[go: nahoru, domu]
Wikipedia

Sulkava

kunta Etelä-Savon maakunnassa
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 28. marraskuuta 2023 kello 18.11 käyttäjän Jjanhone (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 28. marraskuuta 2023, perustui tähän versioon.
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.

Sulkava on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, Juvan ja Savonlinnan välissä. Kunnassa asuu 2 368 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 769,20 km², josta 184,73 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,05 asukasta/km². Sulkavalla, kuten muissakin Etelä-Savon kunnissa, on runsaasti kesäasutusta.

Sulkava

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°47′15″N, 028°22′15″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Savonlinnan seutukunta
Kuntanumero 768
Hallinnollinen keskus Sulkavan kirkonkylä
Perustettu 1871 (1630)
Kokonaispinta-ala 769,20 km²
151:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 584,47 km²
– sisävesi 184,73 km²
Väkiluku 2 368
240:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 4,05 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 8,2 %
– 15–64-v. 52,5 %
– yli 64-v. 39,4 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 95,7 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 4,1 %
Kunnallisvero 8,40 %
199:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Juho Järvenpää
Hallituksen puheenjohtaja Kaisa Ralli[6]
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
– puheenjohtaja Eetu Nissinen[7]
  2021–2025[8]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • PS
10
6
4
1
sulkava.fi
Kuva Sulkavan Suursouduista
Näkymä Sulkavan linnavuorelta

Nimen alkuperä

Sulkavan kirkonkylän lähellä on korkea mäki, jossa nykyään sijaitsee Tiittalan kartano. Mäkeä kutsuttiin 1400-luvulla Sulkavaisen mäeksi siellä asuneiden Sulkavaisten mukaan. Mäestä saatiin nimi koko pitäjälle. Sulkavainen tarkoittaa sulkamaista, suippoa tai tylppää.[9]

Historia

 
Sulkavan kirkonkylää vuonna 1961

Sulkavalla on jälkiä asutuksesta jo esihistorialliselta ajalta. Siitä tuli itsenäinen kunta vuonna 1630.[10] Myös Sulkavan seurakunta on perustettu vuonna 1630. Se muodostettiin Säämingin Iitlahden kappelikunnasta.[11]

Sulkavan saha toimi vuosina 1910–1951. Se toimitti sahatavaraa ulkomaille ja työllisti parhaimmillaan 400 työntekijää. Sahan toiminta loppui kuljetuskustannusten nousuun, joka oli seurausta Saimaan kanavan sulkemisesta sodan jälkeen.[12]

Sulkava kuuluu saaristokuntiin, jotka saavat statuksensa perusteella merkittäviä etuja, kuten saaristolisiä. Vuonna 2017 Sulkava sai saaristolisää yli miljoonaa euroa.[13] Vuonna 2018 alkaneet Vekaransalmen sillan rakennustyöt[14] valmistuivat 2019 ja siten Sulkavan arveltiin menettävän saaristokuntastatuksensa.[15] Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan kunta säilyi saaristokuntana.[16]

Kuntakuva

Ympäristö ja luonto

Sulkavan keskustasta on sekä Savonlinnan että Juvan keskustaan lyhintä reittiä 37,7 kilometriä matkaa. Sulkavan naapurikunnat ovat Juva, Puumala, Rantasalmi, Ruokolahti ja Savonlinna.

Vilkaharju on neljä kilometriä pitkä vesistöjen välissä kulkeva pitkittäisharju noin viisi kilometriä kunnan keskustasta Imatralle päin. Se on luonnonsuojelualue.[17]

Pisamalahden rannalla sijaitseva Sulkavan linnavuori kohoaa 55 metrin korkeuteen Enonveden pinnasta.[17]

Sulkavan laajimmat vakavedet ovat Suur-Saimaaseen kuuluvat Tolvanselkä, Jänisselkä, Lepistönselkä, Annikinselkä ja Tuohiselkä sekä lukuisat samantasoiset lahdet. Sulkavan laajimmat järvet, jotka eivät kuulu Suur-Saimaaseen, ovat Lohijärvi, Kyrsyänjärvi ja Kulkemus. Kaikki Sulkavan noin 250 yli hehtaarin laajuista järveä kuuluvat Suur-Saimaan vesistöön (04).[18]

Ilmastotavoite

Sulkavan tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Kuntaan rakennettu aurinkovoimala on yksi Suomen suurimmista. Verkkoon se kytkettiin keväällä 2023.[19]

Kylät

Eerikkälä, Hasula, Halttula, Heikkurila, Hintsala, Iitlahti, Kaartila, Kaartilankoski, Kaartilanmäki, Kaipola, Kammola, Karjulanmäki, Kommerniemi, Koskutjärvi, Kyrsyä, Leipämäki, Linkola, Lohilahti, Maarala, Mäntynen, Partala, Pulkkila, Rahkolantaipale, Rauhaniemi, Ruokoniemi, Ruottila, Ryhälä, Sairalanmäki, Sammalmäki, Seppälä, Sipilä, Sulkava, Tannila, Telakanava, Telataipale, Tialanmäki, Tunnila, Väätälänmäki, Ylisenauvila.

