa pitkällistä akateemista kiistaa Yhdysvaltojen generatiivisessa kielitieteessä. Kiista alkoi erimielisyyksistä Noam Chomskyn ja hänen varhaisten oppilaidensa ja kollegoidensa välillä 1960- ja 1970-luvuilla. Lingvistit kuten Paul Postal, John Robert Ross, George Lakoff ja James McCawley ehdottivat vaihtoehdoksi generatiivista semantiikkaa, joka käytännössä käänsi Chomskyn teorian päälaelleen keskittymällä kieliopin sijasta semantiikkaan Chomskyn syvärakenteen perustana. Chomsky ja muut generatiiviset kielitieteilijät väittivät, että merkitys syntyy käytettyjen sanojen taustalla olevasta järjestyksestä, kun taas generatiivisen semantiikan kannattajien mukaan sanojen merkitys määrää niiden järjestyksen.[1]

Chomskyn teorian kritiikki keskittyi pääasiassa kahteen erilliseen seikkaan: ensinnäkin, syvärakenne (engl. deep structure) on generatiivisten semantikkojen mielestä hyödytön konsepti, joka pitäisi hylätä. Uuden liikkeen mukaan kielitieteellisen kuvauksen tulisi lisäksi pohjautua semantiikkaan eikä kielioppiin, kuten Chomskyn transformatiivisessa teoriassa. Chomskya seuraava koulukunta vastasi kritiikkiin ilmoittamalla, että syvärakenteen tietty taso määräytyy kielitieteellisen kuvauksen yksinkertaisuuden ja yleisyyden mukaan. Lisäksi heidän mukaansa oletus, että kielitieteellisen kuvauksen on perustuttuva semantiikkaan, olisi järjetön, koska se mitätöisi sukupolvien kielitieteellisen edistyksen.

Kielitieteellinen taistelu päättyi lopulta Chomskyn ja hänen seuraajiensa "voittoon". George Lakoffin mukaan syynä oli Chomskyn akateeminen vaikutusvalta. Lakoff kirjoitti tapauksesta: "Kun Chomsky alkoi kritisoida meitä vuonna 1967, minä olin 26-vuotias, Haj [Ross] ja Jim [McCawley] olivat 29 ja Paul [Postal] 30. Olimme häneen verrattuna lapsia, meillä ei ollut minkäänlaista auktoriteettia. Olimme lähteneet sotimaan yhtä historian merkittävimmistä kielitieteilijöistä, kaiken lisäksi yhdessä hänen lempiaiheistaan." [2] Sen sijaan Newmeyerin mukaan generatiivinen kielioppi hylättiin, koska se todettiin empiirisesti vääräksi.

Generatiivisesta semantiikasta kehittyi myöhemmin vaihtoehtoinen kielitieteellinen malli, joka tunnetaan psykolingvistiikkana. Psykolingvistiikka tutkii kielen ymmärtämisen yhteyttä neurologisiin funktioihin. Generatiiviset semantikot olettavat, että kielen omaksumiselle on aivoissa oma erityinen alueensa, kun taas kognitiiviset kielitieteilijät kiistävät sen. Sen sijaan he väittävät, että kielen ymmärtämiseen tarvittava tiedonkäsittelytaito on vastaava kuin ei-kielellisiin tehtäviin tarvittavat taidot. Nykyään tieteenalasta käytetään yleisemmin nimeä neurolingvistiikka. lähde?

Randy Allen Harris on kirjoittanut aiheesta kirjan The Linguistics Wars (ISBN 9780195098341). Kirja on julkaistu englanniksi 1993. Sitä ei ole suomennettu.

  1. Harris, Randy Allen: The Linguistics Wars, s. 368. Oxford University Press, 1995. ISBN 978-0195098341 Teoksen verkkoversio.
  2. Huck, Geoffrey J.: Ideology and Linguistic Theory, s. 116. Routledge, 1995.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Linguistic Wars