Hirvikärpänen
| Hirvikärpänen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kaksisiipiset Diptera |
| Alalahko: | Tynnyrikotelokärpäset Cyclorrhapha |
| Heimo: | Täikärpäset Hippoboscidae |
| Suku: | Lipoptena |
| Laji: | cervi |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Lipoptena cervi |
|
| Katso myös | |
Hirvikärpänen eli hirven täikärpänen[2] (Lipoptena cervi) on täikärpästen (Hippoboscidae) heimoon kuuluva kaksisiipinen ulkoloinen. Se käyttää ravintonaan hirvieläinten verta.[3]
Ulkonäkö ja koko
Hirvikärpänen on rotevahko 5–7 millimetriä pitkä, ruskeansävyinen kaksisiipinen hyönteinen. Jotkut yksilöt ovat kellanruskeita, toiset hyvin tumman ruskeita, lähes mustia. Ruumiinrakenne on litteä ja karvainen. Tärkeä tuntomerkki ovat siivet: hirvikärpäsen siivet osoittavat suoraan taaksepäin, eikä niissä erotu tummempia suonia toisin kuin sukulaislajeilla. Kun eläintä katsoo ylhäältä päin, sen imukärsä ja paksut jalat erottuvat selvästi.[3]
Levinneisyys
Hirvikärpänen esiintyy lauhkealla vyöhykkeellä Euroopassa, Siperiassa, Pohjois-Kiinassa, Pohjois-Amerikassa, jonne se levisi Euroopasta tuotujen peurojen mukana sekä Algeriassa.[4]
Hirvikärpänen alkoi levitä Suomeen 1960-luvulla kaakosta ja nykyisin se on levinnyt miltei koko maahan aivan poronhoitoalueen rajoille saakka.[3] Ruotsissa hirvikärpästä on tavattu jo 1700-luvulta. Ei tiedetä, miksi hirvikärpäset ovat Suomessa levinneet pohjoisemmaksi kuin Ruotsissa, jossa niitä on ollut yli parisataa vuotta. Hirvikärpäsen voimakkaan lisääntymisen syiksi on esitetty muun muassa runsasta hirvieläinkantaa.lähde? On myös arveltu, ettei hirvikärpänen olisikaan Suomessa tulokaslaji, vaan se olisi elänyt alueella aiemminkin ja vain väliaikaisesti hävinnyt hirvikannan voimakkaan pienenemisen takia 1800-luvun lopulla[5].
Elintavat
Hirvikärpäsen isäntäeläin on yleensä hirvi, mutta sitä on tavattu muissakin hirvieläimissä. Hirvikärpänen elää isäntäeläimen karvapeitteessä ja kumpikin sukupuoli[4] imee verta ravinnokseen. Niiden runsain esiintyminen on elokuun puolivälin ja syyskuun lopun välillä, jolloin aikuiset hirvikärpäset kuoriutuvat koteloista. Hirvikärpänen on melko kömpelö lentäjä eikä se yleensä lennä kuin korkeintaan muutamia kymmeniä metrejä suoraviivaisesti hirveksi uskomaansa kohteeseen.[6] Enimmäkseen se oleilee puiden ja kasvuston seassa odottaen, että potentiaalinen isäntäeläin tulee riittävän lentoetäisyyden päähän. Tuuli ja vesisade vaikeuttavat huomattavasti hirvikärpäsen lentosuoritusta ja suunnistusta. Koska hirvikärpänen on huono lentäjä, se ei myöskään parveile metsissä kuten muut kärpäset ja hyttyset.lähde? Se tarvitsee lähes kymmenen asteen lämpötilan lentääkseen.[7] Yleensä hirvikärpänen jättäytyy niille alueille, joihin hirvestä tippuneet kotelot ovat jääneet ja joista aikuiset yksilöt ovat kuoriutuneet.
Lisääntyminen
Hirvikärpäsnaaras kantaa sisällään munia, joista kuoriutuvat toukat elävät naaraan sisällä ja koteloituvat valmiina pudotettavaksi maahan esimerkiksi hirven makuupaikoille. Kotelot talvehtivat maassa kunnes niistä kuoriutuu aikuisia yksilöitä elo–syyskuussa. Tarkalleen ei tiedetä, montako jälkeläistä hirvikärpäsnaaras ehtii elämänsä aikana tuottaa, mutta luvun arvellaan olevan korkeintaan muutamia kymmeniä. Hirvikärpänen on varsin poikkeuksellinen, sillä useimmat muut hyönteiset munivat elämänsä aikana jopa useita satoja munia.[4] Sen sijaan yhdessä hirvessä voi olla jopa yli 10 000 hirvikärpäsyksilöä. Aikuiset yksilöt eivät tunnu selviävän kunnolla pakkasesta ilman isäntäeläintä. Hirvikärpäsen pariutumista ja varsinaista suvunjatkomekanismia ei tunneta tarkoin vähäisen tutkimuksen vuoksi.
Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan on viitteitä siitä, että erityisesti tiaiset käyttäisivät hirvikärpästen koteloita talviravintonaan hirvien makuupaikoilla vieläpä niin että suosivat infektoituneiden hirvien makuupaikkoja. Tämä ilmiö saattaa tutkijan mukaan olla rajoittava tekijä hirvikärpäsen esiintymisessä seuraavana kesänä.[8]
Hirvikärpänen ja muut lajit
Suomessa hirvikärpäset lisääntyvät yleensä hirvissä, Ruotsissa laji on yleinen metsäkauriissa.[9] Suomessa on havaittu että porojen, metsäpeurojen ja metsäkauriiden yöpymispaikoilla on vähän tai ei lainkaan koteloita, jotka kertoisivat hirvikärpäsen lisääntyvän niissä. Porot kärsivät selvästi, jos hirvikärpäset ovat niiden kimpussa.[10]
Muita eläimiä, joissa hirvikärpästä on tavattu ovat muun muassa valkohäntäpeura, metsäkauris, kuusipeura, metsäpeura, saksanhirvi, poro, myskihirvi, gemssi, mufloni, mäyrä, susi, karhu, lammas, hevonen, lehmä, sika ja koira.[4]
Lähes kymmenen kuukauden aikana, jonka hirvikärpäsen kotelot ovat maassa, ne voivat joutua myyrien, päästäisten tai lintujen kuten naakkojen, kottaraisten, närhien tai hömötiaisten syömiksi. On myös tutkittu mitä muurahaiset tekevät koteloille.[9][11][4]
Hirvikärpänen ja ihminen
Kohdatessaan ihmisen hirvikärpänen yleensä erehtyy luulemaan tätä isäntäeläimekseen, koska se suunnistaa lähinnä lämpöaistinsa avulla suureen lämpimään kohteeseen toisin kuten esimerkiksi hyttynen, joka aistii hiilidioksidin uhrinsa hengityksestä. Lennettyään vaatteille, iholle tai hiuksiin hirvikärpänen saattaa pudottaa siipensä.
Hirvikärpäsen pistot voivat aiheuttaa tulehduksia ja ihottumaa allergikoille. Ihmisen veri tuntuu usein kelpaavan jollakin lailla hirvikärpäsen ravinnoksi, ja kärpänen on syksyisessä metsässä kiusallinen. Paras karkotuslääke on joidenkin mielipiteiden mukaan vanhanajan yleislääkkeeksi kutsutut apteekista saatavat kamferitipat, mutta tieteellisesti niillä ei ole todettu tehokasta vaikutusta.[12] Hirvikärpäset tunkeutuvat kapeimmastakin raosta vaatteiden sisään ja piiloutuvat vaatteiden taitoksiin ja saumoihin. Alustavien tutkimustulosten mukaan vaaleat vaatteet saattavat vähentää hirvikärpästen hyökkäyksiä. Kuitenkin tutkimustulokset ovat varsin vähäisiä ja perustuvat lähinnä eri ihmisten kertomuksiin.
Paras keino suojautua hirvikärpäsiltä on peittää kaikki lämpöä huokuvat ihon kohdat vaatetuksen ulkopuolella, esimerkiksi kädet, kaulan seutu ja päälaki. Hirvikärpäsen irrottaminen hiuksista voi olla vaikea tehtävä. Sitä voi kuitenkin helpottaa käyttämällä tiheää ”täikampaa”. Hirvikärpäset eivät muni ihmisen hiuksiin.[4]
Rakenteeltaan hirvikärpänen on poikkeuksellisen vankkaa tekoa, ja sen tappaminen huitomalla tai lyömällä on erittäin vaikeaa. Yhtä aikaa sekä joustavan että kovan kitiinikuoren murskaaminen ei onnistu helposti edes sormien välissä, vaan vaatii esimerkiksi litistämisen kynnellä jotakin kovaa alustaa vasten. Toinen tehokas tapa murskata hirvikärpänen on poimia se kahden sormen väliin ja hiertää murskaksi samaan aikaan puristamalla ja sormia sivuttaissuunnassa liikuttamalla. Hirvikärpäseen eivät vaikuta myöskään monet hyönteismyrkyt ja ne selviävät jopa saunomisesta.
Hirvikärpäsen sylki aiheuttaa joillekin ihmisille allergisen reaktion, joka saa aikaan pitkään kestäviä paukamia.[11] Toistaiseksi hirvikärpästen mahdollisesti levittämistä sairauksista tiedetään hyvin vähän. Esimerkiksi Bartonella-bakteeri on epäilyksen kohde. Hirvikärpästen on todettu aiheuttavan hankalaa hirvikärpäsihottumaa[13].
Lähteet
- ↑ Jere Kahanpää: Hirvikärpänen – Lipoptena cervi Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Siilahti, Pertti: Karjalan luonto: Kannas ja Laatokan Karjala, s. 39. Jyväskylä: Gummerus, 2008. ISBN 978-952-5671-10-0
- ↑ a b c Hirvikärpäsprojekti Oulu.vi. Viitattu 13.9.2010.
- ↑ a b c d e f Usein Kysyttyä Hirvikärpäsprojekti, Oulu
- ↑ Heinonen, Jaakko: Hirvessä on vetovoimaa. Suomen Luonto, 2011, nro 6, s. 40. Suomen Luonnonsuojeluliitto.
- ↑ Hirvikärpäsistä tuli pysyvä riesa Etelä-Saimaa 2008
- ↑ Hirvikärpänen on puolukkametsän viheliäinen vitsaus – kuinka suojautua? Yle, 2019
- ↑ Itä-Suomen yliopiston tiedote, luettu 17.1.2012
- ↑ a b Hirvikärpäset lentävät taas marjastajan kiusana 2009. Helsingin-Sanomat.
- ↑ Hirvikärpäset pörräävät marjastajan kiusana Itä-Savo.
- ↑ a b Hirvikärpänen on kelju kaveri 9.9.2010. YLE Keski-Suomi.
- ↑ MMT Sauli Härkösen artikkeli Aarre-lehdessä, luettu 17.1.2012
- ↑ Hirvikärpäset levittävät haitallista bakteeria 2009. Turun sanomat.
Aiheesta muualla
- ITIS: Lipoptena cervi (englanniksi)
- Väitös hirvikärpäsen erikoisesta lisääntymistavasta
- Hyönteismaailma.fi - Hirvikärpäset Oy Transmeri Ab
- Ylen Elävä arkisto: Miten suojautua hirvikärpäsiltä?