Kyläkouluja on toiminnassa vielä yksi, Lohilahden koulu. Lohilahdella on myös kyläkauppa.

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt

Sulkavan alueella sijaitsee kolme valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä:[20]

Kunnalliset asiat

Päätöksenteko

Sulkavan kunnavaltuustossa on 21 valtuutettua,[21] kunnanhallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä.[22]

Kunnanjohtajia

Kunnanjohtaja Virkakausi Syntymävuosi Muuta
Ilmo Liukko[23] −2004 Irtisanoutui, koska jäi eläkkeelle.
Juri Nieminen[23] 1.6.2004−31.7.2006 s. 1976
Sami Sulkko[23] 9.10.2006−31.7.2010 s. 1977
Tanja Matikainen[23] 1.9.2010−9.2.2014 s. 1974
Rinna Ikola-Norrbacka[23] 1.5.2014−22.6.2017 s. 1973
Juho Järvenpää[24]

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Sulkavan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 4 379
1985
  
 4 146
1990
  
 3 923
1995
  
 3 758
2000
  
 3 456
2005
  
 3 196
2010
  
 2 938
2015
  
 2 724
2020
  
 2 489
Lähde: Tilastokeskus.[25]

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Sulkavalla oli 2 588 asukasta, joista 1 079 asui taajamassa, 1 478 haja-asutusalueilla ja 31:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Sulkavan taajama-aste on 42,2 %.[26] Kunnassa on vain yksi taajama, Sulkavan kirkonkylä.[27]

Koulutus

Sulkavan yhteinäiskoulu toimii kahdessa kirkonkylässä ja Lohilahdella. Kunnassa toimii myös Sulkavan lukio sekä kansalaisopisto.[28]

Terveydenhuolto

Sulkavalla on terveysasema.[29]

Liikenne

Sulkavalla toimii kunnan tukemaaa asiointiliikennettä.[30] Sulkavan tärkeimmät satamat sijaitsevat Vekaransalmella, Lohilahden taajamassa ja Sulkavan kirkonkylässä.[31] Lisäksi kunnassa on lukuisia retki- ja luontosatamia.[32]

Vesi-, jäte- ja energiahuolto

Kunta ostaa sähkönsä Lumme Energialta. Käytännössä kunta saa kaiken sähkönsä Solarigo Systems Oy:n Sulkavalle vuonna 2023 rakentamasta aurinkovoimalasta.[19]

Kulttuuri

Nähtävyydet

Pääartikkeli: Luettelo Sulkavan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Linnavuoren laella on 1100-luvulta peräisin olevan puolustusvallin jäännökset.

Sulkavan kirkko on rakennettu vuonna 1822. Se on muodoltaan ristikirkko. Interiööri on valoisa ja pelkistetty. Erikoisuutena kirkossa on saarnatuolin lisäksi alttarin oikealla puolella lukkarin tuoli. Kirkon paikka periytyy 1600-luvulta. Pihassa sijaitsee paikalta puretun kirkon hirsistä Pistolekors-suvun hautakammio. Kellotapuli on vuodelta 1770[17] ja tiettävästi Sulkavan vanhin rakennus.

Sulkavan toinen kirkko on vuonna 1934 rakennettu Lohikosken kirkko Lohilahden kylässä. Lohikosken kirkko ja Lohilahden kylänraitti Imatran tien varressa on retkikohde uimarantoineen ja kylätoreineen.[33]

Partalansaaren Auvilan kylällä sijaitsee Sarsuinmäen tykkipatteri, joka on osa talvisodan jälkeen rakennettua Salpalinjaa. Telataipaleen kanava on yksi Suvorovin sotakanavista[17], jotka ovat vanhimmat kanavat Suomessa.

Tunnettuja Sulkavalla syntyneitä, kuolleita tai vaikuttaneita henkilöitä

Tapahtumia

Saimaan vesistön Partalansaaren kiertävät jokakesäiset Sulkavan Suursoudut tuovat kunnalle runsaasti julkisuutta.

Jukolan viesti järjestettiin Sulkavalla vuonna 2003.

Rajavartiolaitoksen Immolassa toimivan Raja- ja merivartiokoulun perinteinen Jukajärven marssi lähtee Sulkavalta Hympyräjärven takaa.[34]

Sulkavan kirjasto järjestää myös tapahtumia.[35]

Media

Kunnan paikallislehti on nimeltään Sulkava-lehti.

