Lomaliitto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lomaliitto-konserni
Perustettu 1941 (Lomaliitto ry)
Lakkautettu 2009 (konkurssi)
Toiminta-alue Suomi
Toimiala matkailu
Tuotteet hotellit, lomakylät
Henkilöstö 211 (2009)[1]
Tytäryhtiöt Fontana Lepolampi
Kiinteistö Oy Keurusharju
Lomaliiton Leirintä Oy
Savonlinnan Kylpylaitos Oy
Ylläs Saaga Oy[2]

Lomaliitto oli vuosina 1941–2009 toiminut ammattiyhdistysliikkeen järjestöjen omistama, tuettua lomatoimintaa järjestävä organisaatio. Monien hotellien, kylpylöiden ja lomakylien omistajana se oli merkittävä toimija Suomen matkailualalla. Liiton taustalla olivat isot ammattiliitot kuten SAK, Akava ja suurimpana toimihenkilöjärjestö STTK. Lisäksi mukana oli kuntia sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjä. Lomaliiton omistamat kylpylähotellit tunnettiin tuotemerkistä Fontana. Lomaliiton hotelleja olivat viime vaiheessa Lepolampi ja Korpilampi Espoossa, kylpylähotelli Ylläs-Saaga Ylläksellä, Savonlinnan Fontana Pietari Kylliäinen, Kalajoen hotelli Rantakalla ja kylpylähotelli Keurusselkä Keuruulla. Lomaliitto omisti myös monia leirintäalueita eri puolilla Suomea. Liitto ja sen omistama yritysryhmä ajautuivat konkurssiin vuonna 2009 matalasuhdanteen sekä vuonna 1982 ostetun hotelli Korpilammen jatkuvien tappioiden vuoksi.[3][4][5]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Punkaharjun Valtionhotelli 1940-luvulla.
Hotelli Lepolampi 1950-luvulla.
Hotelli Korpilammesta Espoossa tuli Lomaliiton murheenkryyni.

1930-luvun lopulla alettiin Suomessa edistää ”kansanmatkailua” ja katsottiin vähävaraisemmillakin perheillä olevan oikeus lomanviettoon. Vuonna 1941 tuli voimaan uusi vuosilomalaki, joka toi työntekijöille lisää vapaa-aikaa. Samana vuonna perustettiin Lomankäytön Keskusliitto, jonka nimi lyheni vuonna 1944 muotoon Lomaliitto. Jatkosodan aikana liitto vuokrasi yhdessä Suomen Aseveljien Liiton kanssa Punkaharjun Valtionhotellin tiloja sosiaalisilla perusteilla toimivaksi Punkaharjun lomakyläksi.[6]

Sotien jälkeen Lomaliitto alkoi järjestää jäsenilleen sosiaalisin perustein hotelli- ja kylpylälomia, joiden kustannuksista huolehti osittain Raha-automaattiyhdistys.[6] Toiminta kasvoi jatkuvasti niin, että esimerkiksi vuonna 1979 Lomaliitto sai julkista tukea 3,3 miljoonaa markkaa valtion budjetista ja kaksi miljoonaa RAY:ltä, yhteensä enemmän kuin mikään muu järjestö Suomessa. Rahalla sai noin 4 000 perhettä täysin ilmaisen loman ja 15 000 perhettä huomattavan hinnanalennuksen lomastaan. Muita suuria tuen saajia olivat Lomayhtymä, Äitien lomahuolto ja Ammattiliittojen lomajärjestö.[7]

Vuonna 1960 Lomaliitto aloitti lomanviettopaikkojen tarjoamisen maatiloilla ensimmäisenä Suomessa. Vuonna 1964 sillä oli tarjolla 1 200 vuodepaikkaa 200 maatalossa.[8] Vuonna 1967 Lomaliitto, maatalousväen lomajärjestö Lomayhtymä ja Suomen Matkailuliitto yhdistivät maatilamatkailutoimintansa Lomarengas ry:ksi. Vuonna 1974 Lomarenkaan varausjärjestelmässä oli 24 täysihoitoa tarjoavaa maatilaa ja 1 600 lomamökkiä, jotka tarjosivat yhteensä 7 850 vuodepaikkaa.[9]

1970- ja 1980-luvulla Lomaliitto alkoi hankkia omistukseensa Suomen ykköspaikkoja, kuten Punkaharjun Valtionhotelli ja Savonlinnan Casino, [6] Vuonna 1982 se osti Helsingin Osuuskaupan, SOK:n, Enso-Gutzeitin ja Skopin omistaman, pitkään tappiolla pyörineen Hotelli Korpilammen Espoon Lahnuksessa. Siitä tuli Lomaliiton suurin yksikkö ja myös sen alamäen alku. Lomaliittokaan ei saanut Korpilampea kunnolla kannattavaksi.[10]

