[go: nahoru, domu]

Njuškii siskáldâsân

Pigga Keskitalo

Wikipedia:st
Pigga Keskitalo

Pigga Päivi Kristiina Keskitalo (Ville-Ásllat Piggá[1], ive 2011 räi Lauhamaa, j.s. Järvensivu; š. porgemáánu 18. peeivi 1972 Ucjuuhâ, Suomâ)[2][3] lii sämmilâš máttáátteijee, dooseent Helsig ollâopâttuvvâst sehe totkee Laapi ollâopâttuvvâstSäämi ollâopâttuvvâst.[4][5] Cuáŋuimáánust 2022 sun algâttij šoddâdemtiettuu professorin Laapi ollâopâttuvvâst.[6] Maaŋgâi jieškote-uvlágán luáttámuštoimâi lasseen sun lii meid toimâm Sämitige Iänuduv airâsin jo ive 2016 rääjist.

Eellim

[mute | mute käldee]

Pigga Päivi Kristiina Järvensivu šoodâi porgemáánu 18. peeivi 1972 Ucjuuvâst.[3] Sun čaalij pajeuáppen Ucjuv sämiluvâttuvvâst kiđđuv 1991.[3]

Keskitalo valmâštui Laapi ollâopâttuvvâst šoddâdemtiettuu maisterin luokamáttáátteijeeškovliittâsâst ive 1997. Siämmáá ollâopâttuvvâst sun valmâštui ive 2008 šoddâdemtiettuu lisensiaatin. Ive 2010 sun nágáttâlâi šoddâdemtiettuu tuáhtárin.[7] Suu náguskirje Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin kieđâvušâi kulttuursensitiivlâšvuođâ sämiškoovlâin.[7]

Karrieer

[mute | mute käldee]

Oppâlájádâsâin já akatemiast

[mute | mute käldee]

1990-lovvoost Keskitalo poorgâi luokamáttáátteijen el. Kärigâsnjaargâst, NjuárgámistLängelmäkist.[3] Längelmäkist sun tooimâi meid rehtorin ihepele ääigi 1990-lovo loopâst.[3] Tast maŋa sun poorgâi meid luokamáttáátteijeeškovliittâs pedagogiik lehtorin já išeprofessorin Säämi ollâopâttuvvâst Kuovdâkiäinust.[4][8] Vyesimáánu 30. peeivi 2014 rääjist Keskitalo lii lamaš Helsig ollâopâttuv dooseent.[8] Cuáŋuimáánu 26. peeivi 2022 Keskitalo väljejui Laapi ollâopâttuv šoddâdemtiettuu professorin.[6]

Politiik já luáttámuštooimah

[mute | mute käldee]

Keskitalo lii toimâm maaŋgâlágán roolâin Ruávinjaargâ sämiseervi Mii stiivrâst. Sun lii toimâm el. värisaavâjođetteijen iivij 2006–2009 já saavâjođetteijen iivij 2003–2004 já 2010–2012.[2]

Ive 2015 Keskitalo uásálistij sämitige vaaljáid Iänuduv airâsiävtukkâssân. Sun finnij 77 jiennâd já väljejui vuossâmuu keerdi sämitiggeairâsin pajan 2016–2019.[9][10] Veik Keskitalo ceelhij, ete táárbu mield sun puáhtá leđe saavâjođetteijee iävtukkâssân, sun kuittâg iävtuttij Anu Avaskari saavâjođetteijen.[11] Avaskari ij väljejum saavâjođetteijen.[11]

Keskitalo lâi meid Iänuduv airâsiävtukkâssân čuávuváin sämitige vaaljâin ive 2019.[12] Sun finnij 88 jiennâd já väljejui nube keerdi sämitiggeairâsin, tääl pajan 2020–2023.[12] Keskitalo lâi uđđâsist Iänuduv airâsiävtukkâssân ive 2023 sämitige vaaljâin, main sun finnij 132 jiennâd.[13]

Siämmáá ive Keskitalo lâi Laapi vaaljâpirrâduv iävtukkâssân Suomâ ovdâskoddevaaljâin, mut ij väljejum.[14]

