Helmet-kirjasto
| Helmet-kirjasto | |
|---|---|
 Helsingin keskustakirjasto Oodi on yksi Helmet-kirjastoista. |
|
| Sijainti | pääkaupunkiseutu |
| Perustettu | 1976 |
| Kokoelman koko |
3,0 miljoonaa nidettä (2023)[1] 66 kirjastoa (2024)[2] kuusi kirjastoautoa (2024)[2] |
| Lainauksia vuodessa | 16,2 miljoonaa (2023)[1] |
| Asiakkaita | 13,7 miljoonaa fyysistä käyntiä ja 13,4 miljoonaa verkkokäyntiä (2023)[1] |
| Budjetti | 86,8 miljoonaa euroa (2023)[1] |
| Johtaja |
Espoo: Ritva Nyberg Helsinki: Katri Vänttinen Kauniainen: Jaakko Tiinanen Vantaa: Leena Toivonen |
| Työntekijöitä | 780[2] |
| Kotisivut | |
Helmet-kirjasto on pääkaupunkiseudun kirjastoverkosto eli kirjastokimppa, joka koostuu Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoista. Yhteiset käyttösäännöt ja kirjastojärjestelmä mahdollistavat yhteiskäytön.[2] Kaikissa toimipisteissä käy sama kirjastokortti. Aineistoa voi varata toiseen toimipisteeseen, ja palauttaminen, varaaminen ja uusiminen onnistuu kaikissa kirjastoissa.[3] Esimerkiksi espoolaiskirjastosta lainatun teoksen voi siis palauttaa Helsingissä sijaitsevaan kirjastoon ja päinvastoin. Kirjastoverkoston nimi on juonnettu englanninkielisestä nimestä Helsinki Metropolitan Area Libraries.[2]
Helmet-kirjastolla on 66 toimipistettä ja kuusi kirjastoautoa.[2] Vuonna 2023 kirjastoihin tehtiin 13,7 miljoonaa fyysistä käyntiä ja 13,4 miljoonaa verkkokäyntiä. Samana vuonna kokoelmiin kuului 3,0 miljoonaa nidettä, joista 2,6 miljoonaa oli kirjoja. Kokonaislainaus oli 16,2 miljoonaa.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääkaupunkiseudun kirjastot ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 1976 lähtien.lähde? Tuolloin hankittiin ensimmäinen yhteinen atk-pohjainen lainausjärjestelmä. 1980-luvulla asiakkaat saivat seudullisen yhteisen kirjastokortin.lähde?
Helmikuussa 2003 otettiin käyttöön kolmas yhteinen Millennium-kirjastojärjestelmä ja tällöin myös Helmet-brändi tuli käyttöön.[4] Millennium-järjestelmän käyttöönottokokemukset ja ominaisuudet innostivat yhteistyön tiivistämiseen. Helmet-palvelun myötä syntyi yhteinen kokoelma, joka on koko seudun asukkaiden ahkerassa käytössä.lähde? Marraskuussa 2013 otettiin käyttöön Sierra-kirjastojärjestelmä.[5]
Verkkobrändi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helmet-verkkobrändi oli Taloustutkimuksen vuonna 2012 tekemän selvityksen mukaan Suomen toiseksi arvostetuin verkkobrändi heti Googlen jälkeen.[6] Vuonna 2013 tehdyn selvityksen mukaan se oli Suomen viidenneksi arvostetuin Googlen, Yle Areenan, Ilmatieteen laitoksen ja HSL:n Reittioppaan jälkeen.[7] Vuonna 2016 se oli neljäs Yle Areenan, Kanta.fi:n ja Ilmatieteen laitoksen jälkeen.[8] Vuonna 2017 se oli viides Yle Areenan, Ilmatieteenlaitoksen, Kanta.fi:n ja Ylen jälkeen.[9] Vuonna 2020 se oli kahdeksas.[10]
Tammikuussa 2023 tietosuojavaltuutettu antoi kirjastoille huomautuksen, koska Helmet-kirjastojen verkkosivusto välitti Yhdysvaltoihin Googlelle tietoja esimerkiksi käyttäjän hakemista kirjoista ja muusta aineistosta.[11]
Huhtikuussa 2024 Helmet-kirjasto otti käyttöön Finna-verkkokirjaston.[12]
Kirjastoverkosto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhteensä Helmet-kirjastolla on 66 toimipaikkaa ja kuusi kirjastoautoa.[2] Seudullinen kirjavarasto sijaitsee Helsingin pääkirjastossa Pasilassa. Varastokokoelmaan kuuluu yli 200 000 kirjaa ja yli 900:n aikakauslehden vuosikertoja, jotka on sijoitettu 844 neliömetrin varastotilaan. Musiikkiaineistoa on varastoitu Tikkurilan kirjastossa sijaitsevaan Helmet-musiikkivarastoon.lähde?
