Lauri Itkonen

Lauri Arvid Itkonen (29. njuhčâmáánu 1865 Kuopio, Suomâ – 3. kesimáánu 1925 Helsig, Suomâ) lâi syemmilâš kirkkohiärrá já teologia kunneetuáhtár.^[1]^[2]

Eellim

Lauri Arvid Itkonen šoodâi ive 1865 Savost já sun lâi Anarist varrim maŋa Vihti kirkkohiärrán kidâ jämimis räi. Lauri Arvid Itkonen jaamij kesimáánu 3. peeivi 1925 kuđâlov ihásâžžân.^[3]

Lauri Itkonen lâi puoh merhâšitteemus Itkosii suuvâ ovdâsteijee Säämist, ko lâihân sun pegâlmâs viiljâšjuávhu eeči. Viiljâžeh lijjii: Lauri Ilmari (puárásumos já Juvduunjäälmi keđgiáigásij kuátisojij kävnee sehe värituámmár), Toivo Immanuel (kuálmádin puárásumos já máinuhis kielâ- já aalmugtiettuu totkee), Erkki Esaias (nuorâmus já akateemikkár), sehe Tuomo (Aanaar kirkkohiärrá já Säämi ristâlâš nuorâškoovlâ rehtor). Eres párnááh lijjii Arvo Johannes (rievdâdij maŋeláá noomâs Jussin), Tyyni (nubben puárásumos), Eeva, Ailâ, Piäkká, Heikkâ, Aino, Rauha já Sáárá. Kyehti puárásumos lává šoddâm ive siste Sotkamost, vittâ Pulkkilast já loopah kuttâ Anarist. Itkosii 13 párnáá juávhust Anarân paasij ohtâ kaandâš, mon ryevdiriistâst Aanaar hävdieennâmsuollust lohá Pekka *1900, †1903.^[3]

Karrieer

Ive 1899 Lauri Itkonen uusâi Aanaar kirkkohiärrán tallaš Pulkkila servikode kappallâš Lauri Arvid Itkonen, kote lâi tađe ovdil skappum Elias Lönnrot kirje Über den ENARE-LAPPISCHEN DIALEKT, uápásmum toos huolâlávt, jeđe čođâldittám ollâopâttuvâst anarâškielâ totkos professor Arvid Genetzân. Sun lâi toin naalijn finnim ovdâmune nube occee iähtun, muhoslâš Kuno Strömmerân, kiäst lâi lamaš kuhheeb ánsulisto já pargohárjánem.^[3]

Ko Lauri Arvid Itkonen lâi algâttâm pargoos Aanaar kirkkohiärrán, te sun jurgâlškuođij kielâmiäštárijdiskuin Iisakki Mannermaain já Heikki Mattusáin pispe J.L. Ryle čáállám vuoiŋâlii kirjáá Oađáh-uv tun?. Kirjááš almostui ive 1902 Uno Knorring ruttârááju kuástádâssáin. Siämmáá áigásávt sun jurgâlij kielâmiäštárijdiskuin meiddei Katkismus, mii almostui siämmáá ive já vala seminaar ovdâalmaa F.W. Sundwall heiviittâm Ráámmat historja, mii almostui Syemmilii kirjálâšvuođâ seervi teddilâssân ive 1906. Taan kirje loopâst láá ereslasseen káártáh Koskâmeerâ nuorttâuási pirrâsist já Kaanaast, moin noomah láá heiviittum anarâškielân.^[3]

Lauri Itkonen lâi nuuvt vuáđulávt uápásmum anarâškielân, et sust liččii lamaš veikkâ magareh máhđulâšvuođah vaikuttiđ kielâ kirjálâš ovdánmân. Máhđulávt sun lâi jurdâččâm-uv salmâkirje teikkâ salmâčuágálduv almostittem anarâškielân, ko motomeh jurgâlusah láá kavnum suu maŋa. Sämikielâlij olgosadalduvâi almostitmân kuittâg ruttâ ij mieđettum tuárvás já Lauri Itkonen tušástuuškuođij áášán. Nuuvtpa sun sirdâšuuškuođij hepreakielâ tutkâmân já ton kuáttá Psaalmâi já Jesaja kirje tutkâmušâi pehti finnij Suomâ Tieđâakatemia jeessânvuođâ, värijeessânvuođâ ráámmátjurgâluskomiteast sehe vala teologia kunneetuáhtár áárvu ive 1923.^[3]