  • Järvensivu, Pigga & Paksuniemi, Merja: Koulumenestyksen etnisen tasa-arvon toteutuminen arvosanojen perusteella Utsjoella. Lapin yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Luokanopettajakoulutus, 1997.
  • Lauhamaa, Pigga (2003): Oahpaheamis oahppamii – Sámi skuvlla oahppama organiserema guorahallan bargovugiid vuođul. Girjjis: Hirvonen, Vuokko: Sámi skuvla plánain ja praktihkas – Mo dustet O97S hástalusaid? – Reforpma 97 evalueren, s. 36-53. Kárášjohka: ČálliidLágádus.
  • Lauhamaa, Pigga: Saamelaisopetussuunnitelman merkitys: tutkimus saamelaisopetuksen organisoinnista. Lapin yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta, 2008.
  • Lauhamaa, Pigga 2009: Sámi vuolggasaji nannen oahpahusas – rituálat guovddažis. [English summary: Strengthening Sami Foundations in Instruction.] Sámi dieđalaš áigečála 1–2/2009: 76–89.
  • Keskitalo, Pigga: Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin. Guovdageaidnu: Sámi allaskuvla, 2010. ISBN 978-82-7367-024-3.
  • Keskitalo, Pigga & Määttä, Kaarina 2011: Sámegielat álgooahpahusa gielalaš iešvuođat.  [English summary: Linguistic features in Sami instruction at first grades.] – Sámi dieđalaš áigečála 1/2011: 43–65.
  • Keskitalo, Pigga, Määttä, Kaarina & Uusiautti Satu 2013: Sámi Education. Frankfurt am Main: Peter Lange.
  • Keskitalo, Pigga, Rahko-Ravantti, Rauna & Äärelä, Rauni 2014: Katsaus saamelais koulutuksen historiaan ja nykytilanteeseen – assimilaatiosta kohti saamelaiskulttuurin soveltamista. Teoksessa Kulttuuri, identiteetti ja kasvatus (M. Laine toim.) Helsinki: Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 8.
  • Keskitalo, Pigga, Lehtola, Veli-Pekka & Paksuniemi, Merja (toim.) 2014: Saamelaisten kansanopetuksen ja koulunkäynnin historia Suomessa. Turku: Siirtolaisuusinstituutti.
  • Keskitalo, P., Määttä, K. & Uusiautti, S. 2014: ”Language immersion tepee” as a facilitator of Sámi language learning. JOURNAL OF LANGUAGE IDENTITY AND EDUCATION. 13, 1, p. 70-79.
  • Keskitalo, P., Uusiautti, S. & Määttä, K. 2014: Multi-dimensional Sámi education: towards culture-sensitive policies. In Education in indigenous, nomadic and travelling communities. Griffin, R. (ed.). BLOOMSBURY ACADEMIC, p. 93-109.
  • Keskitalo, P. 2014: Saamelaisopetuksen historia]. In Saamelaispedagogiikan ydinkysymysten äärellä. Keskitalo, P., Uusiautti, S., Sarivaara, E. & Määttä, K. (eds.). Rovaniemi: LAPLAND UNIVERSITY PRESS, p. 75-87.
  • Paksuniemi, Merja, Turunen, Tuija & Keskitalo, Pigga 2015: Coping with Separation in Childhood: Finnish War Children's Recollections about Swedish Foster Families. Procedia: Social and behavioral sciences 185, p. 67-75.
  • Sarivaara, Erika & Keskitalo, P. 2015: Fátmmasteaddji giellaealáskahttin. Agon 14(1-2), p. 18-26.
  • Keskitalo, P., Uusiautti, S. & Määttä, K 2015: How to make the small indigenous cultures bloom? In S. Uusiautti & K. Määttä (eds.) Critical eye on education. United Press Global, p. 113-130.
  • Linkola, I.-A. & Keskitalo, P. 2015: Sámegiela oinnolašvuohta sámi skuvllas. Sámi dieđalaš áigečála 1, p. 7-28.
  • Guttorm, Hanna, Keskitalo, Pigga & Bergier, Aleksandra 2016: Sharing Reflections on the Sámi University College as a Language Revitalization Center. In J. Olko-Bayer, T. Wicherkiewicz & R. Borges (eds.) Integral Strategies for Language Revitalization. Warsaw: University of Warsaw, p. 605-622.
  • Keskitalo, Pigga & Sarivaara, Erika 2016: The definition and task of mediating Sámi research. In S. Uusiautti & K. Määttä (eds.) The Basics of Caring Research. Rotterdam: Sense, p. 119-133.
  • Keskitalo, Pigga, Nyyssönen, Jukka, Paksuniemi, Merja, Turunen, Tuija, Linkola, Inker-Anni & L. McIntosh 2016: Saamelaisten ja Australian alkuperäiskansojen kouluhistorian erityispiirteet. Ennen ja Nyt: Historian tietosanomat 3.
  • Sarivaara, Erika & Keskitalo, Pigga 2017: Sámi language for all: Transformed futures through mediative education. In E. A. McKinley & L. Tuhiwai Smith (eds.). Handbook of Indigenous Education. Springer.
  • Keskitalo, Pigga, Sarivaara, Erika, Linkola, Inker-Anni & Paksuniemi, Merja 2017: From the shadows of civilisation and racist ideologies towards post-assimilation. In A. A. Alemanji (ed.) Antiracism Education In and Out of Schools. Research in Multicultural Education and International Perspectives. Cham: Palgrave Macmillan, p. 15-40.
  • Keskitalo, Pigga & Paksuniemi, Merja 2017: Pupils' primary school achievements in Northern Finland. International Journal of Research Studies in Eduation 7(2), p. 25-39.
  • Paksuniemi, Merja, Körkkö, Minna, Keskitalo, Pigga & Norvapalo, Katja (toim.) 2019. Opaskirja oppilaan kohtaamiseen monikulttuurisessa koulun arjessa. Siirtolaisuusinstituutin julkaisuja 26. Siirtolaisuusinstituutti.

