[go: nahoru, domu]
Wikipedia

Linus Torvalds

amerikansuomalainen tietotekniikka-asiantuntija, ohjelmoija ja hakkeri
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 15. huhtikuuta 2024 kello 06.53 käyttäjän VakauttajaBot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 25. huhtikuuta 2024, perustui tähän versioon.

Linus Benedict Torvalds Sv-Linus Torvalds2.ogg kuuntele ääntämys (ohje) (s. 28. joulukuuta 1969 Helsinki)[2] on amerikansuomalainen tietotekniikan asiantuntija, ohjelmoija ja hakkeri, joka aloitti 1990-luvulla Linux-käyttöjärjestelmäytimen kehittämisen ja on edelleen sen projektikoordinaattori. Torvalds kehitti myös Git-versionhallintajärjestelmän. Hän asuu Portlandissa Oregonissa yhdessä vaimonsa ja kolmen tyttärensä kanssa ja työskentelee Linux Foundation -säätiön rahoittamana kokopäiväisesti Linux-ytimen parissa.[3]

Linus Torvalds
Linus Torvalds vuonna 2018.
Linus Torvalds vuonna 2018.
Henkilötiedot
Syntynyt28. joulukuuta 1969 (ikä 54)
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Yhdysvallat (2010-)[1]
Ammatti ohjelmoija, tietotekniikka-asiantuntija
Vanhemmat Nils Torvalds
Anna Torvalds
Siviilisääty naimisissa
Puoliso Tove Torvalds (vih. 1997)
Lapset Patricia Miranda
Daniela Yolanda
Celeste Amanda
Muut tiedot
Merkittävät teokset
Tunnustukset Millennium-teknologiapalkinto (2012)
Lovelace-mitali (2000)
Järjestö Linux Foundation
Aiheesta muualla
Kotisivu
Linus Torvalds vuonna 2002

Henkilöhistoria

Lapsuus ja nuoruus

Linus Torvalds syntyi suomenruotsalaisen Torvaldsin perheen ensimmäiseksi lapseksi. Hänen isänsä on radio- ja televisiotoimittaja Nils Torvalds ja hänen äitinsä STT:n toimittaja Anna Torvalds. Vanhemmat olivat Linuksen syntymän aikoihin radikaaleja vasemmistolaisia opiskelijoita: he toimivat aktiivisesti 1960-luvun ylioppilasliikkeessä Helsingin yliopistossa. Vuonna 1971 Linukselle syntyi sisko Sara.[4]

Torvalds on kertonut saaneensa nimensä kemisti Linus Paulingin ja englanninkielisen Tenavat-sarjan Epun (engl. Linus) mukaan.[5] Sukunimi Torvalds puolestaan syntyi, kun Linuksen isoisä Ole Saxberg muutti toisen etunimensä sukunimeksi ja lisäsi siihen s-kirjaimen. Torvaldseja on maailmassa vain parikymmentä, ja he kaikki ovat toisilleen sukua. Nimi Torvalds kirjoitetaan usein väärin, minkä takia Linuksesta käytetään Internetissä pelkkää etunimeä.[6]

Torvalds on sanonut olleensa ”ruma lapsi”, jolla oli isot etuhampaat ja suuri nenä, sekä ”sosiaalisesti nörtti”. Hän oli aina luokkansa nuorimpia ja pienimpiä oppilaita. Hän oli matemaattisesti lahjakas ja harrasti varsinkin ennen tutustumistaan tietokoneisiin muun muassa pienoismallien ja -rautateiden rakentelua sekä scifi- ja kauhukirjallisuutta.[7] Hän kävi ala-asteen Cygnaeus Lågstadieskolassa ja kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Gymnasiet Svenska normallyceumista.[8]

Nils ja Anna Torvalds erosivat, kun Linus oli pieni. Vuonna 1978 Linukselle ja Saralle syntyi velipuoli Leo Torvalds. Lisäksi heillä on kaksi Linuksen vanhinta tytärtä nuorempaa velipuolta.[2] Torvaldsin äidinkieli on ruotsi, mutta hän puhuu myös suomea, jota hän oppi etenkin viettäessään kesälomiaan suomenkielisillä alueilla Mäntyharjussa ja Simpeleellä.[9]

 
Torvaldsin ensimmäinen tietokone oli Commodore VIC-20.

Ensimmäisen kontaktinsa tietokoneisiin Torvalds sai 11-vuotiaana vuonna 1981, kun hänen isoisänsä, Helsingin yliopiston tilastotieteen professori Leo Törnqvist osti laskukoneen tilalle Commodore VIC-20:n, joka oli ensimmäisiä kotikäyttöön tarkoitettuja tietokoneita. Aluksi Torvalds näpytteli isoisänsä paperille kirjoittamia ohjelmia koneelle, mutta alkoi pian lukea tietokonekirjoja ja -lehtiä ja opetteli niiden avulla ohjelmointia, aluksi BASIC- ja myöhemmin assembly-ohjelmointikielellä. Torvaldsin ensimmäiset ohjelmat olivat yksinkertaisia pelejä. Törnqvistin kuoltua vuonna 1983 Linus sai tietokoneen itselleen.[10]

Nils Torvalds yritti saada poikansa harrastamaan muutakin kuin tietokoneita ja ilmoitti tämän koripallojoukkueeseen. Linuksen koripalloura jäi kuitenkin lyhyeksi.[11] Nils Torvalds oli myös SKP:n jäsen ja vei Linuksen mukaan SKDL:n pioneeritoimintaan.[12] Linusta kiusattiin koulussa isänsä poliittisten näkemysten vuoksi.[13] Aikuisiällään hän ei ole ollut lainkaan kiinnostunut politiikasta ja arvelee sen johtuvan juuri poliittisesti aktiivisesta perheestään.[2] Nils Torvalds on myös agnostikko ja pettyi kovasti, kun Sara liittyi myöhemmin katoliseen ja Leo luterilaiseen kirkkoon.[14] Linus on kuitenkin ateisti.[2]

16–17-vuotiaana Torvalds osti säästämillään ja stipendeinä saamillaan rahoilla toisen tietokoneensa, Sinclair QL:n. Torvalds osti koneeseen lerppuaseman, jonka ajuri oli huono. Kirjoittaessaan uutta ajuria hän löysi koneen käyttöjärjestelmästä Sinclair QDOSista virheitä ja alkoi tutkia järjestelmää. Koska käyttöjärjestelmä oli tallennettu lukumuistiin, ei Torvalds kuitenkaan voinut korvata järjestelmän huonoja osia omalla koodillaan. Torvalds osti Englannista koneeseensa osia ja ohjelmia sekä kloonasi pelejä ja myi niitä tietokonelehdille.[15]

Torvalds kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1988 ja sai kaikista viidestä aineesta laudaturin. Samana syksynä hän pyrki Helsingin yliopistoon ja sai opiskelupaikan suoraan, koska oli kirjoittanut pitkän matematiikan ylioppilaskokeesta täydet pisteet.[16]

Torvalds on reserviupseeri.

