Joseph Fielding Smith

Joseph Fielding Smith

Joseph Fielding Smith, Jr. (19. heinäkuuta 1876 – 2. heinäkuuta 1972) oli Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon kymmenes presidentti, profeetta ja ilmestyksensaaja vuodesta 1970 aina kuolemaansa asti. Häntä edelsi virassa David O. McKay ja seurasi Harold B. Lee. Joseph Fielding Smithin isä oli kirkon kuudes presidentti Joseph F. Smith.

Elämäkerta

Joseph Fielding Smith syntyi Joseph F. Smithin ja Julina Lambsonin poikana Salt Lake Cityssä. Hänen äitinsä toimi kätilönä, ja nuori Joseph ajoi usein äitinsä synnyttävien naisten luo eri puolille Salt Lake Cityä.

Smith nai ensimmäisen vaimonsa Louise Shurtliffin juuri ennen lähtöään lähetystyöhön Isoon-Britanniaan. Hänen palattuaan lähetystyöstä he saivat kaksi lasta, mutta Louise kuoli jo vuonna 1908. Hänen toinen vaimonsa oli Ethel Reynolds, jonka kanssa Smith sai neljä tyttöä ja viisi poikaa. Heidän nuorin tyttärensä Amelia meni myöhemmin naimisiin kuuluisan mormoniteologin Bruce R. McConkien kanssa. Ethelin kuoltua Smith meni vielä kolmannen kerran naimisiin, Jessie Evansin kanssa.

Palattuaan lähetystyöstä 1901 Smith alkoi työskennellä kirkon virallisena historioitsijana. Tässä virassa hän toimi myös sihteerinä yleiskonferenssissa, jossa hänet kutsuttiin kahdentoista apostolin koorumin jäseneksi 1910, hänen isänsä toimiessa kirkon presidenttinä. Yksikään kirkon presidenteistä ei ole toiminut apostolina yhtä pitkää aikaa, vuodesta 1910 vuoteen 1972. Vuodesta 1951 vuoteen 1970 Smith toimi kahdentoista apostolin koorumin presidenttinä. Vuonna 1921 Smith valittiin uudelleen kirkon viralliseksi historioitsijaksi. Hän piti virkaa hallussaan aina vuoteen 1970, jolloin hänet valittiin presidentiksi.

Smith vietti suurimman osan ajastaan apostolina Salt Lake Cityssä. Hän toimi myös Salt Lake Cityn temppelin esimiehenä vuosina 1945–1949. Tänä aikana Smith teki myös kiertomatkan Latinalaisen Amerikan pyhien luo. Palattuaan kiertomatkaltaan Smith pysähtyi Arizonassa ja ilmoitti sikäläisen temppelin johtajalle, että hän oli päättänyt suositella endaumenttiseremonian kääntämistä espanjaksi.

Smith toimi myös Utahin sukututkimusseuran ja sitä seuranneen Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon sukututkimusseuran johtajana vuodesta 1934 vuoteen 1961. Hänen aikanaan sukututkimustyö laajeni huomattavasti.

Vaikka Smith vietti suurimman osan ajastaan Yhdysvalloissa, hän teki myös merkittäviä palveluksia kirkolleen muualla. Vuonna 1939 hän oli kiertomatkalla Euroopassa tarkastamassa sikäläisten lähetyskenttien oloja. Maailmanpoliittisen tilanteen kiristyttyä Smith valvoi Eurooppaan lähetettyjen lähetyssaarnaajien kotiuttamista juuri ennen toisen maailmansodan puhkeamista. 1950 Smith teki tarkastusmatkan Meksikon lähetyskentälle. 1955 hän teki pitkän matkan Aasiaan. Tällä matkallaan hän vihki sekä Korean että Filippiinit evankeliumin saarnaamiselle. 1957 hän matkusti Eurooppaan vihkiäkseen Lontoon temppelin. Samalla hän erotti yhdeksän Ranskassa toiminutta lähetyssaarnaajaa syyttäen näitä harhaoppien levittämisestä. Nämä olivat liittyneet erääseen pieneen mormonistiseen, moniavioisuutta harjoittaneeseen ryhmään, Aikojen täyteyden esikoisten kirkkoon.

Noustessaan kirkon presidentiksi Smith oli jo iäkäs ja sairaalloinen, ja hänen virkakautensa jäikin vain kahden ja puolen vuoden mittaiseksi. Tästä huolimatta Smith sai aikaan myös uudistuksia. Hänen aikanaan pidettiin ensimmäiset aluekonferenssit. Hän myös järjesti kirkon lehtien julkaisun yhtenäisemmäksi.

Joseph Fielding Smith on eräs MAP-kirkon tuotteliaimpia ja tunnetuimpia teologeja. Hänen ajattelunsa on leimannut suuresti MAP-kirkon oppikehitystä. Erityisen tunnettu on Smithin kolmiosainen kirkon oppeja käsittelevä teos Doctrines of Salvation, joka on käännetty suomeksi nimellä Pelastuksen oppeja. Teologisesti Smith oli konservatiivinen. Hän profiloitui myös vakaumuksellisena kreationistina, erityisesti teoksellaan Man, His Origin and Destiny.