[go: nahoru, domu]
Njuškii siskáldâsân

Pigga Keskitalo

Wikipedia:st
Versio 24. cuáŋuimáánu 2022 tme 22.17 ääigi – čällee Yupik (savâstâllâm | nubástusah) (Luotu kääntämällä sivu ”Pigga Keskitalo”)
(iäru) ← Puárásub versio | Tááláš versio (iäru) | Uđđâsub versio → (iäru)

Pigga Päivi Kristiina Keskitalo (Ville-Ásllat Piggá[1], ive 2011 räi Lauhamaa, j.s. Järvensivu; š. porgemáánu 18. peeivi 1972 Ucjuuhâ, Suomâ)[2][3] lii máttáátteijee, doosent Helsig ollâopâttuvvâst sehe totkee Laapi ollâopâttuvvâst já Säämi ollâopâttuvvâst.[4][5] Sun lii meid hoittám maaŋgâlágán luáttámuštooimâin já lamaš Sämitige Iänuduvaairâs jo ive 2016 rääjist.

Eellim

Pigga Päivi Kristiina Keskitalo šoodâi porgemáánu 18. peeivi 1972 Ucjuuvâst.[3] Sun čaalij pajeuáppen Ucjuv sämiluvâttuvvâst kiđđuv 1991.[3]

Keskitalo valmâštui Laapi ollâopâttuvvâst šoddâdemtiettuu maisterin luokamáttáátteijeeškovliittâsâst ive 1997. Siämmáá ollâopâttuvvâst sun valmâštui ive 2008 šoddâdemtiettuu lisensiaatin. Ive 2010 sun nágáttâlâi šoddâdemtiettuu tuáhtárin.[6] Suu náguskirje Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin kieđâvušâi kulttuursensitiivlâšvuođâ sämiškoovlâin.[6]

Karrieer

1990-lovvoost Keskitalo poorgâi luokamáttáátteijen el. Kärigâsnjaargâst, Njuárgámist já Längelmäkist.[3] Längelmäkist sun tooimâi meid rehtorin ihepele ääigi 1990-lovo loopâst.[3] Tast maŋa sun poorgâi meid luokamáttáátteijeeškovliittâs pedagogiik lehtorin já išeprofessorin Säämi ollâopâttuvvâst Kuovdâkiäinust.[7][4]

Vyesimáánu 30. peeivi 2014 rääjist Keskitalo lii lamaš Helsig ollâopâttuv doosent.[7]

Keskitalo lii toimâm maaŋgâlágán roolâin Ruávinjaargâ sämiseervi Mii stiivrâst. Sun lii toimâm el. värisaavâjođetteijen iivij 2006–2009 já saavâjođetteijen iivij 2003–2004 já 2010–2012.[2]

Ive 2015 Keskitalo uásálistij sämitige vaaljáid Iänuduv aairâsiävtukkâssân. Sun finnij 77 jiennâd já väljejui vuossâmuu keerdi sämitiggeairâsin pajan 2016–2019.[8][9] Veik Keskitalo ceelhij, ete táárbu mield sun puáhtá leđe saavâjođetteijee iävtukkâssân, sun kuittâg iävtuttij Anu Avaskari saavâjođetteijen.[10] Avaskari ij väljejum saavâjođetteijen.[10]

Keskitalo lâi meid Iänuduv aairâsiävtukkâssân čuávuváin sämitige vaaljâin ive 2019.[11] Sun finnij 88 jiennâd já väljejui nube keerdi sämitiggeairâsin, tääl pajan 2020–2023.[11]

Siämmáá ive Keskitalo lâi Laapi valjâpirrâduv iävtukkâssân Suomâ ovdâskoddevaaljâin, mut ij väljejum.[12]