Fáádást eres soojijn

[mute | mute käldee]

Käldeeh

[mute | mute käldee]
  1. Aikio, Jouni: Analysa: Sámeguovllus lea vejolašvuohta beassat riikkabeivviide dahje goittot vuosttas várresadjái – dan leat čájehan válggat jagiin 2007 ja 2015 Yle Säämi. 2.4.2019. Čujottum 24.4.2022. (tavesämikielân)
  2. 2,0 2,1 MII-searvvi ságadoallit/yhdistyksen puheenjohtajat 1996-2020 Ruávinjaargâ sämiservi Mii rs. 3.2020. Čujottum 24.4.2022. (tavesämikielân)(suomâkielân)
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 Curriculum vitae piggakeskitalo.blogspot.com. 11.9.2012. Čujottum 24.4.2022. (eŋgâlâskielân)
  4. 4,0 4,1 Saamelaisopetuksen koulukulttuurissa tarvitaan suurehkoja muutoksia 26.6.2008. Lapin yliopisto. Vyerkkejum 1.9.2020. Čujottum 16.9.2019. (suomâkielân)
  5. Yle Saamen saamelaiskäräjävaalikone Yle. Čujottum 16.9.2019. (suomâkielân)
  6. 6,0 6,1 Pigga Keskitalo on valittu kasvatustieteen, erityisesti arktisten koulutuskysymyksien professoriksi 26.4.2022. Laapi ollâopâttâh. Čujottum 27.4.2022. (suomâkielân)
  7. 7,0 7,1 Pigga Keskitalo doseantan Helssega universitehttii Yle Säämi. 5.6.2014. Čujottum 24.4.2022. (tavesämikielân)
  8. 8,0 8,1 Pigga Keskitalo doseantan Helssega universitehttii 5.6.2019. Sámi allaskuvla. Čujottum 16.9.2019. (tavesämikielân)
  9. Alajärvi, Martta: Taa lii Sämitigge 2016–2019 Yle Säämi. 6.10.2015. Čujottum 24.4.2022.
  10. Dá lea ođđa Sámediggi 2016-2019 NRK. 6.10.2015. Čujottum 24.4.2022. (tavesämikielân)
  11. 11,0 11,1 Wesslin, Sara: Tiina Sanila-Aikio vaʹlljeeš sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteejen 12 jiõnin Yle Säämi. 23.2.2016. Čujottum 24.4.2022. (nuorttâlâškielân)
  12. 12,0 12,1 Uusi Saamelaiskäräjät on valittu – tarkastele tästä vaalitulosta Yle Uutiset. 1.10.2019. Čujottum 24.4.2022. (suomâkielân)
  13. SÄMITIGGEVAALJÂI PUÁĐUS (PDF) Sämitigge. 5.10.2023. Vyerkkejum 30.3.2024. Čujottum 30.3.2024.
  14. Ylen Vaalikone 2019 - Yles Valkompass 2019 vaalikone.yle.fi. Čujottum 24.4.2022. (suomâkielân)