Yliopistossa

Torvalds aloitti yliopisto-opinnot Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tietojenkäsittelytieteen laitoksella. Hänen pääaineekseen tuli tietojenkäsittelytiede. Hän opiskeli ensimmäisenä vuotena aktiivisesti, mitä ei hänen mukaansa enää tämän jälkeen tapahtunut. Hän liittyi matematiikan, fysiikan, kemian ja tietojenkäsittelytieteen opiskelijajärjestöön Spektrumiin, jonka keskiviikkoiltojen juhlista tuli hänen sosiaaliselle elämälleen tärkeitä tilaisuuksia.[17]

Torvalds hankki vuonna 1990 kokovalkoisen kissan, jonka nimeksi tuli Mithrandir, lyhyemmin Randi. Nimi viittaa Gandalf-velhon sindarinkieliseen nimeen teoksessa Taru sormusten herrasta.[18]

Torvalds osti tietojenkäsittelytieteen professori Andrew Tanenbaumin kirjan Operating Systems: Design and Implementation, jossa Tanenbaum käsittelee Minixiä, opetuskäyttöön kehittämäänsä riisuttua versiota Unixista. Kirja muutti Torvaldsin elämän: hän ihastui Unixin selkeään rakenteeseen ja sen taustalla olevaan filosofiaan. Vuosina 1990–1991 Helsingin yliopistossa oli ensi kertaa käytössä Unix, Digital Equipment Corporationin Ultrix, jonka kautta Torvalds sai ensikosketuksensa ihailemaansa järjestelmään.[19]

Linux syntyy

Torvalds törmäsi ensimmäisen kerran GNU-projektiin vuonna 1991, kun toinen tietojenkäsittelytieteen opiskelija Lars Wirzenius vei hänet Teknilliseen korkeakouluun kuuntelemaan free software -guru Richard Stallmanin puhetta. Torvalds ei jälkikäteen muistanut puheesta paljoakaan. Hän arvioi itse olleensa tuolloin kiinnostunut lähinnä teknologiasta siinä missä Stallman oli painottanut vapaiden ohjelmistojen yhteiskunnallisempaa puolta.[20]

Tammikuussa 1991 Torvalds osti uuden tietokoneen. Hän suhtautui PC-tietokoneisiin aluksi varauksin, mutta päätyi ostamaan 386:n sen hinnan, tehokkuuden ja yleisyyden vuoksi. Kone sisälsi riisutun DOS-käyttöjärjestelmän, mutta Torvalds halusi Minixin, jonka hän joutui tilaamaan ulkomailta. Minixin saapuminen kesti kuitenkin yli kuukauden, ja tuona aikana Torvalds pelaili paljon Prince of Persia -toimintaseikkailupeliä. Minixin saatuaan Torvalds keskittyi sen paranteluun. Hän ei ollut tyytyväinen käyttöjärjestelmän pääte-emulaattoriin ja päätti kirjoittaa oman. Tästä ohjelmasta muodostui lopulta käyttöjärjestelmän ydin, Linux.[21]

Pääte-emulaattori kehittyi nopeasti A- ja B-kirjaimia näytölle loputtomasti tulostavasta testiohjelmasta siihen pisteeseen, että Torvalds pystyi ottamaan sillä yhteyttä yliopiston tietokoneeseen sekä lukemaan ja kirjoittamaan sähköpostia. Voidakseen tallentaa tiedostoja internetistä hän kirjoitti ohjelmaan kiintolevy- ja tiedostojärjestelmäajurit. Juuri niitä ohjelmoidessaan hän alkoi mieltää projektinsa käyttöjärjestelmäytimeksi pelkän pääte-emulaattorin sijaan, mutta edelleen ohjelman oli tarkoitus täyttää vain hänen omat tarpeensa.[22]

Tiedustellessaan Minixin uutisryhmässä mahdollisuutta saada käsiinsä POSIX-standardeja Torvalds oli herättänyt Teknillisessä korkeakoulussa assistenttina toimineen Ari Lemmken huomion. Lemmke loi Torvaldsille Funetin palvelimelle oman alihakemiston, johon tämä voisi ladata projektinsa, kun se olisi valmis julkaistavaksi. Lemmke antoi hakemistolle nimen pub/OS/Linux, koska piti Torvaldsin ohjelmastaan käyttämästä työnimestä enemmän kuin tämän lopulliseksi suunnittelemasta nimestä Freax. Torvalds itse piti Linuxia narsistisena nimenä, mutta ei kuitenkaan vastustanut nimenvaihtoa.[23]

 
Bash-komentotulkki oli ensimmäisiä Linuxissa toimivia ohjelmia.

Sovitettuaan Bash-komentotulkin ja GCC-kääntäjän käyttöjärjestelmäänsä Torvalds laittoi ohjelmansa palvelimelle vapaasti ladattavaksi 17. syyskuuta 1991 versionumerolla 0.01. Tästä versiosta Torvalds kertoi vain harvoille,[24] mutta julkaistessaan kuukauden kuluttua version 0.02 hän kirjoitti ilmoituksen ohjelmasta Minixin uutisryhmään.[25][26] Hän julkaisi vielä yhden version, kunnes hänen motivaationsa käyttöjärjestelmän kirjoittamiseen alkoi hiipua. Tuhottuaan vahingossa tietokoneensa Minix-osion hän päätti ottaa Linuxin ensisijaiseksi käyttöjärjestelmäkseen. Sen siis tulisi selvitä omillaan, ilman Minixiä kehitysympäristönä, ja päätöksen jälkeen Linuxin seuraava versio oli 0.10. Torvalds lisäsi vielä tärkeän ominaisuuden, sivutuksen levylle, jolloin kiintolevyä pystyi käyttämään keskusmuistin tapaan. Se oli ensimmäinen ominaisuus, jonka Torvalds lisäsi ohjelmaan käyttäjien pyynnöstä, ja ominaisuus, joka Minixistä puuttui.[27]

