Hypokondria
| Hypokondria | |
|---|---|
 Honoré Daumier, Luulosairas (noin 1860—1862) |
|
| Luokitus | |
| ICD-10 | F45.2 |
| ICD-9 | 300.7 |
| MeSH | D006998 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Hypokondria on mielenterveyden häiriö, josta kärsivä luulee tai pelkää perusteetta sairastavansa jotakin vakavaa sairautta. Hypokondriaa kutsutaan puhekielessä myös luulotaudiksi tai luulosairaudeksi. Hypokondria on suunnilleen yhtä yleistä miehillä ja naisilla. Hypokondriaa esiintyy kaiken ikäisillä, mutta useimmiten se puhkeaa nuorella aikuisiällä.
Huomattava osa hypokondriadiagnooseista on virheellisiä, ja etenkin naisille annetaan usein väärä hypokondriadiagnoosi. Yhdysvaltojen autoimmuunisairausyhdistyksen toiminnanjohtajan mukaan yli 40 prosentille autoimmuunisairautta potevista naispotilaista annetaan tai ehdotetaan hypokondriadiagnoosia ennen oikean diagnoosin löytymistä.[1]
Hypokondria liittyy yleensä johonkin muuhun psyykkiseen sairauteen. Noin kaksi kolmasosaa hypokondrikoista kärsii myös masennuksesta tai paniikkihäiriöstä. Hypokondria on somatoforminen häiriö, ja varsin monesti se esiintyy kliinisen depression lisätautina.
Hypokondrikko ei yleensä kuvittele tai valehtele oireitaan, vaan kokee ne oikeasti. Merkki hypokondriasta on kuitenkin vähäistenkin oireiden jatkuva leimaaminen vakaviksi sairauksiksi. Sitkeä käsitys ja pelko esimerkiksi syövän tai AIDSin olemassaolosta voi pysyä jopa useiden lääkärintutkimusten jälkeen. Vakavimmillaan hypokondria saattaa olla psykoottistasoista, jolloin potilas on harhaluuloinen eli täysin vakuuttunut omasta vakavasta sairaudestaan. Tavallisesti potilas kuitenkin käsittää pelkonsa osin aiheettomaksi tai liioitelluksi mutta ei voi sille mitään.[2]
Hypokondriasta kärsivä potilas on jatkuvasti peloissaan ja ahdistunut oireistaan, ja tämä saattaa johtaa masennukseen, joka taas nostaa itsemurhan riskiä. Yleensä potilas osaa nimetä "sairautensa" hyvinkin tarkkaan ja seuraa lähes kaikkia ruumiinsa tapahtumia. Potilas uskoo, että hänen pelkäämänsä sairaus johtaa kuolemaan tai huomattaviin ruumiillisiin vammoihin.[3] Ohimenevä vakavasta sairaudesta kärsimisen pelko ei ole merkki psyykkisestä sairaudesta, mutta kyseessä on hoitoa vaativa tila, kun pelko on erittäin pitkäaikaista ja arkipäivän toimia haittaavaa.
Hypokondriaa voidaan hoitaa psykoterapialla. Joillekin potilaille myös masennuslääkkeistä on apua. Useilla pitkäaikaisesta hypokondriasta kärsivistä henkilöistä on elämässään oireettomia jaksoja.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Harriet Brown: Women's health problems doctors still miss. Health.com-sivusto 26.10.2009. http://edition.cnn.com/2009/HEALTH/10/19/undiagnosed.women.problem/
- ↑ http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00415
- ↑ http://www.apu.fi/hyva_olo/article120837-1.html (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- What is hypochondria? (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)