Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kielenhuolto

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kielenhuolto!

Kaikki kielenhuoltoon (oikeinkirjoitus, merkitsemiskäytännöt, kirjoitusasu) liittyvä keskustelu. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Xebec

Mikä tämän nimi on suomeksi? Hauilla "ksebekki", "sebekki", "tšebekki" ym. tai P:llä kirjoitetuilla versioilla ei löydy ainakaan Googlesta mitään tähän liittyvää. Ehkä jollakulla on Välimeren merenkulkua/historiaa käsitteleviä teoksia hyllyssä? Asiasta on ollut keskustelua erään käyttäjän keskustelusivulla. 2001:999:60D:77A6:ED02:C1FA:3719:EC39 11. helmikuuta 2024 kello 19.38 (EET)

Perutaan avunpyyntö; Meriarkeologisen seuran mukaan nimi on shebekki eli oletettavasti Wikipediassa šebekki. 2001:999:60D:77A6:ED02:C1FA:3719:EC39 11. helmikuuta 2024 kello 19.43 (EET)

Ilmeisesti myös muotoa seepekki on käytetty. –Anr (keskustelu) 11. helmikuuta 2024 kello 19.53 (EET)

ei kannata perua avunpyyntöä... tuossa ei ole annettu mitään perustetta (lähteitä) nimen suomennokselle ja yksittäinen lähde ei ole vielä riittävä suomennoksen varmistamiseksi. Muutenkin tuo osio keskittyy venäläiseen alustyyppiin eikä varsinaiseen Välimerellä käytettyyn alusmalliin.--2A03:5342:F:6:0:0:0:2 21. helmikuuta 2024 kello 08.23 (EET)

Kaarina Turtian kirjassa Sivistyssanat (Otava, 2001) hakusanana on seepekki ja sen rinnakkaismuotona šebekki. --Risukarhi (keskustelu) 23. helmikuuta 2024 kello 11.16 (EET)

Ad-Dukhan vai Al-Dukhan?

@Kalapulla123: Artikkelissa Ad-Dukhan on otsikkoa juuri muutettu muotoon Ad-Dukhan. Arabiaksi sana on "Al-Dukhan", mutta korjaus seuraakin sanan ääntämystä. Arabian translitteroinnista ei pirukaan ota selvää, mutta ymmärtääkseni Wikipediassa on suosittu kirjoitusmuodon mukaista translitterointia, ei ääntämistavan mukaista. Sen mukaan olen toiminut. Onko tähän kommentteja?Toivo ja Toivo (keskustelu) 19. helmikuuta 2024 kello 15.10 (EET)

Yleensä artikkelinimissä määräinen artikkeli kirjoitetaan aina al (kun ne eivät yleensä muutenkaan noudata mitään standardia), mutta tarkemmassa translitteraatiossa (esim. kielimallineen jälkimmäinen parametri) käytetään tarkempaa translitteraatiota, jossa määräisen artikkelin assimilaatio ns. aurinkokirjaimeen kirjoitetaan auki. Koraanin suurista kertovissa artikkeleissa näyttää käytetyn poikkeuksetta al-muotoa, joten pitäytyisin siinä. --Qwerty12302 (kesk | muok) 19. helmikuuta 2024 kello 15.15 (EET)

Tälviisii itse muotoilisin. --Qwerty12302 (kesk | muok) 19. helmikuuta 2024 kello 15.19 (EET)

Pitkä vai lyhennetty

Olen hieman hämilläni, joten kysyn: missä tilanteissa käytetään sanan lyhyempää muotoa tyyliin ”suomalaisen laulaja Dannyn kanssa”, vrt ”suomalaisen laulajan Dannyn kanssa”. Tai ”Suomen pääkaupunki Helsinkiin”, vrt. ”Suomen pääkaupunkiin Helsinkiin”. Onko kyseessä kirjoittajan mielipide vai joku kielellinen konsensus. Pietiboii (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 08.12 (EET)