Linuxin käyttäjäkunta laajeni, ja Torvaldsilta kyseltiin, halusiko hän ohjelmasta maksua. Hän pyysi heitä mieluummin lähettämään postikortin, joita tulikin satoja ympäri maailmaa. Torvalds ei kuitenkaan saanut pelkästään hyvää palautetta. Tammikuussa 1992 Minixin kehittäjä professori Andrew Tanenbaum lähetti Minixin uutisryhmään viestin, jossa hän arvosteli Linuxin rakennetta vanhanaikaiseksi, ”askeleeksi 1970-luvulle”, koska se ei perustunut mikroytimeen. Torvalds vastasi tiukkasävyisesti. Keskustelu jatkui kiivaana uutisryhmässä ja henkilökohtaisina sähköposteina, ja siihen otti osaa muun muassa Unixin kehittäjä Ken Thompson. Torvalds on arvellut, että Tanenbaumia harmitti se, että Linux oli syrjäyttämässä Minixin ja Torvalds käytti tämän uutisryhmää tiedottaessaan Linuxista. Tanenbaum itsekin kertoo tuohtuneensa enemmän asemansa järkyttämisestä luomassaan sosiaalisessa ryhmässä kuin teknisistä seikoista. Kiistan lopuksi Linuxille luotiin oma uutisryhmä comp.os.linux.[28][29] Sittemmin Torvalds ja Tanenbaum ovat kuitenkin olleet hyvissä väleissä.[30]

Syksystä 1992 lähtien Torvalds toimi Helsingin yliopistossa assistenttina ja piti ruotsinkielisiä tietotekniikan kursseja. Kolme vuotta myöhemmin hän pääsi tutkimusassistentiksi. Hänen työnkuvaansa kuului siitä lähtien myös työskenteleminen tietokoneiden parissa, ja hän kehitti Linuxia myös työajallaan. Aluksi hän jännitti opettamista, mutta ajan myötä hänen itseluottamuksensa parani.[31] Kun hän syksyllä 1993 piti tietotekniikan peruskurssia ja antoi opiskelijoille kotitehtäväksi lähettää hänelle sähköpostia, yksi kurssin opiskelijoista, Tove Monni (nyk. Torvalds), kuusinkertainen karaten Suomen mestari, pyysi sähköpostissaan häntä treffeille. Parin kuukauden kuluttua Torvalds ja Randi-kissa muuttivat Monnin asuntoon.[32]

Torvalds piti ensimmäisen julkisen puheensa marraskuussa 1993 Alankomaiden Unix-käyttäjäyhdistyksen kymmenvuotisjuhlassa. Häntä oli vuotta aiemmin pyydetty puhumaan Espanjaan, mutta hän oli kieltäytynyt vedoten esiintymiskammoonsa. Nyt puhe sujui kuitenkin hyvin.[33]

Linux 1.0

 
Larry Ewing piirsi Tux-pingviinin GIMP-kuvankäsittelyohjelmalla vuonna 1996.

Linux 1.0 julkaistiin Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella maaliskuussa 1994. Uudessa Linuxissa oli graafinen käyttöliittymä ja toimiva verkkojärjestelmä. Julkaisu sai huomiota mediassa ja pääsi muun muassa televisiouutisiin. Lars Wirzenius vastasi julkistuksen PR-puolesta, josta Torvalds ei ollut lainkaan kiinnostunut. Hän kuitenkin suostui pitämään tilaisuudessa puheen.[34]

Julkaisun jälkeen Torvaldsista kiinnostuivat paitsi toimittajat, myös teknologiayritykset. Syyskuussa 1994 Novell (joka osti myöhemmin SuSEn[35] ) pyysi häntä Utahiin Oremin kaupunkiin Yhdysvaltoihin keskustelemaan työpöytä-Linuxistaan, mihin Torvalds suostui sillä ehdolla, että he maksaisivat hänelle matkan myös San Franciscoon. Myöhemmin Intel tarjosi Torvaldsille harjoittelijan paikkaa puoleksi vuodeksi Portlandiin Oregoniin, mutta perui tarjouksensa.[36]

Vuonna 1996 käyttöjärjestelmälle alettiin kysellä logoa. Torvalds halusi sympaattisen maskotin, jota oli mahdollista muunnella eri tavoin, toisin kuin abstrakteja logoja.[37] Hän oli ihastunut pingviineihin käydessään vuonna 1993 Samba-ohjelmiston kehittäjän Andrew Tridgellin kanssa eläintarhassa Canberrassa. Tuolloin pieni sinipingviini oli purrut häntä käteen.[38] Torvalds halusi maskotiksi hieman tukevan ja tyytyväisen näköisen pingviinin. Linuxille järjestettiin logokilpailuja, ja valituksi tuli ohjelmoija Larry Ewingin GIMP-kuvankäsittelyohjelmalla piirtämä Tux-pingviini, vaikkei se voittanut yhtäkään kilpailuista.[37]

Muutto Yhdysvaltoihin

Keväällä 1996 ruotsalainen hakkeri Peter Anvin, joka oli vuonna 1993 kerännyt internetissä rahat Torvaldsin tietokonevelan maksamiseksi, houkutteli Torvaldsia töihin salaperäiseen tietokoneyritykseen Transmetaan Piilaaksoon. Torvalds kävi työhaastattelussa, ja kun tieto siitä levisi, hänelle tarjosivat työpaikkaa muutkin yritykset, kuten Tele, Digital Equipment Corporation ja Red Hat. Hän päätti kuitenkin mennä töihin Transmetalle, vaikka muut yritykset tarjosivat enemmän palkkaa. Hän oli kiinnostunut Transmetasta, jonka oli huhuttu suunnittelevan ohjelmoitavia suorittimia, eikä hän halunnut sitoutua yhteen tiettyyn Linux-yritykseen, koska olisi tällöin voinut joutua tekemään Linuxin kehityksessä yrityksen haluamia ratkaisuja. Tieto Torvaldsin uudesta työpaikasta ja siitä, että Tove oli raskaana, sai Linuxin kehittäjäyhteisön epäilemään, olisiko Torvaldsista enää jatkamaan ytimen kehittämistä.[39]

Torvalds kirjoitti Linux, a portable operating system -nimisen pro gradu -työnsä Linuxin sovittamisesta eri suoritinarkkitehtuureille vuonna 1996 yhtenä viikonloppuna ja jätti sen tarkastettavaksi kaksi päivää ennen hänen ja Toven ensimmäisen lapsen Patricia Mirandan syntymää.[40] Opinnäytetyön tarkastanut professori Martti Tienari on kuvaillut työtä tohtorinväitöskirjan tasoiseksi, ja Torvalds saikin siitä laudaturin.[41] Torvaldsin lopputyö palkittiin Tietojenkäsittelytieteen Seuran gradupalkinnolla.[42]

Linus ja Tove avioituivat tammikuussa 1997, koska arvelivat Yhdysvaltojen viisumien saamisen olevan helpompaa avioparille. Häissä oli vain kolme vierasta: Toven vanhemmat ja Linuksen äiti. Torvaldsit saivat viisumit ja lähtivät kohti San Franciscoa.[43]

Transmeta

 
Linus Torvalds antamassa haastattelua vuonna 2002.

