Monniset
| Monniset | |
|---|---|
 Kuparimonninen (Corydoras aeneus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Monnikalat Siluriformes |
| Heimo: | Panssarimonnit Callichtyidae |
| Alaheimo: |
Monniset Corydoradinae Hoedeman, 1952 |
| Suvut | |
|
|
| Katso myös | |
Monniset (Corydoradinae) ovat panssarimonneihin kuuluvia kaloja. Ne ovat suosittuja akvaarion pohjakaloja.
Suvut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monniset jaetaan kolmeen sukuun[1]:
Sukuryhmä (tribus) Aspidoradini
- Soukkamonniset Aspidoras
- Scleromystax
Sukuryhmä (tribus) Corydoradini
- Monniset Corydoras
Aiemmin omana sukunaan olleet vihermonniset (Brochis) on yhdistetty Corydoras-sukuun.[1]
Tyypillisiä monnislajeja ovat muun muassa Korumonninen (Corydoras elegans), Kuparimonninen (Corydoras aeneus), Täplämonninen (Corydoras paleatus), pandamonninen (Corydoras panda), kaarimonninen (Corydoras arcuatus) ja Vihermonninen (Corydoras splendens). Pieniä lajeja edustavat kääpiömonninen (Corydoras pygmaeus) ja pikkumonninen (Corydoras habrosus).
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monnisilla ei ole muille kaloille tyypillisiä suomuja vaan luulevyistä muodostunut panssari.[2] Monniset jäävät pieniksi. Pääosa monnislajeista on 4–7 cm:n mittaisia, lähes kaikki alle 10-senttisiä.[3]
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monniset ovat kotoisin Etelä-Amerikasta ja ovat levinneet ylhäältä maanosan pohjoisosasta alas Argentiinan pohjoisosaan saakka.[3]
Käyttäytyminen, allaskoko ja lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monniset oleskelevat mieluiten pohjassa, jonka soran pitää olla pienirakeista ja pyöreää ilman teräviä reunoja. Suurin tavallisimmista monnislajeista on 8-senttiseksi kasvava vihermonninen, jonka allas saisi olla ainakin 150-litrainen. Tavallisimpien 5–7 cm:n pituisten monnislajien, kuten täplämonnisten, kuparimonnisten ja pandamonnisten altaan olisi hyvä olla vähintään 100-litrainen. Pienempien 3–4-senttisiksi kasvavien lajien, kuten kääpiömonnisten, nuolimonnisten ja pikkumonnisten altaaksi riittää jo 50-litrainen akvaario. Kaikki monniset viihtyvät vain parvessa, johon tulisi kuulua vähintään 6 yksilöä.
Vesiolot ja ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monniset tyytyvät tavanomaisiin vesioloihin ja syövät peruskuivaruokaa. Ne tonkivat ruokaa hiekan joukosta, jonne ruoka helposti muuten jäisi pilaantumaan, ja ovat näin ollen hyviä ”roskisdyykkareita”.[3] Monnisten altaan pohjamateriaalin tulisi olla pyöreää tai hienojakoista.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Marcelo R. Britto: Phylogeny of the subfamily Corydoradinae Hoedeman, 1952 (Siluriformes: Callichthyidae), with a definition of its genera http://acd.ufrj.br/ppgzoo/orientadores/dados/Artigos%20Brito/Phylogeny%20Corydoradinae%20(Britto).pdf.+Proceedings of the Academy of Natural Sciences of Philadelphia, 2003, nro 153, s. 119–154.
- ↑ David Alderton: Värikäs akvaario. Tammi, 1998. ISBN 951-31-1170-9
- ↑ a b c Pertti Rassi: Panssarimonnit. Gummerus, 1997. ISBN 951-97628-0-9
|