Pargo

  • Järvensivu, Pigga & Paksuniemi, Merja: Koulumenestyksen etnisen tasa-arvon toteutuminen arvosanojen perusteella Utsjoella. Lapin yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Luokanopettajakoulutus, 1997.
  • Lauhamaa, Pigga (2003): Oahpaheamis oahppamii – Sámi skuvlla oahppama organiserema guorahallan bargovugiid vuođul. Girjjis: Hirvonen, Vuokko: Sámi skuvla plánain ja praktihkas – Mo dustet O97S hástalusaid? – Reforpma 97 evalueren, s. 36-53. Kárášjohka: ČálliidLágádus.
  • Lauhamaa, Pigga: Saamelaisopetussuunnitelman merkitys: tutkimus saamelaisopetuksen organisoinnista. Lapin yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta, 2008.
  • Lauhamaa, Pigga 2009: Sámi vuolggasaji nannen oahpahusas – rituálat guovddažis. [English summary: Strengthening Sami Foundations in Instruction.] Sámi dieđalaš áigečála 1–2/2009: 76–89.
  • Keskitalo, Pigga: Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin. Guovdageaidnu: Sámi allaskuvla, 2010. ISBN 978-82-7367-024-3.
  • Keskitalo, Pigga & Määttä, Kaarina 2011: Sámegielat álgooahpahusa gielalaš iešvuođat.  [English summary: Linguistic features in Sami instruction at first grades.] – Sámi dieđalaš áigečála 1/2011: 43–65.
  • Keskitalo, Pigga, Määttä, Kaarina & Uusiautti Satu 2013: Sámi Education. Frankfurt am Main: Peter Lange.
  • Keskitalo, Pigga, Rahko-Ravantti, Rauna & Äärelä, Rauni 2014: Katsaus saamelais koulutuksen historiaan ja nykytilanteeseen – assimilaatiosta kohti saamelaiskulttuurin soveltamista. Teoksessa Kulttuuri, identiteetti ja kasvatus (M. Laine toim.) Helsinki: Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 8.
  • Keskitalo, Pigga, Lehtola, Veli-Pekka & Paksuniemi, Merja (toim.) 2014: Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti.
  • Keskitalo, P., Määttä, K. & Uusiautti, S. 2014: ”Language immersion tepee” as a facilitator of Sámi language learning. JOURNAL OF LANGUAGE IDENTITY AND EDUCATION. 13, 1, p. 70-79.
  • Keskitalo, P., Uusiautti, S.] & Määttä, K. 2014: Multi-dimensional Sámi education: towards culture-sensitive policies. In Education in indigenous, nomadic and travelling communities. Griffin, R. (ed.). BLOOMSBURY ACADEMIC, p. 93-109.
  • Keskitalo, P. 2014: Saamelaisopetuksen historia]. In Saamelaispedagogiikan ydinkysymysten äärellä. Keskitalo, P., Uusiautti, S., Sarivaara, E. & Määttä, K. (eds.). Rovaniemi: LAPLAND UNIVERSITY PRESS, p. 75-87.
  • Paksuniemi, Merja, Turunen, Tuija & Keskitalo, Pigga 2015: Coping with Separation in Childhood: Finnish War Children's Recollections about Swedish Foster Families. Procedia: Social and behavioral sciences 185, p. 67-75.
  • Sarivaara, Erika & Keskitalo, P. 2015: Fátmmasteaddji giellaealáskahttin. Agon 14(1-2), p. 18-26.
  • Keskitalo, P., Uusiautti, S. & Määttä, K 2015: How to make the small indigenous cultures bloom? In S. Uusiautti & K. Määttä (eds.) Critical eye on education. United Press Global, p. 113-130.
  • Linkola, I.-A. & Keskitalo, P. 2015: Sámegiela oinnolašvuohta sámi skuvllas. Sámi dieđalaš áigečála 1, p. 7-28.
  • Guttorm, Hanna, Keskitalo, Pigga & Bergier, Aleksandra 2016: Sharing Reflections on the Sámi University College as a Language Revitalization Center. In J. Olko-Bayer, T. Wicherkiewicz & R. Borges (eds.) Integral Strategies for Language Revitalization. Warsaw: University of Warsaw, p. 605-622.
  • Keskitalo, Pigga & Sarivaara, Erika 2016: The definition and task of mediating Sámi research. In S. Uusiautti & K. Määttä (eds.) The Basics of Caring Research. Rotterdam: Sense, p. 119-133.
  • Keskitalo, Pigga, Nyyssönen, Jukka, Paksuniemi, Merja, Turunen, Tuija, Linkola, Inker-Anni & L. McIntosh 2016: Saamelaisten ja Australian alkuperäiskansojen kouluhistorian erityispiirteet. Ennen ja Nyt: Historian tietosanomat 3.
  • Sarivaara, Erika & Keskitalo, Pigga 2017: Sámi language for all: Transformed futures through mediative education. In E. A. McKinley & L. Tuhiwai Smith (eds.). Handbook of Indigenous Education. Springer.
  • Keskitalo, Pigga, Sarivaara, Erika, Linkola, Inker-Anni & Paksuniemi, Merja 2017: From the shadows of civilisation and racist ideologies towards post-assimilation. In A. A. Alemanji (ed.) Antiracism Education In and Out of Schools. Research in Multicultural Education and International Perspectives. Cham: Palgrave Macmillan, p. 15-40.
  • Keskitalo, Pigga & Paksuniemi, Merja 2017: Pupils' primary school achievements in Northern Finland. International Journal of Research Studies in Eduation 7(2), p. 25-39.
  • Paksuniemi, Merja, Körkkö, Minna, Keskitalo, Pigga & Norvapalo, Katja (toim.) 2019. Opaskirja oppilaan kohtaamiseen monikulttuurisessa koulun arjessa. Siirtolaisuusinstituutin julkaisuja 26. Siirtolaisuusinstituutti.