Transmeta suunnitteli vähävirtaisia suorittimia, jotka olivat yksinkertaisia ytimeltään, mutta joista tehtiin x86-yhteensopivia monimutkaisella ympäröivällä ohjelmakoodilla. Torvaldsin työnkuva liittyi jälkimmäiseen. Samalla hän kuitenkin työskenteli Linuxin parissa, myös työajallaan,[44] sillä hänen PR-arvonsa oli yhtiölle vähintään yhtä tärkeä kuin hänen ohjelmointitaitonsa.[45]

Torvaldsien toinen lapsi Daniela Yolanda syntyi 1998.[46] Samana vuonna Linus sai kutsun Linnan juhliin, ja Torvaldsit valittiin Ylen äänestyksessä juhlien mielenkiintoisimmaksi pariksi.[47]

Linux-yhtiö Red Hat oli vuonna 1997 antanut Torvaldsille optioita, ja yhtiön listauduttua pörssiin 11. elokuuta 1999 hänen optioidensa arvo oli parhaimmillaan yli viisi miljoonaa dollaria. Torvalds joutui kuitenkin odottamaan puoli vuotta ennen kuin voi lunastaa optiot. Hän oli saanut osakkeita ja optioita myös VA Linux -yhtiöltä, jonka listautuminen vuonna 1999 oli vieläkin menestyksekkäämpi.[48] Yhteensä hän ansaitsi optioilla noin 20 miljoonaa dollaria.[45]

Toimittaja Scott Berinato kirjoitti kesällä 1999 PC Week -lehteen artikkelin ”Is the Linux revolution over?”, jossa hän kertoi, että kun Torvalds oli aiemmin vastannut itse puhelimeen ja keskustellut toimittajien kanssa kärsivällisesti, nykyään hänelle pystyi korkeintaan lähettämään faksin, jonka Berinato ei uskonut edes päätyvän hänen pöydälleen. Berinato epäili Linux-ilmiön muuttuneen vallankumouksellisesta sovinnaiseksi ja ehdotti, että Torvalds vetäytyisi asemastaan käyttöjärjestelmän kehityksen johtajana. Artikkeli herätti runsaasti keskustelua, pääosin Torvaldsin puolesta. Torvalds vastasi, ettei hän koskaan ole pyrkinyt olemaan muita helpommin tavoitettavissa eikä tavoitettavuus liity avoimeen kehittämismalliin.[49][50]

Tukholman yliopisto myönsi Torvaldsille syyskuussa 1999 kunniatohtorin arvon. Hänestä tuli siten Ruotsin akateemisen maailman nuorin kunniatohtori.[51] Seuraavana kesänä myös Helsingin yliopisto myönsi hänelle saman arvon.[52] Torvalds ei ole sukunsa ainoa kunniatohtori, sillä Åbo Akademi promovoi vuonna 1978 hänen molemmat isoisänsä, Leo Törnqvistin ja Ole Torvaldsin[53] sekä vuonna 2002 Ole Torvaldsin vaimon Meta Torvaldsin.[54]

Perheen kolmas lapsi Celeste Amanda syntyi vuonna 2000.[46]

Torvaldsin yhdessä toimittaja David Diamondin kanssa kirjoittama omaelämäkerta Just for fun. Menestystarina ilmestyi vuonna 2001. Kirja kertoo paitsi Torvaldsin elämästä, myös Linuxin synnystä ja kehityksestä sekä ilmiöistä avoimen lähdekoodin yhteisön ympärillä. Lisäksi Torvalds yrittää hälventää mielikuvaa itsestään ”pyyteettömänä munkkina”.[55]

Open Source Development Labs ja Linux Foundation

Torvalds irtisanoutui Transmetalta vuonna 2003[56] ja alkoi työskennellä kokopäiväisesti Linux-ytimen parissa Open Source Development Labsin palkkaamana. Seuraavana vuonna perhe muutti Portlandiin Oregoniin, lähemmäksi Linuksen työpaikkaa.[45]

Kun BitMover lakkautti vuonna 2005 BitKeeper-versionhallintajärjestelmänsä ilmaisversion, Torvalds koodasi Linux-ytimen kehittämistä varten oman hajautetun versionhallinnan (DVCS) järjestelmän Gitin. Vuoteen 2009 mennessä Gitistä on tullut erityisesti avoimen ohjelmistokehityksen yhteisössä yksi käytetyimmistä versionhallintatyökaluista. Gitin ympärille on muodostunut vahva yhteisö, joka kehittää sitä aktiivisesti. Torvalds ilmoitti 27. heinäkuuta 2005 Gitin ylläpidon siirtymisestä Junio Hamanolle.[57][58]

Tammikuussa 2007 OSDL yhdistyi Free Standards Groupin kanssa Linux Foundationiksi, josta tuli siis Torvaldsin uusi työnantaja.[59]

Torvalds sai Yhdysvaltojen kansalaisuuden syksyllä 2010.[1]

Yksityiselämä

Torvalds muutti 1997 Yhdysvaltoihin vaimonsa ja ensimmäisen lapsensa kanssa. Hän on pohtinut usein Suomeen palaamista. Torvaldsin harrastukset tietokoneiden lisäksi ovat laitesukeltaminen sekä tieteis- ja fantasiakirjallisuus.[60]

Linuxin ylin auktoriteetti

Torvalds päättää ytimen kehityksen suurista linjoista. Se ei tarkoita, että kehittäjäyhteisö olisi hänen armoillaan, vaan Torvalds on johtaja vain siksi, että hän on osoittautunut luottamuksen arvoiseksi. Jos hän joskus menettäisi muiden kehittäjien luottamuksen, voisi yhteisö ryhtyä kehittämään Linuxin lähdekoodista omaa versiota.[61] Open Source -vaikuttaja Eric S. Raymond on artikkelissaan Homesteading the Noosphere nimittänyt tällaista johtamistapaa ”valistuneeksi itsevaltiudeksi”.[62]

