Timo Peltomaa
| Timo Peltomaa | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. heinäkuuta 1968 Toijala |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | Tinke, Peltsi, Kanadan Kaataja |
| Pelipaikka | laitahyökkääjä |
| Maila | oikea |
| Pituus | 186 cm |
| Paino | 95 kg |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 1987–2005 |
| Seurat |
Ilves (SM-liiga) HPK (SM-liiga) Frankfurt Lions (DEL) Augsburger Panther (DEL) Lukko (SM-liiga) Timrå IK (Elitserien) |
| NHL-varaus |
154. varaus, 1988 Los Angeles Kings |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Suomi
| |||
| Miesten jääkiekko | |||
| MM-kilpailut | |||
 Hopeaa |
Tšekkoslovakia 1992 | jääkiekko | |
| Nuorten MM-kilpailut | |||
 Pronssia |
Neuvostoliitto 1988 | jääkiekko | |
Timo Tapio Peltomaa[1] (s. 26. heinäkuuta 1968 Toijala) on suomalainen entinen jääkiekkoilija. Pelipaikaltaan hän oli laitahyökkääjä. Los Angeles Kings varasi Peltomaan NHL:ään 1988 varaustilaisuuden kahdeksannella kierroksella numerolla 154, mutta hän ei koskaan pelannut NHL:ssä. Suomen maajoukkueessa Peltomaa pelasi 89 maaottelua. Hän edusti Suomea talviolympialaisissa 1992 ja Kanada Cupissa 1991. Hän oli mukana myös vuosien 1991, 1992 ja 1993 MM-kisoissa.[2] Vuonna 1992 Suomi saavutti ensimmäisen MM-mitalinsa voittamalla turnauksessa hopeaa.
Pelaajaura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Peltomaa aloitti uransa SM-liigassa Tampereen Ilveksessä, jossa hän pelasi kaudet 1987–1995. Tämän jälkeen hän pelasi yhden kauden HPK:ssa, jonka jälkeen kiekkoili kaudet 1996–1998 Saksan DEL-liigassa, ensimmäisen kauden Frankfurt Lionsissa ja toisen Augsburger Panther. Seuraavaksi hän palasi SM-liigaan pelaten kauden Ilveksessä ja kauden 1999–2000 Rauman Lukossa. Kaudet 2000–2002 hän pelasi Ruotsissa Timrå IK:ssa, minkä jälkeen hän pelasi Ilveksessä uransa loppuun saakka kaudet 2002–2005. Peltomaa voitti Ilveksessä SM-liigan jäähykuninkuuden kaudella 1993–1994 118 minuutilla ja 2002–2003 125 jäähyminuutilla. Hän pelasi Ilveksessä numerolla 18 ja HPK:ssa numerolla 81.
Peltomaa nousi Ilveksessä 1980-luvun lopulla kannattajien suosioon räväkän pelityylinsä vuoksi ja olikin koko uransa pidetty pelaaja tamperelaisten keskuudessa. HPK-kaudellaan hänet valittiin fanien suosikkipelaajaksi. Myös Raumalla hän pelasi hyvän kauden vuosituhannen vaihteessa. ”Tinke” Peltomaan bravuuri oli jalkakikka, jota hän viljeli lähinnä hauskuuttakseen yleisöä. Myös hienoista läpiajoista ja rajuista tuuletuksista on jäänyt historiaan monia tarinoita. Peltomaa oli todellinen taistelija ja väriläiskä, mutta myös erittäin kova ja fyysinen voimahyökkääjä. Hän oli myös ensimmäisiä roolipelaajia Pentti Matikaisen silloisessa maajoukkueessa. Kolme maalia vuoden 1992 MM-kisoissa Ron Hextallin taakse toivat miehelle lempinimen ”Kanadan kaataja”.
Pelaajauran jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Peliuransa jälkeen Peltomaa on toiminut Ilveksen juniorijoukkueiden apuvalmentajana vuodesta 2011 alkaen.
Peltomaa on jääkiekkoilun ohella toiminut muun muassa ravintolayrittäjänä sekä televisiokommentaattorina. Vuodesta 2008 on Peltomaa toiminut valokuvausalan yrityksen Valokuvia Timo Peltomaa Oy toimitusjohtajana. Yritys toimii Tampereen Lielahdessa.
Peltomaa osallistui vuonna 2012 MTV3:lla esitettyyn Mestareiden Mestarit kilpailuun sijoittuen neljänneksi.
Peltomaan tytär Lotta Peltomaa oli mukana voittamassa cheerleadingin suomen mestaruutta vuosina 2021 ja 2023. Lotta Peltomaa on myös saavuttanut MM-hopeaa ja EM-pronssia vuonna 2023.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Timo Peltomaa Bio, Stats, and Results Sports-Reference.com. Sports Reference LLC. Arkistoitu 16.12.2012. Viitattu 16.11.2017. (englanniksi)
- ↑ Timo Peltomaa (syntymäaika Heinäkuun 26, 1968) - Jääkiekkotilastot - QuantHockey.com QuantHockey. Viitattu 19.3.2016.
- ↑ Tulokset – SCL scl.fi. Viitattu 12.10.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Timo Peltomaa Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- Timo Peltomaa The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Peltomaa ilves.comissa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Peltomaan tiedot Jääkiekkomuseon sivuilla.
1 Tammi | 3 Blomqvist | 4 Eloranta | 5 Jutila | 6 Ruotanen | 7 Saarinen | 8 Selänne | 9 Siren | 11 Lindroos | 12 Laukkanen | 14 Skriko | 15 Järvenpää | 16 Säilynoja | 18 Tuomisto | 22 Saarikoski | 25 Summanen | 27 Peltomaa | 28 Helminen | 30 Ketterer | 40 Nieminen | 42 Mäkelä | 44 Laurila | Valmentaja Pentti Matikainen
1 Takko | 2 Numminen | 3 Henriksson | 5 Jutila | 6 Ruotanen | 8 Selänne | 9 Sirén | 13 Kivelä | 14 Järvinen | 15 Nieminen | 16 Järvenpää | 17 Kurri | 18 Tuomisto | 19 Lindfors | 20 Kurkinen | 21 Ruuttu | 22 Tirkkonen | 23 Virta (C) | 25 Summanen | 26 Keskinen | 27 Peltomaa | 29 Lumme | 30 Ketterer | Valmentaja Pentti Matikainen
1 Siekkinen | 4 Hämäläinen | 5 Jutila (A) | 6 Ruotanen | 7 Immonen | 9 Rautio | 11 Viitakoski | 12 Laukkanen | 14 Lehtinen | 15 Järvenpää | 16 Säilynoja | 18 Tuomisto (C) | 21 Ruuttu | 22 Saarikoski | 24 Riihijärvi | 25 Raitanen | 27 Timo Peltomaa | 28 Varvio | 30 Ketterer | 35 Lindfors | 40 Nieminen | 42 Mäkelä (A) | 44 Laurila | Valmentaja Pentti Matikainen
2 Haapakoski | 4 Hämäläinen | 5 Jutila (C) | 7 Immonen | 8 Harila | 10 Tikkanen | 11 Viitakoski | 12 Laukkanen | 13 Koivu | 14 Korpisalo | 15 Alatalo | 16 Säilynoja | 20 Palo | 22 Saarikoski (A) | 24 Riihijärvi | 26 Ylönen | 27 Timo Peltomaa | 28 Varvio | 30 Ketterer | 31 Sulander | 35 Lindfors | 40 Nieminen (A) | 88 Sirén | Valmentaja Pentti Matikainen