Uskonto

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Sulkavalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[36]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sulkavan alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[37]

Ruokakulttuuri

 
Läheisyydessä Sulkavan

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Sulkavan perinneruoiksi valittiin talkkuna ja tirripaisti.[38][39]

Lähteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kunnanhallitus Sulkavan kunta. Viitattu 7.10.2021.
  7. ↑ Kunnanvaltuusto Sulkavan kunta. Viitattu 7.10.2021.
  8. ↑ Kuntavaalit 2021, Sulkava Oikeusministeriö. Viitattu 7.10.2021.
  9. ↑ Kartanon historiaa – Tiittalan Kartano www.tiittalankartano.fi. Viitattu 28.11.2023.
  10. ↑ Sulkavan historia Mikkelin kirjasto. Viitattu 12.1.2018.
  11. ↑ Pirjo Partanen, Sulkava-Lehti, 18.11.2010.
  12. ↑ Sulkavan Saha – Visit Sulkava visitsulkava.fi. Viitattu 28.11.2023.
  13. ↑ [http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80070/6_17_valtakunnallinen_saaristoohjelma_FI.pdf Saaristo-ohjelma 2017–2019 Saaret, meri, järvet, joet ja rantavyöhyke aluekehitystekijöinä] 2017. maa- ja metsätalousministeriö.
  14. ↑ Harri Repo: Suomen viidenneksi pisin silta aukeaa tänä vuonna – 90-metrinen keskilohko painaa 362 tonnia Tekniikkatalous. Viitattu 11.7.2019.
  15. ↑ Vaalikone: Vain neljä vaalikoneeseen vastannutta Sulkavan ehdokasta varautuisi saaristokunta-statuksen menettämiseen - Sulkava menettänee saaristokunnan aseman, kun silta korvaa lossin Itä-Savo. 20.3.2017. Viitattu 28.11.2023.
  16. ↑ Etelä-Savon saaristokuntien ja saaristo-osakuntien saaristolisät säilyvät ennallaan - Etelä-Savo – Saimaan Maakunta strategia.esavo.fi. Viitattu 28.11.2023.
  17. ↑ a b c d Nähtävyydet Sulkava. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 12.1.2018.
  18. ↑ Sulkava (kunta) Järviwikissä. Viitattu 26.8.2021.
  19. ↑ a b Eteläsavolainen Sulkava aikoo olla Suomen ensimmäinen kunta, joka kattaa sähkönkulutuksensa aurinkovoimalla Yle Uutiset. 17.1.2023. Viitattu 28.11.2023.
  20. ↑ RKY  ι  Hakutulos www.rky.fi. Viitattu 28.11.2023.
  21. ↑ Kunnanvaltuusto Sulkava.fi. Viitattu 28.11.2023.
  22. ↑ Kunnanhallitus Sulkava.fi. Viitattu 28.11.2023.
  23. ↑ a b c d e Sulkavan kunnanjohtaja hakee Asikkalaan töihin Sulkava (lehti). 16.3.2017. Sulkava-Seura ry. Viitattu 11.8.2017.
  24. ↑ Kaakon Viestintä Oy: Juho Järvenpäästä Sulkavan uusi kunnanjohtaja — katso myös video - Itä-Savo ita-savo.fi. Viitattu 20.2.2018.
  25. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  26. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  27. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  28. ↑ Varhaiskasvatus ja koulutus Sulkava.fi. 31.7.2023. Viitattu 28.11.2023.
  29. ↑ Sulkavan sosiaali- ja terveyspalvelu | terveys.sulkava.fi. Viitattu 28.11.2023.
  30. ↑ Joukkoliikenne Sulkava.fi. Viitattu 28.11.2023.
  31. ↑ Sulkava aikoo parantaa kolmen Saimaan satama-alueen toimintoja – kustannusarvio on noin miljoona euroa Yle Uutiset. 6.9.2023. Viitattu 28.11.2023.
  32. ↑ Retki- ja luontosatamat – Visit Sulkava visitsulkava.fi. Viitattu 28.11.2023.
  33. ↑ Lohilahden kylätoimikunta: Lohilahden turisti-info lohilahti.fi. Lohilahti, Sulkava. Arkistoitu 12.3.2011. Viitattu 15.4.2009.
  34. ↑ Ekholm, Harri: Täältä tulevat ensimmäiset erikoisrajajääkärit. Rajamme Vartijat, 2007, nro 4, s. 8–11. Rajavartiolaitos.
  35. ↑ Tapahtumat ja toiminta - Sulkavan kirjasto sulkava.verkkokirjasto.fi. Viitattu 28.11.2023.
  36. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  37. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta
  38. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  39. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 122–123. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sulkava.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sulkava&oldid=22014984”