Johtamistyyli

Torvalds korostaa, ettei tehtäviä tule aktiivisesti jakaa, vaan lähtökohtana tulee olla ohjelmoijan oma kiinnostus aiheeseen. Hän soveltaa samaa periaatetta myös itseensä ja on jättänyt muiden vastuulle Linux-käyttöjärjestelmän sellaiset osat, jotka eivät häntä kiinnosta, kuten esimerkiksi käyttöliittymän.[63]

Torvalds lisäsi vuonna 2004 Linuxin lähdekoodiin dokumentin johtamistyylistään. Siinä hän väittää, että menestyksekäs tapa johtaa on olla johtamatta eli tekemättä päätöksiä. Sen sijaan alaisten tulisi tehdä suuret, peruuttamattomat päätökset, sillä he tuntevat yksityiskohdat paremmin. Mikäli johtaja kuitenkin joutuu tekemään päätöksen, hänen pitää tehdä selväksi, ettei hän ole asiasta varma, ja päätös voi hyvinkin olla huono. Jos päätös myöhemmin osoittautuu huonoksi, sen voi perua ja sanoa olevansa idiootti. Jos taas pitää valita kahdesta vaihtoehdosta, esimerkiksi koodinpätkä tai ajuri, Torvaldsin mukaan kannattaa kokeilla molempia. Alaiset kyllä huomaavat aikanaan, kumpi toimii paremmin.[64]

Vuonna 2018 Torvalds ilmoitti Linux Kernel -postituslistalla pahoittelunsa sekä ottavansa taukoa ja hakevansa apua käytöksensä muuttamiseen.[65] Haastattelussa Torvalds kertoi, että käytöksestä väittely usein johtaa sivuraiteille, mutta ei halunnut tulla sekoitetuksi eräisiin muihin ryhmittymiin.[66] Myös projektin pitkäaikainen "konfliktiohje" ("code of conflict") korvattiin käytösohjeistuksella ("code of conduct").[67]

Erimielisyyksiä

Linux-ytimen postituslistalla käytiin syksyllä 1998 keskustelu, joka lähes johti ytimen kehityksen haarautumiseen. Tuolloin Torvalds tarkisti henkilökohtaisesti kaiken Linuxiin lisättävän koodin, mutta korjaustiedostoja tuli enemmän kuin hän ehti käsitellä, joten hän yksinkertaisesti poisti ne korjaukset, joita hän ei ehtinyt tarkistaa. Muutamat hakkerit kuitenkin ylläpitivät Linuxista omaa kehitysversiotaan. Siihen oli sisällytetty monia korjauksia, jotka eivät vielä olleet päässeet viralliseen versioon, mutta myös paljon ominaisuuksia, joita Torvalds ei aikonut ottaa mukaan Linuxin seuraavaan vakaaseen versioon. Tilanne kärjistyi, kun Torvalds ilmoitti asiasta postituslistalla.[68]

Hakkeri Larry McVoy esitti ongelman ratkaisuksi verkkomallin kehitysprosessia, jolloin koodi kulkisi Torvaldsille luottohakkereiden eli niin sanottujen luutnanttien kautta: mallissa Torvalds on omien sanojensa mukaan vain "keskeinen henkilö" eikä "päällimmäinen".[69][70] Ytimen kehitysmallissa "portinvartijoina" toimivat alijärjestelmien ylläpitäjät lähettävät Torvaldsille muutoksia pääsarjan ytimeen liitettäväksi.[71] Käytännössä kehitysjärjestelmä jo toimi tähän tapaan, mutta McVoyn mukaan tarvittiin kokonaan uusi versionhallintajärjestelmä.[72] McVoy alkoi kehittää BitKeeper-versionhallintajärjestelmää, joka otettiin käyttöön kuitenkin vasta helmikuussa 2002. Torvaldsin mukaan Linuxin kehitysprosessi nopeutui ohjelman ansiosta kaksinkertaiseksi. BitKeeper ei ollut avointa lähdekoodia, mutta avoimen lähdekoodin kehittäjät saivat käyttää sitä ilmaiseksi. Vuonna 2005 McVoyn yritys kuitenkin poisti ohjelmiston ilmaisen version lisenssin, kun Andrew Tridgell pyrki takaisinmallintamaan BitKeeperin, jonka sen käyttöehdot kielsivät.[73][74] Torvalds alkoi kehittää omaa avointa Git-versionhallintajärjestelmäänsä huhtikuussa 2005 ja ryhtyi käyttämään ohjelmistoa jo kahden viikon kuluttua.[75][76] Ensimmäinen Gitillä ylläpidetty Linux-ytimen julkaisu oli versio 2.6.12 kesäkuussa 2005.[77]

Vuonna 2005 Torvalds kehotti avoimesti Linux-käyttäjiä käyttämään GNOME-työpöytäympäristön sijaan KDE:ta, koska hänen mukaansa GNOME aliarvioi käyttäjiään ja pyrki toimivuuden kustannuksella helppokäyttöisyyteen. Kiistan alkuperäinen syy oli hiiren kakkospainike, jonka toimintoja ei GNOMEssa voinut muuttaa. Torvalds kirjoitti lopulta itse koodin, jonka avulla hän sai painikkeen toimimaan haluamallaan tavalla.[78]

Ajatuksia tekijänoikeuksista

Linux on lisensoitu Richard Stallmanin kehittämällä GNU GPL -lisenssillä,[79] joka takaa käyttäjälle oikeuden kopioida, muuttaa ja jakaa edelleen ohjelmaa ja sen lähdekoodia vapaasti, kunhan GPL-lisenssiä käytetään myös sitä tai sen muunnosta eteenpäin jaettaessa.[80]

 
GNU-projektin logo

Alun perin Torvalds levitti Linuxia omalla lisenssillään, jossa kiellettiin ohjelman myyminen kokonaan sekä vaadittiin, että jos ohjelmaa muokkaa, oli sen lähdekoodi jaettava. Tällä hän halusi toisaalta estää sen, että joku alkaisi myydä Linuxia omanaan ja toisaalta nähdä, miten muut olivat muokanneet hänen ohjelmaansa. Linuxia sai kuitenkin kopioida vapaasti. Hakkereilla oli tuolloin tapana jakaa ohjelmia keskenään, ja Torvaldsin motiivina oli myös saada tunnustusta vertaisiltaan, muilta käyttöjärjestelmistä kiinnostuneilta ohjelmoijilta. Kun Linux sai mainetta, Torvaldsille tuli kyselyjä, voisivatko käyttäjät pyytää korvausta tuttavilleen kopioimistaan Linux-levykkeistä. Lopulta versioon 0.12 hän vaihtoi lisenssiksi GPL:n. Tällöin käyttöjärjestelmä oli jo niin tunnettu, ettei vaaraa omimisesta ollut. Lisäksi Torvalds oli käyttänyt käyttöjärjestelmässä useita GNU-projektin ohjelmia.[81]

