Ulrike Lunacek

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ulrike Lunacek
Euroopan parlamentin jäsen
2009–2017
Kansanedustaja
1999–2009
Henkilötiedot
Syntynyt26. toukokuuta 1957 (ikä 67)
Krems an der Donau, Itävalta
Tiedot
Puolue Vihreät
Aiheesta muualla
www.ulrike-lunacek.eu

Ulrike Lunacek (s. 26. toukokuuta 1957 Krems an der Donau, Itävalta)[1] on itävaltalainen vihreiden poliitikko, joka oli Itävallan parlamentissa 1999–2009 ja Euroopan parlamentissa 2009–2017. Hän oli europarlamentissa Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän varapuheenjohtaja sekä Euroopan parlamentin varapuhemies.

Lunacek on koulutukseltaan tulkki opiskeltuaan englantia ja espanjaa Innsbruckin yliopistossa.[2]

Lunacek oli vihreiden edustajana Itävallan parlamentissa 1999–2009. Hän oli ensimmäinen avoimesti lesbo parlamentaarikko Itävallassa.[3] Lunacek joutui kesäkuussa 2014 hyökkäyksen kohteeksi Wienissä osallistuessaan pride-tapahtumaan. Hyökkäyksessä hänen päälleen yritettiin heittää voihappoa. Kukaan ei loukkaantunut mutta Lunacekin vaatteille ja toimittajan kamerakalustolle koitui vahinkoa.[4]

Hän valittiin Euroopan parlamenttiin vuonna 2009. Hän oli Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän varapuheenjohtaja ja kuului ulkoasiainvaliokuntaan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokuntaan.[1] Hän oli myös Euroopan parlamentin HLBT-ryhmän puheenjohtaja.[5] Vuosina 2006–2009 hän toimi Euroopan vihreän puolueen puheenjohtajana ja vuosina 2014–2017 Euroopan parlamentin varapuhemiehenä.[1]

Lunacek jättäytyi varapuhemiehen tehvätistä tammikuussa 2017 keskittyäkseen Itävallan parlamenttivaaleihin Vihreiden kärkiehdokkaana. Vaalit olivat Vihreille katastrofaalinen, sillä puolue putosi parlamentista, kun se ei ylittänyt äänikynnystä. Lunacek vetäytyi marraskuussa 2017 kokonaan europarlamentista sekä Vihreiden johtotehtävistä.[6][7]

  1. a b c Ulrike Lunacek Euroopan parlamentti. Viitattu 16.6.2024.
  2. Henkilötiedot: Ulrike Lunacek Euroopan parlamentti. Viitattu 15.2.2010.
  3. http://www.parlament.gv.at/PAKT/VHG/XXII/NRSITZ/NRSITZ_00112/SEITE_0217.html
  4. Päivi Kerola: Itävaltalaismepin päälle yritettiin heittää voihappoa Pride-tapahtumassa Yle.fi Uutiset / Ulkomaat. 16.6.2014. Yle Uutiset. Arkistoitu 20.6.2014. Viitattu 17.6.2014.
  5. Presidents The European Parliament's Intergroup on LGBT Rights. Arkistoitu 27.5.2016. Viitattu 5.12.2013.
  6. Grüne: Felipe wird Parteichefin, Lunacek Spitzenkandidatin 23.5.2017. Die Presse. Viitattu 16.6.2024. (saksaksi)
  7. Theo Anders & Jan Michael Marchart: Rücktritt von Ulrike Lunacek: Der Vorhang fällt Der Standard. 15.5.2020. Standard Verlagsgesellschaft m.b.H. Viitattu 16.6.2024. (saksaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]