Hirssivahanokka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hirssivahanokka
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Loistopeipot Estrildidae
Suku: Vahanokat Estrilda
Laji: nonnula
Kaksiosainen nimi

Estrilda nonnula
Hartlaub, 1883

Katso myös

  Hirssivahanokka Wikispeciesissä
  Hirssivahanokka Commonsissa

Hirssivahanokka (Estrilda nonnula) on keskisessä Afrikassa luonnonvaraisena elävä loistopeippoihin kuuluva varpuslintu. Lajia pidetään myös lemmikkieläimenä.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kooltaan hirssivahanokka on noin 11–12 cm. Koiraan pää laki on musta. Selkä ja siivet ovat väritykseltään harmaat ja mustan tai tummanharmaan raidoittamat. Hirssivahanokan kupeet ja perä ovat tumman punaiset. Vatsa on valkoinen. Hirssivahanokkanaaras muistuttaa koirasta, mutta on hieman ruskehtavampi ja valkoisessa vatsassa on harmahtava vivahde. Nokan yläosa on vaaleanpuunainen ja alaosa musta. Metsävahanokka (Estrilda atricapilla) muistuttaa ulkonäöltään hirssivahanokkaa, mutta on huomattavasti tummempi.[2]

Levinneisyys ja elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirssivahanokkaa tavataan Keski-Afrikasta päiväntasaajan alueelta.[1] Hirssivahanokan elinympäristöä ovat metsien reunamat sekä viljellyt maat ja savannit.[2]

Elintavat ja ravinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hirssivahanokat elävät suurina parvina. Laji pesii joko yksittäisinä pareina tai kolonioina. Pesä sijaitsee yleensä pensaassa tai puussa. Pesät rakennetaan ruohoista ja niissä on alhaalla usein lyhyt sisäänkäyntitunneli. Naaras munii neljästä kuuteen munaa, joita myös koiras hautoo. Hautominen kestää noin kymmenen päivää ja poikaset poistuvat pesästään noin kahdenkymmenen päivän kuluttua kuoriutumisestaan.[2]

Hirssivahanokan ravinto koostuu kasvien siemenistä, erityisesti hirssistä. Lisäksi laji pyydystää lentäviä termiittejä ja voi syödä myös kukkien nuppuja sekä mettä.[2]

  1. a b BirdLife International: Estrilda nonnula IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.1.2014. (englanniksi)
  2. a b c d Black-crowned Waxbill The Waxbill Finch Society. Arkistoitu 11.2.2009. Viitattu 16.5.2009. (englanniksi)