Alkuvuodesta 2006 Torvalds kertoi vastustavansa GPL-lisenssin kolmatta versiota (GPLv3) ja ilmoitti, ettei Linux-ydin siirry käyttämään sitä.[82][83] Hän arvosteli lisenssin uutta tiukkaa linjaa kaupallisiin ja omisteisiin ohjelmistoihin.[83] Kesällä 2007 Torvalds kuitenkin kertoi olevansa tyytyväisempi kolmosversion uusimpiin luonnoksiin, mutta pitävänsä GPLv2:a edelleen parempana lisenssinä.[84]

Torvalds kannattaa tekijänoikeutta teoksen luojan oikeutena päättää, mitä hän luomukselleen tekee, mutta toisin kuin monet GPL-fanit, Torvalds ei tahdo kaikkia ohjelmistoja levitettävän GPL:n alaisina. Tekijänoikeudessa on hänen mukaansa kuitenkin varsinkin digitaalisen informaation kohdalla ongelma, lisenssien myyminen. Siten tekijänoikeuden haltija voi myydä oikeuksia käyttää teostaan menettämättä itse mitään. Jos tekijä vielä lisenssissä sanoutuu irti teoksensa mahdollisista vioista, kuluttaja on täysin vailla suojaa. Lisäksi tekijänoikeuden ongelmana on oikeuden haltijan mahdollisuus estää muiden hänen teostaan muistuttavien (eikä pelkästään siihen perustuvien) teosten luominen. Näin suojaa vaille jäävät myös muut taiteilijat, keksijät ja ohjelmoijat. GPL kuitenkin poistaa nämä ongelmat, koska sillä lisensoitujen ohjelmien lähdekoodin tulee olla aina saatavilla ja sitä pitää voida muokata vapaasti.[85]

Patentteja Torvalds vastustaa jyrkästi. Patentointiin saati patenttioikeudenkäynteihin on hänen mukaansa vain harvalla yksityishenkilöillä varaa, ja patentit ovatkin suuryritysten aseita kilpailussa muita yrityksiä vastaan.[86] 21. syyskuuta 2003 Torvalds ja toinen Linux-ytimen kehittäjä walesilainen Alan Cox lähettivät europarlamentaarikoille avoimen kirjeen, jossa he vetosivat ehdotettua ohjelmistopatenttidirektiiviä vastaan.[87]

Torvalds omistaa Linux-tavaramerkin ja valvoo sen käyttöä Linux Mark Institute -järjestön kautta.[88] Tavaramerkki päätyi Torvaldsin haltuun vuonna 1996 käydyn kiistan jälkeen. Silloin bostonilainen William R. Della Croce Jr. vaati kaupallisilta Linux-yrityksiltä korvauksia, koska hän oli rekisteröinyt tavaramerkin nimiinsä vuonna 1995. Yritykset lähettivät Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirastolle mitätöintivaatimuksen.[89] Lopulta juttu sovittiin, ja Della Croce luovutti tavaramerkin Torvaldsille vuonna 1997, vaikka tämä olikin haluton ottamaan tavaramerkkiä omistukseensa.[90]

Linuksen laki

Torvalds sai syksyllä 1998[91] kutsun puhumaan Berkeleyyn Kalifornian yliopistoon verkostoyhteiskuntaa käsittelevään tilaisuuteen, ja koska tilaisuuden muut osanottajat olivat filosofeja, jotka puhuivat teknologiasta, Torvalds halusi olla teknologi, joka käsittelee filosofisia teemoja. Valmistellessaan puhetta edellisenä iltana Torvalds kehitti Linuksen laiksi kutsumansa teorian, joka hänen mukaansa selittää ihmisen perusmotiiveja ja yhteiskunnan kehittymistä.[92]

Linuksen laki selittää yhteiskunnan kehittymistä kolmen perusvaikuttimen avulla, jotka ovat:

1. eloonjääminen
2. sosiaaliset suhteet
3. viihde

Eloonjääminen on perusmotiivi, johon kahta muuta verrataan. Sosiaaliset suhteet eloonjäämisviettiä korkeampi motiivi, koska ihminen on valmis kuolemaan esimerkiksi rakastettunsa, kotimaansa tai muun yhteisönsä puolesta. Korkein motiivi on viihde (jolla Torvalds tarkoittaa kaikkea sellaista, mihin ihminen suhtautuu innostuneesti, ei esimerkiksi pelkästään viihdettä median välityksellä. Filosofi Pekka Himanen käyttääkin kirjassaan Hakkerietiikka ja informaatioajan henki samassa merkityksessä yksiselitteisempää termiä ”intohimo”.[93]), koska ihmiset vaarantavat usein henkensä halutessaan pitää hauskaa.[94]

Torvaldsin mukaan nämä motiivit ilmenevät kaikkialla elämässä, myös muiden kuin ihmisten keskuudessa, ja juuri edellä mainitussa järjestyksessä. Yhteiskunnan kehittyminen on sen jäsenten motiivien muuttumista alemmista ylimpiin.[95]

Torvaldsin mukaan alun perin eloonjäämisen välineistä ruuasta, seksistä ja sodasta on yhteiskunnassamme aluksi tullut sosiaalisen elämän osa-alueita ja lopulta huvin lähteitä. Teknologian osalta sen sijaan olemme vielä vaiheessa, jossa sitä käytetään pääosin sosiaaliseen kanssakäymiseen. Lopulta teknologiakin valjastuu kokonaan viihteen tarkoituksiin. Teorialla Torvalds haluaa korostaa, että teknologia ei ohjaa yhteiskuntaa, vaan yhteiskunnan muodostavien ihmisten tarpeet ohjaavat teknologiaa.[96][97]

Linuksen laki selittää myös hakkerien motiiveja ohjelmointiin ja Linuksen motiiveja kehittää Linuxia. Vaikka taustalla on pyrkimys eloonjäämiseen taloudellisten intressien muodossa, tärkeämpiä vaikuttimia ovat kuitenkin halu saada arvostusta vertaisiltaan ja varsinkin ohjelmoinnista itsestään nauttiminen, hauskanpito.[98]

Linuksen laki muistuttaa paljon psykologi Abraham Maslow’n kehittämää tarvehierarkiateoriaa ja vielä enemmän Clayton Alderferin Maslow’n teorian pohjalta kehittämää ERG-teoriaa (lyhenne sanoista Existence, Relatedness, Growth, suom. olemassaolo, kuuluvuus, kasvu).[99]