Ei tarvitse ollaan hämillään eikä hämmentynyt vaan aina voi kysyä. Kielitoimisto on äskettäin antanut siunauksensa tuolle ”Suomen pääkaupunki Helsinkiin” yleisön painostukseta eli sen yleisen käytön vuoksi, mutta yhä on parempi käyttää muotoa ”Suomen pääkaupunkiin Helsinkiin”. Oma korvani karsastaa ensimmäiseksi tarjoamaasi muotoa, ja siksi korjaan sen aina. Olenkohan minä syyllinen kysymykseesi, vai mistä se heräsi? Eli linkki kysymyksen taustalla olleeseen kohtaan. --abc10 (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 08.40 (EET)

No et yksinään sinä, mutta sinun kannallasi ajattelevia vaikuttaa olevan enemmän, joten voisin itsekin alkaa sitä käyttämään. Pietiboii (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 08.56 (EET)

Heh, se olikin tuo "alkaa käyttämään", joka oli äskettäin julkisuudessa ja siunattu Kotuksessa ja pitkin hampain useimpien kielipoliisienkin keskuudessa. Ohje tähän nimikkeiden taipumiseen on annettu jo vuonna 2005, ja se on tässä ja siis väljennetty. --abc10 (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 09.28 (EET)

Tässä aiheesta laajemmin vähän vanha artikkeli, jossa todetaan myös se, että merkitys vaikuttaa taivtukseen tietyissä tapauksissa. En löytänyt sitä tuoreinta kannanottoa, jossa taivuttamattoman käyttöä laajennettiin. Ehkä joku löytää. --abc10 (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 08.49 (EET)

Lisätään vielä ilmeisesti tuorein artikkeli aiheesta tässä . Loppuosassa linkki myös taivutusohjeistuksen historiaa koskevaan vuoden 2011 artikkeliin. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 10.16 (EET)

Esikaupunkipiiri (Vladikavkaz)

Tämän artikkelin nimi (Esikaupunkipiiri (Vladikavkaz)) on suomennettu varmaan ihan oikein, mutta pitäiskö sen silti olla kuitenkin alkuperäisellä venäjänkielisellä siirtokirjoitetulla nimellä "Prigorodnyi"? J.K Nakkila (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 16.38 (EET)

Turingin kvanttitietokone vs. Kvantti- Turingin kone

Siirretty keskustelu tänne sivulta Keskustelu:Turingin kvanttitietokone --Linkkerpar^keskustelu 23. helmikuuta 2024 kello 16.05 (EET)

Artikkelin nykyinen nimi Turingin kvanttitietokone johtaa harhaan: kyse ei ole Turingin määrittämästä kvanttitietokoneesta vaan Turingin koneen kvanttiversiosta. Vrt englanninkielinen Quantum Turing machine. Mutta mitenkähän Kvantti- Turingin kone artikkeli oikein kuuluisi nimetä suomenkielisessä Wikipediassa. --Jawacz (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 13.52 (EET)

Kielitoimiston ohjepankin ohjetta soveltaen nimi voisi olla Kvantti- Turingin kone. Toisaalta Wikipediassa on jo olemassa hieman samantapainen tilanne artikkelissa Kvantti-Zenon-ilmiö, ilman välilyöntiä yhdysmerkin jälkeen. Siinä loppuosan genetiivi ja sanaväli on korvattu yhdysmerkillä. Pidän kuitenkin välilyönnillistä merkintätapaa ja genetiiviä parempana kvantti- Turingin koneen tapauksessa. --Jawacz (keskustelu) 23. helmikuuta 2024 kello 11.55 (EET)

Tuolla on käytetty termiä Turingin kvanttitietokone: Seela Nissinen: Kvanttitietokoneet ja kvanttilaskennan perusteet, s. 6, 2.2.1 ”Turingin kvanttitietokone”. Varmaan googlettelemalla enemmän löytyy muualtakin, mutta tuo oli hakutuloksissa melko kärjessä kun haki sanoilla: ”Turingin kvanttitietokone”. Jos täällä aletaan keksimään uusia nimityksiä niin se on käytännön Ei uutta tutkimusta vastaista. --Linkkerpar^keskustelu 23. helmikuuta 2024 kello 15.29 (EET)

