Meidän Ukrainamme
Meidän Ukrainamme (ukr. Наша Україна) oli Ukrainan presidentti Viktor Juštšenkoa tukeva monen puolueen muodostama ryhmittymä vuosina 2001–2012. Ukrainan puoluejako ei ole kiinteytynyt, joten ohjelmallisista eroista huolimatta politiikan sisällöt saattavat olla samankaltaisia ja uusia ryhmittymiä muodostuu henkilökysymysten pohjalta.
Vuoden 2002 parlamenttivaalien jälkeen Meidän Ukrainamme -ryhmittymällä oli 112 edustajaa 450-jäsenisessä radassa.
Vuoden 2004 presidentinvaaleja varten myös Julija Tymošenkon kannattajat olivat mukana ryhmittymässä, mutta hänen jouduttuaan luopumaan pääministerin tehtävästä erosivat Tymošenkon kannattajat Meidän Ukrainastamme ja muodostivat oman Julija Tymošenkon ryhmittymänsä.
Vuonna 2005 Juštšenkoa tukevasta Meidän Ukrainamme -ryhmittymästä tuli puolue "Kansanliitto meidän Ukrainamme" (Narodnyi Sojuz Naša Ukrajina), johon suurin osa muista blokin puolueiden jäsenistä ei halunnut liittyä. NSNU:n johtoon tuli Vjatšeslav Kyrylenko ja se liittyi tarkkailijaksi Euroopan kansanpuolueeseen, joka erotti sen 2013.[1]
Meidän Ukrainamme -blokki (Блок Наша Україна) hävisi raskaasti vuoden 2006 vaaleissa ja jäi kolmanneksi Tymošenkon ja Alueiden puolueen taakse saaden 13,94 % äänistä ja 81 paikkaa.
Vuoden 2007 vaaleja varten perustettiin uusi Meidän Ukrainamme – Kansan itsepuolustus -vaaliliitto, johon liittyi 12 puoluetta tai järjestöä. 30. syyskuuta järjestetyissä vaaleissa vaaliliitto sai 14,15 % äänistä ja 72 paikkaa. Kun toiseksi tulleella Tymošenkon rymittymällä oli 156 paikkaa, niiden yhteinen paikkamäärä olisi riittänyt hallituksen muodostamiseen.[2] Osa Meidän Ukrainamme edustajista kuitenkin kieltäytyi allekirjoittamasta sopimusta hallitusyhteistyöstä Tymošenkon ryhmittymän kanssa.[3]
Puolueryhmittymän hajoaminen vuosina 2011–2012 johtui vuoden 2011 vaalilaista, jossa kiellettiin useiden puolueiden blokit.[4]