Eric S. Raymond käyttää nimeä Linuksen laki artikkelissaan "The Cathedral and the Bazaar" esiintyvästä lauseesta: ”Kun on tarpeeksi silmiä, kaikki bugit häviävät.” Tämän mukaan ohjelmistojen avoin kehittämismalli tuottaa laadukkaita ohjelmia, koska kaikki käyttäjät toimivat samalla testaajina.[100]

Palkintoja ja tunnustuksia

Lähteet

  • Himanen, Pekka: Hakkerietiikka ja informaatioajan henki. (Prologi: Linus Torvalds, epilogi: Castells, Manuel) WSOY, 2001. ISBN 951-02541-7-7
  • Moody, Glyn: Kapinakoodi. (Engl. alkuteos: Rebel Code) Suomentanut Toivanen, Riikka & Karjalainen, Heikki. Tammi, 2001. ISBN 951-31200-3-1
  • Nikkanen, Tuula: Linuxin tarina. Satku, 2000. ISBN 951-76299-0-7
  • Torvalds, Linus & Diamond, David: Just for fun: Menestystarina. ((Alkuteos: Just for Fun: The Story of an Accidental Revolutionary.) Suomentanut Sara Torvalds) Schildts, 2001. ISBN 951-50120-3-1

Viitteet

  1. ↑ a b HS: Linus Torvalds ryhtyi jenkiksi MTV Uutiset. 14.09.2010. Arkistoitu 21.12.2016. Viitattu 5.12.2016.
  2. ↑ a b c d Richardson, Marjorie: Interview: Linus Torvalds 1.11.1999. Linux Journal. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  3. ↑ Does Linus Torvalds work for The Linux Foundation? Linux Foundation. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  4. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 14, 25–26.
  5. ↑ Moody 2001, s. 18.
  6. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 24.
  7. ↑ Nikkanen 2000, s. 23.
  8. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 13–15, 28, 35, 50.
  9. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 44.
  10. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 16–18, 20, 22, 28.
  11. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 21.
  12. ↑ Jokinen, Sanni: Pikku pioneerit 16.2.2001. Ylioppilaslehti. Viitattu 16.3.2010.
  13. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 79.
  14. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 21, 80.
  15. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 50–51, 55–58.
  16. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 29, 37–38.
  17. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 38, 94.
  18. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 40–41, 62–63.
  19. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 64–66.
  20. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 71–72.
  21. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 64, 72–77.
  22. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 76, 93–95, 97.
  23. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 95–97, 102, 106.
  24. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 99–100, 102–105.
  25. ↑ Moody 2001, s. 68.
  26. ↑ Torvalds, Linus: Free minix-like kernel sources for 386-AT 5.10.1991. Google-keskusteluryhmät. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  27. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 107–111.
  28. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 111–112, 117, 120–127, 132–133, 139.
  29. ↑ Moody 2001, s. 79.
  30. ↑ DiBona, Chris et al.: ”Appendix A: The Tanenbaum-Torvalds Debate”, Open Sources: Voices from the Open Source Revolution. O'Reilly Media, 1999. ISBN 156-59258-2-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 16.3.2010).
  31. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 135–136.
  32. ↑ Torvalds & Diamond 2001, 144–145.
  33. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 133–135.
  34. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 147–148.
  35. ↑ Novell Announces Agreement to Acquire Leading Enterprise Linux Technology Company Suse Linux Novell Micro Focus. 2003. Viitattu 5.12.2016. (englanniksi)
  36. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 150–152, 158.
  37. ↑ a b Baker, Steve: The History of Tux the Linux Penguin 16.3.2010. Steve Baker. Arkistoitu 12.9.2018. Viitattu 31.10.2007. (englanniksi)
  38. ↑ Moody 2000, s. 158.
  39. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 162–165.
  40. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 165.
  41. ↑ Nikkanen 2000, s. 28.
  42. ↑ Väitöskirja- ja gradupalkinnot Tietojenkäsittelytieteen Seura. Arkistoitu 3.3.2016. Viitattu 5.12.2016.
  43. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 165–166.
  44. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 168–170.
  45. ↑ a b c Linus Torvalds: A Very Brief and Completely Unauthorized Biography 24.1.2006. The Linux Information Project. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  46. ↑ a b Linus Torvalds The Notable Names Database Weblog. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  47. ↑ Linnan juhlat 1998 – Äänestyksen tulos 1998. Yleisradio. Arkistoitu 17.3.2009. Viitattu 16.3.2010.
  48. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 196–200.
  49. ↑ Nikkanen 2000, s. 178–179.
  50. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 209–213.
  51. ↑ Nikkanen 2000, s. 183.
  52. ↑ Kunniatohtorit Helsingin yliopisto. Viitattu 5.12.2016.
  53. ↑ Doktorspromotioner vid Åbo Akademi Åbo Akademi. Viitattu 16.3.2010. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
  54. ↑ Myllyluoma, Marja: Meta Torvalds pääsi otsikoihin vastaavana naispäätoimittajana 24.5.2002. Turun Sanomat. Arkistoitu 14.6.2011. Viitattu 16.3.2010.
  55. ↑ Loney, Matt: The life and times of Linus Torvalds 9.4.2001. CNET Networks, Inc. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  56. ↑ Karhu, Tuomas: Linus Torvalds lähtee Transmetalta 17.6.2003. DIgitoday/Iltasanomat. Viitattu 5.12.2016.[vanhentunut linkki]
  57. ↑ Linus Torvalds: Meet the new maintainer.. marc.info. 27.7.2005. Viitattu 2.11.2019. (englanniksi)
  58. ↑ Zack Brown: A Git Origin Story 27.7.2018. Linux Journal. Viitattu 6.11.2019. (englanniksi)
  59. ↑ Karvonen, Tuomas: Linus saa uuden työnantajan 22.1.2007. Digitoday / Iltasanomat. Viitattu 5.12.2016.[vanhentunut linkki]
  60. ↑ Andrews, Jeremy 2021: An Interview With Linus Torvalds: Open Source And Beyond, Tag1Consulting, https://www.tag1consulting.com/blog/interview-linus-torvalds-open-source-and-beyond-part-2, haastattelu konsulttiyrityksen nettisivuilla, haettu 10.5.2021