Miten olisi "kvanttipohjainen Turingin tietokone"? --2001:999:48C:2EE7:5464:73F5:E991:7E84 23. helmikuuta 2024 kello 15.55 (EET)

Jos nimi on valittava suoimenkielisestä kirjallisuudesta niin loogisesti oikein muotoiltu nimi olisi esimerkiksi Turingin koneen kvanttimekaaninen malli, jota on käytetty Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisussa Kvanttilaskentapalveluiden nykytila, mahdollisuudet ja kehitysennusteet. --Jawacz (keskustelu) 23. helmikuuta 2024 kello 16.20 (EET)

Ja jos Turing on mainittava, niin "Turingin kvanttitietokone" on suomeksi täysin oikein. "Kvantti- Turingin kone?????" Millähän kielellä suomalaisissa kouluissa nykyään opiskellaan? --Esamatti1 (keskustelu) 23. helmikuuta 2024 kello 16.49 (EET)

Kts. Kielitoimiston ohje, tuolta kohta ”Jos sanaliitto on yhdyssanan jälkiosana”. –Anr (keskustelu) 23. helmikuuta 2024 kello 17.06 (EET)

"Jos sanaliitto on yhdyssanan jälkiosana" kuulostaa aivan yhtä älyttömältä. --Esamatti1 (keskustelu) 23. helmikuuta 2024 kello 17.14 (EET)

Ei paha, toimisi. --2001:999:48C:2EE7:5464:73F5:E991:7E84 23. helmikuuta 2024 kello 17.31 (EET)

"valittiin varavaltuutetuksi"

Törmäsin ilmaukseen, jonka mukaan henkilö "valittiin varavaltuutetuksi". Se vaikuttaa kaunistelulta, kun ehdokkaana kuntavaaleissa ei kuitenkaan olla varavaltuutetuksi vaan valtuutetuksi. Joissakin artikkeleissa on käytetty ilmaisua "pääsi" tai "ylsi varavaltuutetuksi", realistisimmin asian kuitenkin kertoo "jäi varavaltuutetuksi". Olen pari korjannut, ja ehdotan, että poistetaan kaunistelut aina kun niitä tulee vastaan. --abc10 (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 13.07 (EET)

Laissa sanotaan: "Valtuutetut ja varavaltuutetut valtuustoon valitaan kunnassa toimitettavissa kuntavaaleissa.". Mainituista vaihtoehdoista "valittiin" on neutraalein. -Uusimies (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 16.30 (EET)

Samaa mieltä, törmätessä voisi palauttaa valituksi. -- Cimon Avaro 28. helmikuuta 2024 kello 16.36 (EET)

Enpäs lukenut lakia. Poliitikot ovat sen itse säätäneet. --abc10 (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 17.57 (EET)

Vaalilain 92§:ssä varakansanedustaja kuitenkin vielä määrätään. Vanhempaa tekstiainesta. Valitseminen minusta ok. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 19.52 (EET)

Vaalilaki [1] 92§: "Kansanedustajien varaedustajat: Kansanedustajan varaedustaja määrätään siten, että varaedustajaksi tulee ensimmäinen valitsematta jäänyt ehdokas siitä puolueesta tai yhteislistasta taikka, jos on muodostettu vaaliliitto, ensimmäinen valitsematta jäänyt ehdokas siitä vaaliliitosta, johon valittu kuului." -- Htm (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 20.16 (EET)

Tässä on kyse siis kuntalaista [2] 17§: "Varavaltuutetut: Valtuutetuille valitaan varavaltuutettuja jokaisen kuntavaaleissa esiintyneen vaaliliiton, puolueen ja yhteislistan ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista sama määrä kuin valtuutettuja, kuitenkin vähintään kaksi. Yhteislistan ulkopuolella olleen valitsijayhdistyksen ehdokkaana valitulla valtuutetulla ei ole varavaltuutettua."-- Htm (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 20.14 (EET)

"...valitaan valitsematta jääneistä..." -- Htm (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 20.17 (EET)

This topic could not be found...