Nuuvt stuorrâ vaahâg anarâškielân ko lâi-uv Lauri Itkosii sirdâšem hepreakielâ tutkâmân, vala stuárráb vaahâg tábáhtui keessiv 1912, ko sun lâi jotemin särnimađhijnis Avveeljuuvâ Kuldalist. Talle pappâl puállái já ton pyellim ohtâvuođâst tuušâi Itkosii ubâ sämikielâlâš kirjálâšvuođâ vuárkká. Siämmást tuššii tiäđust-uv puoh suomâkielâliih-uv äššipápáreh, tegu paapâkirjeh jno. Tiet pappâl pyellim vaikuttij suu puátteevuotân toin naalijn, et tot toovâi älkkeebin miärádâs, mon sun lâi juo kuhheeb ääigi smiettâm. Stuorrâ páárnâšjuávhu škovliittem ko ij liččii älkkee Anarist läädist já nuuvtpa sun kiđđuv 1914 varrij Vihtin. Itkosii Aanaar mätki piištij tuše 13 ihheed, mutâ ton paajeest sun finnij ennuv áigá.^[3]

Tyejeh

Über die Versform der Einleitung zum sogenannten Deutero-Jesaja (Jes. 40, 1-8). Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series B 4,2. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1911
Der metrische Bau der in die Deuterojesajanische Gedichtsammlung eingefügten Stücke über die Verfertigung und Verehrung der Gottesbilder. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series B VII,3. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1913
Deuterojesaja (Jes. 40-55) : Metrisch untersucht. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series B 14,5. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1916
Beiträge zur Metrik des Buches Jesaja. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series B 15,3. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1921
Edom und Moab in den Psalmen. Studia Orientalia 1, 10. Societas Orientalis Fennica, Helsingfors 1925

Jurgâlusah

Suoma Evangeliumlaš-Lutheralii Kirho Katkismus : pyerrin kěčcum Suoma servikudii koalmad ohtsii čoakkimist ive 1893 ; anarsämikielan jurglij Lauri Itkonen. Helsinki 1902, uusi näköispainos Oulun hiippakunta, Oulu 1975
F. W. Sundwall : Rȧȧmmat Historja : ulmni mȧttȧȧttim verrin heevitij ; anarsämikielan jurgalij Lauri Itkonen. Lauri Itkonen, Enare 1906, uusi näköispainos Inarin seurakunta, Inari 1976
C. J. Ryle : Oađȧhuv tun? : tehalaž koččamaš juȧhȧžan ; anarsamikielan jurgalam Lauri Itkonen. Lapin sivistysseuran julkaisuja n:o 4. Helsinki 1937, uusi näköispainox Säämi čuovvittasseervi, Helsinki 1978

Käldeeh

↑ ITKONEN Lauri Arvid (Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899) ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi. Čujottum 30.3.2023. (suomâkielân)
↑ Itkonen-Kaila, Marja: Itkonen Lauri vihti.fi. Čujottum 30.3.2023. (suomâkielân)
↑ ^3,0 ^3,1 ^3,2 ^3,3 ^3,4 ^3,5 Olthuis, Márjá-Liisá: Lauri Arvid Itkonen. Anarâš-kalender 2005, 2005. Anarâškielâ servi ry.

[1] ITKONEN Lauri Arvid (Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899) ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi. Čujottum 30.3.2023. (suomâkielân)

[2] Itkonen-Kaila, Marja: Itkonen Lauri vihti.fi. Čujottum 30.3.2023. (suomâkielân)

[kalender-3] 3,0 ^3,1 ^3,2 ^3,3 ^3,4 ^3,5 Olthuis, Márjá-Liisá: Lauri Arvid Itkonen. Anarâš-kalender 2005, 2005. Anarâškielâ servi ry.

[1]

[2]

[3]