  61. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 214.
  62. ↑ Raymond, Eric S.: Project Structures and Ownership 2.8.2002. Eric S. Raymond. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  63. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 193, 214.
  64. ↑ Torvalds, Linus: Linux-kernelin johtamistyyli 10.10.2004. Avoinelama. Viitattu 16.3.2010.
  65. ↑ Linus Torvalds: Linux 4.19-rc4 released, an apology, and a maintainership note lore.kernel.org. 16.9.2018. Viitattu 3.2.2024. (englanniksi)
  66. ↑ Jane Wakefield: Linus Torvalds: 'I'll never be cuddly but I can be more polite' bbc.com. 27.9.2018. Viitattu 3.2.2024. (englanniksi)
  67. ↑ Jonathan Corbet: Code, conflict, and conduct lwn.net. 18.9.2018. Viitattu 3.2.2024. (englanniksi)
  68. ↑ Moody 2000, s. 238, 240–242.
  69. ↑ Larry McVoy: A solution for growing pains lkml.org. 30.9.1998. Viitattu 6.11.2019. (englanniksi)
  70. ↑ Linus Torvalds: Re: Kernel SCM saga.. marc.info. 7.4.2005. Viitattu 6.11.2019. (englanniksi) 
  71. ↑ 2. How the development process works kernel.org. Viitattu 26.11.2019. (englanniksi)
  72. ↑ Moody 2000, s. 248–249.
  73. ↑ 10 Years of Git: An Interview with Git Creator Linus Torvalds 6.4.2015. Linux Foundation. Arkistoitu 3.11.2019. Viitattu 3.11.2019. (englanniksi)
  74. ↑ Andrews, Jeremy: Feature: No More Free BitKeeper 6.4.2005. KernelTrap. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  75. ↑ JakubNarebski: GitHistory – Early history 26.3.2007. GitWiki. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  76. ↑ Linus Torvalds: First ever real kernel git merge! marc.info. 17.4.2005. Viitattu 2.11.2019. (englanniksi) 
  77. ↑ Linux 2.6.12 marc.info. 17.6.2005. Viitattu 26.11.2019. (englanniksi)
  78. ↑ Kotilainen, Samuli: Linus Torvalds haukkui Gnomen Tietokone. 26.2.2007. Sanoma Magazines Finland. Arkistoitu 27.7.2011. Viitattu 16.3.2010.
  79. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 115.
  80. ↑ Välimäki, Mikko: GNU GPL:n epävirallinen suomennos heinäkuu 2001. Turre Legal. Viitattu 16.3.2010.
  81. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 104, 112–115.
  82. ↑ Linus Torvalds says GPL v3 violates everything that GPLv2 stood for youtube.com. Viitattu 3.7.2017. (englanniksi)
  83. ↑ a b Babcock, Charles: The Torvalds Transcript: Why I 'Absolutely Love' GPL Version 2 Information Week. Viitattu 6.8.2017. (englanniksi)
  84. ↑ Pentikäinen, Juho: Torvalds pitää uudesta gpl-luonnoksesta, Microsoft ei Tietoviikko. 29.3.2007. Talentum. Arkistoitu 15.7.2011. Viitattu 16.3.2010.
  85. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 218, 230–232.
  86. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 234–235.
  87. ↑ Torvalds, Linus & Cox, Alan: Avoin kirje ohjelmistopatenteista 21.9.2003. Electronic Frontier Finland. Arkistoitu 21.10.2007. Viitattu 16.3.2010.
  88. ↑ About LMI Linux Mark Institute. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  89. ↑ Hughes, Phil: Action Taken on Linux Trademark Linux Journal. Viitattu 6.8.2017. (englanniksi)
  90. ↑ Nikkanen 2000, s. 61–71.
  91. ↑ Himanen 2001, s. 10.
  92. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 271–273.
  93. ↑ Himanen 2001, s. 21.
  94. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 274–275.
  95. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 275–276.
  96. ↑ Torvalds & Diamond 2001, s. 273, 276–277.
  97. ↑ Himanen 2001, s. 14–15.
  98. ↑ Himanen 2001, s. 15.
  99. ↑ Nikkanen 2000, s. 95.
  100. ↑ Raymond, Eric S.: The Cathedral and the Bazaar 11.9.2000. Eric S. Raymond. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  101. ↑ 9885 Linux (1994 TM14) 2.10.2003. NASA. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  102. ↑ 9793 Torvalds (1996 BW4) 2.10.2003. NASA. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  103. ↑ Linus Torvalds Receives 1997 Nokia Foundation Award 10.12.1997. Nokia. Arkistoitu 12.6.2001. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi){
  104. ↑ Torvalds, Stallman, Simons Win 1998 Pioneer Awards 19.2.1998. Electronic Frontier Foundation. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  105. ↑ Linus Torvalds sai Golden Nica palkinnon 29.5.1999. Sektori. Arkistoitu 28.11.2010. Viitattu 16.3.2010.
  106. ↑ Past winners British Computer Society. Arkistoitu 6.7.2010. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  107. ↑ Torvalds lahjoitti palkintorahat EFF:lle 9.2.2001. Sektori. Arkistoitu 28.7.2011. Viitattu 16.3.2010.
  108. ↑ Linus Torvalds 2004. Yleisradio. Arkistoitu 11.3.2005. Viitattu 16.3.2010.
  109. ↑ Gumbel, Peter: Linus Torvalds: By giving away his software, the Finnish programmer earned a place in history 2006. Time. Arkistoitu 17.11.2006. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  110. ↑ Chydenius-mitali Linus Torvaldsille – avointen innovaatioiden uranuurtajalle 14.12.2007. Anders Chydenius -säätiö. Arkistoitu 27.5.2009. Viitattu 16.3.2010.
  111. ↑ HY: Linus Torvalds kutsuttiin kunnia-alumniksi matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan 21.3.2011. Helsingin yliopisto. Arkistoitu 20.3.2013. Viitattu 2.4.2011.
  112. ↑ Millennium-teknologiapalkinnot Suomeen ja Japaniin Yle Uutiset. 19.4.2012. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 20.4.2012.[vanhentunut linkki]
  113. ↑ 2012 Internet Hall of Fame Inductees Internet Hall of Fame. Arkistoitu 8.9.2019. Viitattu 5.11.2017.
  114. ↑ Singel, Ryan: The Internet Gets a Hall of Fame (Including Al Gore!) 23.4.2012. Wired. Viitattu 26.11.2017. (englanniksi)
  115. ↑ Linus Torvalds Named Recipient of the 2014 IEEE Computer Society Computer Pioneer Award 23.4.2014. IEEE Computer Society. Arkistoitu 15.6.2018. Viitattu 5.11.2017.
  116. ↑ IEEE Masaru Ibuka Consumer Electronics Award IEEE. Viitattu 29.11.2017.

Aiheesta muualla

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Linus Torvalds.
 
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Linus Torvalds.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Linus_Torvalds&oldid=22326296”