Juri Semjonov
Juri Nikolajevitš Semjonov (ven. Юрий Николаевич Семёнов; 10. huhtikuuta 1894 Vladikavkaz, Venäjän keisarikunta – 7. kesäkuuta 1977 Uppsala, Ruotsi) oli venäläissyntyinen kulttuurimaantieteilijä ja populääritieteellisten teosten kirjoittaja, joka asui ensin Saksassa ja sitten Ruotsissa. Hän käytti Saksassa asuessaan nimeä Juri Semjonow. Semjonovin kirjat Siperian valloitus ja Maan antimet käännettiin lukuisille kielille ja niistä otettiin monia painoksia.[1]
Juri Semjonovin vanhemmat olivat valtioneuvos ja kansatieteilijä Nikolaj Semjonov ja saksalaista sukua ollut Emilie Macklay. Semjonov saapui Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen emigranttina Berliiniin Saksaan ja valmistui siellä lakitieteen tohtoriksi 1922. Hän asui 1920- ja 1930-luvulla Saksassa ja hankki elantonsa kirjailijana, lehtimiehenä ja luennoitsijana. Hän avusti Zeitschrift für Geopolitik -lehteä ja vuonna 1934 kiellettyä Vossische Zeitung -lehteä sekä opetti Deutsche Hochschule für Politik -korkeakoulussa.[1]
Semjonov asui vaimonsa Tatjanan ja 1937 syntyneen poikansa Teodorin kanssa Berliinin Künstlerkoloniessa kunnes he toisen maailmansodan aikana joutuivat 1943 pakenemaan pommituksia ja siirtymään Keski-Saksaan Braunlageen, joka jäi sodan jälkeen brittien miehitysvyöhykkeelle. Semjonov muutti perheensä kanssa 1947 Uppsalaan Ruotsiin ja vuonna 1956 hänestä tuli Ruotsin kansalainen. Hän toimi vuodesta 1948 apuopettajana ja vuodesta 1960 lehtorina Uppsalan Slaavilaisessa instituutissa luennoiden venäläisestä kirjallisuudesta ja runoudesta. Vuonna 1955 hänestä tuli Uppsalan yliopiston kunniatohtori. Kesäkuussa 1961 Semjonov johti Slaavilaisen instituutin opiskelijoiden ryhmää, joka vieraili Neuvostoliitossa Leningradissa ja Moskovassa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Senjonov vieraili synnyinmaassaan vuoden 1919 jälkeen.[1]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sowjet-Russland. Eine geopolitische Problemstellung (1934), Oskar von Niedermayerin kanssa, esipuheen kirjoitti Karl Haushofer. Semjonov kirjoitti kirjaan kansallisuuskysymyksistä, neuvostohallinnosta ja liikenneyhteyksien kehittymisestä
- Die Güter der Erde: vom Haushalt der Menschheit (1936), käännetty usealle kielelle, muun muassa ruotsiksi nimellä Jordens rikedomar
- Eroberung Sibiriens: ein Epos menschlischer Leidenschaften (1937), käännetty usealle kielelle, muun muassa ruotsiksi nimellä Sibirien: den ryska expansionen österut genom tiderna
- Glanz und Elend des französischen Kolonialreiches (1942)
- Aleksandr Sergejevitj Pusjkin: [Född] 6.6 (26.5) 1799, [död] 10.2 (29.1) 1837 (1949)
- Som gäst hos Findus (1952)
- Den stora expeditionen: utdrag ur såväl mina egna som ur andra officerares journaler från den Kamtjatka-expedition, som utgick från S:t Petersburg år 1733 av Sven Waxell ; utgiven och med kommentar försedd av Juri Semjonow. (1953), Semjonovin toimittama ja kommentoima teos ruotsalaissyntyisen venäläisen meriupseerin Sven Waxellin päiväkirjasta Vitus Beringin toisen Alaskan retken ajoilta 1740-luvulla
- Die faschistische Geopolitik im Dienste des amerikanischen Imperialismus (1955)
- "Das Häuschen in Kolomna" in der poetischen Erbschaft A. S. Puškins. Text, Interpretation und literaturhistorischer Kommentar. Studia Slavica Upsaliensia, 3. Almqvist & Wiksell, Uppsala 1965
- Erdöl aus dem Osten: die Geschichte der Erdöl- und Erdgasindustrie in der Sowjetunion (1973), Neuvostoliiton öljy- ja kaasuteollisuuden historia
- Sibirien: Schatzkammer des Ostens (1976) [2]
Suomeksi ilmestyneitä teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maan antimet: jokamiehen talousmaantieto; suomentanut Lauri Hirvensalo. Suomennosta on Kaarlo Hildén täydentänyt uusimalla tekstiin ja kuviin sisältyviä tilastoja ja littämällä tekstiosaan Suomea koskevia tietoja. WSOY 1939, lyhennetty painos WSOY 1947 (alkuteos Die Güter der Erde)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helppotajuista talousmaantietoa (Maan antimet-kirjan arvostelu), Aamulehti, 26.07.1939, nro 197, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||||||||||||||
