Olympialuokkien soutu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Olympialuokan pariairokaksikko.

Olympialuokkien soutu eli olympiasoutu tai ratasoutu on perinteikäs soutu-urheilun muoto. Nimensä mukaisesti olympialuokkien soutu on olympialaji, ja soutu onkin ollut mukana kesäolympialaisissa lähes niiden alusta lähtien. Olympiasoutua harrastetaan yli 100 maassa ja kaikissa maanosissa.[1]

Erilaiset soutuluokat ja veneet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympialuokan venettä voi soutaa veneluokasta riippuen yksi, kaksi, neljä tai kahdeksan soutajaa. Airovaihtoehtoja on kaksi. Pariairosoudussa (sculling) kullakin soutajalla on kaksi noin 2.9 metrin mittaista airoa, yhden airon soudussa (sweep rowing tai rowing) taas yksi noin 3.75 metrin pituinen airo joko veneen oikealla tai vasemmalla laidalla. Pääasiallinen kilpailumatka on 2 000 metriä.[1]

Olympialuokkien soudussa kilpaillaan kevytrakenteisilla veneillä 2 000 metrin matkalla ja 500 metrin sprinteillä. Vaihtoehtoisella ratasoutu-nimityksellä viitataan sekä olympialaisissa mukana oleviin veneluokkiin sekä ei-olympialuokkiin. Olympialuokilla puolestaan tarkoitetaan vain olympialaisten kilpailuohjelmassa olevia veneluokkia.

Nykyiset miesten luokat ovat yksikkö 1x, pariairokaksikko 2x "eli kaksi soutajaa ja molemmissa käsissä airo", perämiehetön kaksikko 2- "kaksi soutajaa ja vain yksi airo soutajaa kohden kädessä", pariaironelonen 4x, perämiehetön nelonen 4- ja kahdeksikko (8+) sekä kevyt pariairokaksikko (LM2x), jossa soutajien keskipaino on tasan tai alle 70 kilogrammaa.

Nykyiset naisten luokat ovat yksikkö 1x, pariairokaksikko 2x, perämiehetön kaksikko 2-, pariaironelonen 4x, perämiehetön nelonen 4- ja kahdeksikko (8+) sekä kevyt pariairokaksikko (LW2x), jossa soutajien keskipaino on tasan tai alle 57 kilogrammaa.

Myös perämiehellisessä kaksikossa (2+), kevyessä perämiehettömässä nelikossa (LM4-) ja perämiehellisessä nelikossa (4+) on ennen kilpailtu olympialaisissa, mutta nämä luokat on poistettu olympiaohjelmasta. MM-kilpailujen ohjelmassa on myös miesten ja naisten kevyt yksikkö (LM1x ja LW1x).

Kansainvälinen soututoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soudussa kilpaillaan kesäolympialaisissa joka neljäs vuosi. Olympiasoudussa järjestetään vuosittain maailmanmestaruuskilpailut aikuisille (lukuun ottamatta olympiavuosia, jolloin MM-lähtöinä soudetaan vain olympialaisten ulkopuolelle jäävät veneluokat), alle 23-vuotiaille ja alle 18-vuotiaille. EM-kilpailut sen sijaan soudetaan joka vuosi.[1]

Soutu on ollut olympialaisten ohjelmassa 1900 Pariisin kesäolympialaisista lähtien. Eräs merkittävimmistä yksittäisistä olympialuokan veneellä käytävistä soutukilpailuista on Cambridge–Oxford-soutukilpailu Thamesjoella.

Suomen soututoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Soutu ja suomalaiset

Suomessa olympialuokkien soutua voi harrastaa kilpailu- ja harrastemielessä noin 10 seurassa eri puolilla maata. Kotimaassa järjestetään vuosittain Suomen-mestaruuskilpailuiden lisäksi useita kansallisia kilpailutapahtumia. Suomen menestynein soutaja on Pertti Karppinen. Hän voitti olympiakultaa yksikkösoudussa vuosina 1976, 1980 ja 1984. Tuoreimmat soudun arvokisamitalistit ovat pariairokaksikkoa soutaneet Minna Nieminen ja Sanna Stén, jotka saavuttivat olympiahopeaa Pekingistä 2008[2]. Suomessa on järjestetty soudun maailmanmestaruuskilpailut vuonna 1995 Tampereella Kaukajärven soutustadionilla. Vanhin edelleen järjestettävä suomalainen soutukilpailu on Turussa pidettävä Aurasoutu, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1927.

  1. a b c Olympiasoutu – Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry melontajasoutuliitto.fi. Viitattu 13.11.2023.
  2. Olympiasoutu – Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry melontajasoutuliitto.fi. Viitattu 13.11.2023.