Helmet-kirjastoihin kuuluvat kirjastot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Espoon kaupunginkirjasto
- Helsingin kaupunginkirjasto
- Kauniaisten kaupunginkirjasto
- Vantaan kaupunginkirjasto
Helmet-kirjallisuuspalkinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: HelMet-kirjallisuuspalkinto
Helmet-kirjallisuuspalkinto oli pääkaupunkiseudun kirjastojen vuosina 2015–2019 jakama kirjallisuuspalkinto, joka annattiin "Helmetin hyvälle kirjalle".[13][14] Palkittu kirja oli suomen- tai ruotsinkielinen kauno- tai tietokirja tai lasten- ja nuortenkirjallisuutta.lähde?
Helmet-kirjastot antoivat palkinnon vuosittain suomalaiselle teokselle, joka oli ilmestynyt noin viiden vuoden sisällä. Kirjastot nostivat palkinnolla esille "laatukirjoja, tulevaisuuden klassikoita ja marginaalisempia kirjallisia ääniä".lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Suomen yleisten kirjastojen tilastot tilastot.kirjastot.fi. Viitattu 21.9.2024.
- ↑ a b c d e f g Mikä Helmet on? helmet.finna.fi. Viitattu 21.9.2024.
- ↑ Kirjastokortti ja lainaaminen helmet.finna.fi. Viitattu 21.9.2024.
- ↑ Uusi Millennium-kirjastojärjestelmä - sujuvan palvelun perusta Helsingin kaupunginkirjasto. Arkistoitu 7.2.2006.
- ↑ Minkalaista ohjelma HelMet käytää? Millenniumi / WebPAC PRO Tai Encorea? Kysy kirjastonhoitajalta. Viitattu 21.9.2024.
- ↑ Google jo kymmenen vuotta Suomen arvostetuin verkkobrändi Taloustutkimus. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 26.9.2014.
- ↑ Tutut nimet arvostetuimpien verkkobrändien kärjessä Taloustutkimus. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 1.10.2014.
- ↑ Yle kehaisee: Yle Areena on Suomen arvostetuin verkkobrändi Markkinointi & Mainonta 25.11.2016. Viitattu 2.5.2017.
- ↑ Yle Areena on jälleen Suomen arvostetuin verkkobrändi Markkinointi & Mainonta 11.1.2018. Viitattu 9.5.2018.
- ↑ Aromaa, Jonni: Yle Areena jatkaa Suomen arvostetuimpana verkkobrändinä Yle Uutiset. 21.9.2020. Viitattu 21.9.2024.
- ↑ https://tietosuoja.fi/-/apulaistietosuojavaltuutettu-antoi-huomautuksen-kirjastojen-aineistohakutietojen-valittymisesta-yhdysvaltalaisyritys-googlelle
- ↑ Helmet-kirjastot saavat kotimaisen Finna-verkkokirjaston 26.3.2024. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.9.2024.
- ↑ Tulossa HelMet-kirjallisuuspalkinto, (Arkistoitu – Internet Archive) Helmet.fi
- ↑ Kirjallisuuspalkinto (Arkistoitu – Internet Archive) Helmet.fi