Aina välillä kun joku on muuttanut keskustelun otsikkoa tai se on poistettu tulee englanninkielinen ilmoitus: ”This topic could not be found. It might have been deleted or moved.” Voisiko joku jolla on tunnukset käydä kääntämässä tuon suomeksi? Se olisi suomeksi kai jotain tuollaista: ”Tätä aihetta ei löytynyt. Se on voitu poistaa tai siirtää.” --Linkkerpar^keskustelu 28. helmikuuta 2024 kello 19.41 (EET)

Käännetty. Käännös saapunee tänne noin viikon päästä. Nikerabbit (keskustelu) 29. helmikuuta 2024 kello 09.31 (EET)

Kiitos!-- Htm (keskustelu) 29. helmikuuta 2024 kello 16.38 (EET)

Aatelisnimet ja aakkostus

Mulla on takaraivossa sellainen harmaa muistuma kouluvuosilta et esimerkiksi von Jotain kaltaiset nimet aakkostetaan sen varsinaisen nimen mukaan eli tuo von-liite ei vaikuttaisi asiaan. Esimerkiksi pääministeri Rainer von Fieandt on aakkostettu Fieandt, Rainer von. Mut sit taas hollantilaisperäiset jääkiekkoilijat esim. Wayne van Dorp, John van Boxmeer, David van der Gulik on aakkostettu v-kirjaimelle. Sekä Suomi- että Enkku-Wikissä. Kumpi on oikea tapa johon pitäydytään ettei joka kerta tarvi arpoa et miten nuo aakkostaisi? EskoG-67 (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 03.03 (EET)

Eri etuliitteitä käsitellään eri tavalla, mutta van der ei kyllä yleensä vaikuta suomen aakkostukseen. Tästä kertoo Kielitoimiston ohje Aakkostus: artikkeleita ja etuliitteitä sisältävät nimet. --Silvonen (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 06.57 (EET)

On ollut havaittavissa että yhdysvaltalaiset van-nimet aakkostetaan v:n mukaan. Ehkä niitä voisi katsoa juuri en.wikipediasta ja mennä sen mukaan. Kielitoimiston ohje puhuu isolla kirjoitetusta Van:ista mutta jättää mainitsematta pienellä kirjoitetun. Voi olla että Brittilässä ja Yhdysvalloissa on keskenään erilaiset käytännöt, eikähän heillä ole Kielitoimistoa. --abc10 (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 08.17 (EET)

Pienellä kirjoitettu mainitaan myöhemmin: "Pienellä kirjaimella aloitettavissa etuliitteissä on paljon sellaisia, joita ei huomioida aakkostettaessa. Tällaisia ovat Suomessakin käytössä olevat af, av, de, de la, van ja von." --Kärrmes (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 08.19 (EET)

Jätin näköjään lukematta tuon kohdan. Mutta siis kun on yhdysvaltalainen nimi, Kielitoimisto ei voi vaikuttaa siihen. Ja lisähuomio, että van-alkuinen nimi ei ole Hollannissakaan aatelisnimi. --abc10 (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 08.23 (EET)

Kyllä se on kielitoimisto, joka päättää yhdysvaltalaisten nimien aakkostamisesta suomessa (ja Suomessa). Ei täällä noudateta azerin kielenkään aakkostamissääntöjä. --Esamatti1 (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 11.18 (EET)

Ja nimenomaan Suomen kielitoimisto. -- Htm (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 11.57 (EET)