Fáádást

Käldeeh

Myenster:Viitteet

  1. ↑ Aikio, Jouni: Analysa: Sámeguovllus lea vejolašvuohta beassat riikkabeivviide dahje goittot vuosttas várresadjái – dan leat čájehan válggat jagiin 2007 ja 2015 Yle Säämi. 2.4.2019. Čujottum 24.4.2022. (tavesämikielân)
  2. ↑ 2,0 2,1 MII-searvvi ságadoallit/yhdistyksen puheenjohtajat 1996-2020 Ruávinjaargâ sämiservi Mii rs. 3.2020. Čujottum 24.4.2022. (tavesämikielân) já (suomâkielân)
  3. ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 Curriculum vitae piggakeskitalo.blogspot.com. 11.9.2012. Čujottum 24.4.2022. (eŋgâlâskielân)
  4. ↑ 4,0 4,1 Saamelaisopetuksen koulukulttuurissa tarvitaan suurehkoja muutoksia 26.6.2008. Lapin yliopisto. Vyerkkejum 1.9.2020. Čujottum 16.9.2019.
  5. ↑ Yle Saamen saamelaiskäräjävaalikone Yle. Čujottum 16.9.2019.
  6. ↑ 6,0 6,1 Pigga Keskitalo doseantan Helssega universitehttii Sápmi. 5.6.2014. Čujottum 24.4.2022. (tavesämikielân)
  7. ↑ 7,0 7,1 Pigga Keskitalo doseantan Helssega universitehttii 5.6.2019. Sámi allaskuvla. Čujottum 16.9.2019. (tavesämikielân)
  8. ↑ Alajärvi, Martta: Taa lii Sämitigge 2016–2019 Yle Säämi. 6.10.2015. Čujottum 24.4.2022.
  9. ↑ Dá lea ođđa Sámediggi 2016-2019 NRK. 6.10.2015. Čujottum 24.4.2022. (tavesämikielân)
  10. ↑ 10,0 10,1 Wesslin, Sara: Tiina Sanila-Aikio vaʹlljeeš sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteejen 12 jiõnin Yle Säämi. 23.2.2016. Čujottum 24.4.2022. (nuorttâlâškielân)
  11. ↑ 11,0 11,1 Uusi Saamelaiskäräjät on valittu – tarkastele tästä vaalitulosta Yle Uutiset. 1.10.2019. Čujottum 24.4.2022. (suomâkielân)
  12. ↑ Ylen Vaalikone 2019 - Yles Valkompass 2019 vaalikone.yle.fi. Čujottum 24.4.2022. (suomâkielân)
Viežžum saajeest "https://smn.wikipedia.org/w/index.php?title=Pigga_Keskitalo&oldid=60104"