Pikkjärv (Viitna)
| Pikkjärv | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Länsi-Virumaa |
| Kunnat | Kadrinan kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Loobu jõen valuma-alue |
| Tulo-ojat | ei ojia |
| Laskuoja | ei laskuojaa |
| Järvinumero | VEE2003900 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 74,4 m |
| Rantaviiva | 2,701 km |
| Pinta-ala | 16,1 ha[1] |
| Keskisyvyys | 3 m |
| Suurin syvyys | 6,2 m |
| Valuma-alue | 1,1 km² |
| Saaria | 3 |
 Pikkjärv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Pikkjärv (myös Suur Viitna järv, Suurjärv)[2] on Virossa Kadrinan kunnassa Länsi-Virumaalla sijaitseva luonnollinen järvi.[2][3]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 16 hehtaaria ja se on 950 metriä pitkä ja 250 metriä leveä. Saaria on kolme, joiden yhteinen pinta-ala on 0,29 ha. Pisin saari sijaitsee keskellä järveä ja se on 90 metriä pitkä. Kaksi muuta saarta ovat 30 metriä ja 15 metriä pitkät. Järveen ei ole johdettu ojia eikä sillä ole laskuojaakaan. Järvi on syntynyt harun painanteeseen, minkä taki sen valuma-alueen laajuus on vain 1,1 neliökilometriä.[2][3]
Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 3 metriä ja suurin syvyys 6,2 metriä. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,00048 kuutiokilometriä eli 0,48 kuutiometriä miljoonaa [4]. Järven rantaviivan pituus on 2,7 kilometriä. Järvi on autio ja sen rannat ovat metsämaata. Rantoja pitkin kiertää polku ja järven pohjoispässä on uimaranta. Kadrinan ja Viitnan välinen maantie kulkee järven itäpuolelta ohi. Puoli kilometriä pohjoiseen siujaitsee Liinajärv.[2][3]
Järven luokittelu ja ekologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 5) mukaan veden kovuuden osalta pehmeävetinen järvi, jonka vedenväri on vaalea (vir. pehme- ja heledaveeline järv).[2]
Järvi luokitellaan limnologisesti oligotrofiseksi järveksi, jolla tarkoitetaan ravinnetasoltaan karua järveä (vir. oligotroofne tai vähetoiteline, OL). Silloin järven vedessä on vähän ravinteita ja siksi vedessä elävien bakteerien ja levien yhteinen biomassa jää myös pieneksi. Koko ravintoketju, joka on riippuvainen järven perustuotannon tarjonnasta, kärsii ravinnon vähyydestä ja silloin hyönteisten ja kalojen sekä laji- että yksilömäärät jäävät vähäisiksi.[2]
-
Saaret järven keskellä
-
Uimaranta ja pelastusrengas
-
Talvinen pohjoisranta
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Modèle [[Modèle:Lien web|Malline:Lien web]] : parametri
urlpuuttuu. Estonian Environmental RegisterUrl. Tieto on haettu Wikidatasta. - ↑ a b c d e f Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 17.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Keskkonnaregister: Pikkjärv (Viitna) (vee2003900) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 17.3.2017. (viroksi)
- ↑ Laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!