Silloin kun "van" kuuluu nimeen eikä ole vain aateli- tai muu erillinen tunnus, nimi käsitykseni mukaan Yhdysvalloissa aakkostetaan koko nimen osalta eikä nimeä pilkota osiin. Nimiä on aikojen kuluessa alettu kirjoittaakin yhteen pötköön "van der Bilt" > "Vanderbilt". Sukunimi ei siis ole Bilt silloinkaan kun nimi kirjoitetaan kolmessa osassa. Suomen kielitoimisto ei voi nimetä yhdysvaltalaisia ihmisiä uudelleen. --abc10 (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 12.06 (EET)

Tsekkasin et Wayne Van Dorp on enkkuwikissä aakkostettu V:n kohdalle mut hollannissa D:n kohdalle. Samoin kirjoitusasu enkkuwikissä on Van Dorp, hollannissa van Dorp. EskoG-67 (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 15.31 (EET)

Kanadalaiset lehdetkään eivät tiedä kirjoitetaanko Van vai van. --abc10 (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 16.34 (EET)

Medievisti vai keskiajan tutkija

Pitäisikö seuraavat Luokka:Medievistit ja Luettelo medievisteistä uudelleennimetä tutkimusalansa pääartikkelin (Keskiajan tutkimus) mukaisesti keskiajan tutkijoiksi? Tuo nimitys medievisti vaikuttaa erittäin harvinaiselta, nopealla haulla löysin ainoastaan yhden artikkelin vuodelta 2014 Niin ja näin -lehdestä joka käyttää sitä... Muuten hakukoneen osumat ovat täyttä roskaa verrattuna verrattuna hakusanaan "keskiajan tutkija". Medievalismi esiintyy ilmeisesti keskiaikaa ihannoivan taidesuuntauksen nimenä. Wikipediasta löytyy useilta eri tieteenaloilta artikkeleita keskiajan tutkijoista, joita ei ole luokiteltu alansa mukaisesti minkä uskoisin johtuvan luokan erikoisesta nimestä. Suurin ongelma jonka keksin uudelleennimeämistä vastaan olisi keskiajan tutkijan mahdollinen kaksoismerkitys, jos joku haluaisi perustaa keskiajalla eläneille tutkijoille oman luokan tuonne Luokka:Keskiajan henkilöt. Antiikin kreikkalaisia ja roomalaisia tutkijoita/tieteilijöitä ei tosin vertailun vuoksi ole luokiteltu muuten kuin alaluokkana henkilöille. Olen pidempään harkinnut keskiajan tutkijoiden luokan täydentämistä, mutta vierastan sen nykyistä nimeä sen verran etten ole saanut aikaiseksi... Ajatuksia? --Suomalta (keskustelu) 7. maaliskuuta 2024 kello 22.18 (EET)

Ihan heti tuli ajatus, että tutkijanimikkeet ovat yleensä yhdyssanoja, kuten kirjallisuudentutkija, joten loogisin olisi keskiajantutkija. Medievalismi tuo mieleen jotakin mediaa koskevaa mutta on terminä hämärä, eli lukijan silmissä se voi tarkoittaa melkein mitä tahansa. Erilaisilla harrastusaloilla luodaan omia termejä, ja pysyköön "medievisti" siellä. Tutkijoille asialliset tittelit. --abc10 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2024 kello 08.13 (EET)

Toisaalta tietenalan nimenä on keskiajan tutkimus ja kirjallisuudentutkimus. --PtG (keskustelu) 8. maaliskuuta 2024 kello 08.33 (EET)

Yhdyssana- vs. sanaliittoasiaa voisi aloittaja kysyä Kielitoimiston neuvonnasta. Mutta omana kantanani sanoisin, että sanaliitto tuo mieleen konkreettisemman tutkimuksen, yhdyssana taas tieteenalan yleisemmin. Pääasia ettei käytetä mitään -vistejä. --abc10 (keskustelu) 8. maaliskuuta 2024 kello 08.49 (EET)