1980-luvun lopulla Lomaliitto pyöritti muun muassa Puutyöväen liiton omistamaa Mäntyharjun Mäntymotellia ja suunnitteli sen laajentamista kylpyläksi ja läheiselle Nikkarinvuorelle kaavaillun hiihtokeskuksen hotelliksi. Suomen 1990-luvun alun lama ja hotelli Korpilammen vaatimat investoinnit keskeyttivät hankkeen.[11][12]

Lomaliitto oli mukana investoimassa Levin ja Ylläksen hotelli- ja lomakylätoimintaan. Pääkohteina olivat hotelli Levitunturi ja Ylläs-Saaga.[13]

Muita tuettujen lomien järjestäjiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lomaliittoa vastaavia entisiä tai nykyisiä organisaatioita muissa Pohjoismaissa ovat Ruotsin Reso, Tanskan Dansk Folke-Ferie, Norjan Norsk Folke-Ferie ja Islannin Landsyn. Ne kaikki kuuluivat ainakin 1970-luvun keskivaiheilla yhteiseen Nordisk Folke Reso -järjestöön, joka puolestaan oli jäsenenä Helsingissä vuonna 1950 perustetussa ja vuonna 1992 toimintansa lopettaneessa työväenmatkailujärjestössä International Federation of Popular Travel Organizations (IFPTO).[14][15]

Lomaliiton poistuttua markkinoilta tuettuja lomia järjestäviä järjestöjä ovat Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry, Hyvinvointilomat ry, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry, Nasy – Naiset Yhdessä ry, Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry, Solaris-lomat ry ja Svenska Semesterförbundet i Finland r.f. Toimintaa koordinoi Lomajärjestöjen yhteistyöryhmä LYR.[16]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Lomaliitto konkurssiin - yli 200 jää työttömäksi Iltalehti. 8.12.2009. Viitattu 22.11.2018.
  2. ↑ Lomaliitto konserni Lomaliitto. Arkistoitu 22.11.2018. Viitattu 21.11.2018.
  3. ↑ Lomaliitto konkurssiin – 200 työttömäksi Yle Uutiset. 8.12.2009. Viitattu 20.11.2018.
  4. ↑ Korhonen, Riitta: Velkasaneeraus ei kelvannut Lomaliitolle Talouselämä. 9.12.2009. Viitattu 20.11.2018.
  5. ↑ Konkurssiin menneen Lomaliiton kohteista osa yhä auki yle.fi. 28.12.2009. Viitattu 21.11.2018.
  6. ↑ a b c Metsänvartijan talosta Valtionhotelliksi 23.8.2016. Hotelli Punkaharju. Arkistoitu 22.11.2018. Viitattu 21.11.2018.
  7. ↑ Lomatukea kymmenille tuhansille. Järjestöjen rahapotti on tänä vuonna 26 miljoonaa markkaa. Helsingin Sanomat, 2.7.1979, s. 8. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  8. ↑ Maalaistalot suosittuja kesänviettopaikkoja. Helsingin Sanomat, 17.7.1964, s. 8. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  9. ↑ Lomalaiduntajat koulutuspäivillä. Helsingin Sanomat, 16.12.1974, s. 17. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  10. ↑ HOK lopetti kannattamattoman korpihotellin. Lomaliitto ja ammattijärjestöt Korpilammen uusia omistajia. Helsingin Sanomat, 13.11.1982, s. 28. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  11. ↑ Laitinen, Lasse: Mäntymotellin viereen suunniteltiin kylpylää ja laskettelukeskusta – dramaattinen kokous romutti suunnitelmat Pitäjänuutiset. 25.1.2018. Viitattu 21.11.2018.
  12. ↑ Salmela, Marja: Legendaarinen Mäntymotelli oli aikansa lemmenlaiva ja lomaparatiisi – nyt venäläisten omistama paikka on mystisesti pimeänä jo neljättä vuotta Helsingin Sanomat. 17.7.2018. Viitattu 21.11.2018.
  13. ↑ Alaluusua, Kari: Ylläs aikoo uudestaan ykköseksi Kaleva. 26.7.2004. Viitattu 21.11.2018.
  14. ↑ Ollila, Heikki (Lomaliiton tj.): Helsingin Sanomien toimitukselle: Lomaliiton jäsenistö. Helsingin Sanomat, 22.10.1976, s. 2. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  15. ↑ International Federation of Popular Travel Organizations (IFPTO) UIA Open Yearbook. Union of International Associations. Viitattu 22.11.2018.
  16. ↑ Yhteystiedot 2018. Lomajärjestöjen yhteistyöryhmä LYR. Viitattu 21.11.2018.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lomaliitto&oldid=22033728”