Kielitoimiston neuvonnan lomake on nyt kiinni seuraavan viikon, mutta asiaa tuskin tarvitsee kysyä. Yhteen kirjoitettuna tuo vastaisi paremmin Luokka:Antiikintutkijat ja näyttäisi paremmalta alaluokkien osalta (esim. "suomalaiset keskiajantutkijat"). Kielitoimiston ohjepankin Yhdyssana vai ei: luokanopettaja vai luokan opettaja? luultavasti pätee tähänkin tapaukseen. Yleinen suomalainen ontologia ei tunnista keskiajantutkimusta tai -tutkijaa missään muodossa, mutta hyväksyy antiikintutkimuksen yhteen ja erikseen. Odottelen vielä jonkin aikaa, mutta jos ketään ei haittaa siirrän nuo keskiajantutkijoiksi ilman välilyöntiä ja aloitan luokitteluprojektin. --Suomalta (keskustelu) 9. maaliskuuta 2024 kello 17.47 (EET)

Paljonko on jonkin aikaa? Luokanopettaja on käsittääkseni virallinen virkanimike (eikä kieliopillinen totuus), josta ei voi vetää johtopäätöstä tähän mitenkään. Itse en ole puoleen tai vastaan mitään, mutta virheellisiä perusteluita ei pitäisi käyttää.--MAQuire (keskustelu) 9. maaliskuuta 2024 kello 18.02 (EET)

Jonkin aikaa = muutama päivä aikaa vastaväitteille, kunnes keskustelu on sammunut... Mitä luokanopettajaan tulee niin tarkoitukseni oli viitata kielitoimiston ohjeeseen kokonaisuudessaan, ei pelkkään otsikkoon vaikka kopioinkin sen näkyviin. Suomalta (keskustelu) 9. maaliskuuta 2024 kello 18.32 (EET)

Ok. Keskustelun sammuminen kuulostaa oikein hyvältä määreeltä. Nykyään osalla on hirveä kiire toimia, niin siksi halusin laittaa jonkin kommentin luomaan keskustelua, että kyseessä ei ole ihan ilmiselvä tilanne.--MAQuire (keskustelu) 9. maaliskuuta 2024 kello 18.54 (EET)

федеральный университет – federaatio- vai liittoyliopisto?

Mikähän mahtaa olla федеральный университет suomeksi tai mitä nimitystä yleisimmin käytetään? Nyt luokassa Venäjän yliopistot ja korkeakoulut on sekä muotoa federaatioyliopisto (5) että liittoyliopisto (2). Nämä molemmat liittoyliopisto-muodossa olevat ovat tosin alun perin olleet federaatioyliopisto-muodossa, mutta mitä ilmeisimmin eräs Wanha tuttu saanut siirrätettyä ne haluamaansa muotoon. Ja on taas osoittanut kiinnostusta aiheeseen ihan äskettäin. Itse en tiedä tästäkään mitään, mutta jos ei parempaa tietoa tule, niin nämä kaksi liitto-muotoista voisi siirtää alkuperäiseen muotoonsa. Tosin muualla tuli vastaan myös muoto liittovaltion yliopisto (esim.). –Anr (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 14.16 (EET)

Minun kielitajullani ei ainakaan "liittoyliopisto" eikä "federaatioyliopisto". Ei myöskään esim. "Kazanin liittovaltion yliopisto", koska sen herättämä ajatus on kummallinen. Mieluiten ehkä "federaationyliopisto" kuten "valtionyliopisto". Venäläisille korkeakouluille on viime aikoina keksitty sellaisia nimihirviöitä, etteivät ne aina ole sellaisenaan suomennettavissa. --Esamatti1 (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 14.56 (EET)

Nimihirviöitä venäläisillä on kyllä ollut iät ja ajat. Siellä ei ole suosittu ytimekästä tyyliä "Helsingin yliopisto" vaan nimityyppiä "A. I. Herzenille nimetty Venäjän valtion pedagoginen yliopisto", johon riittäisi Pietarin opettajakorkeakoulu. --abc10 (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 15.41 (EET)

federaation yliopisto -muotoa käyttää mm. ulkoministeriö. — SURJECTION ^{/ K / M / L /} 11. maaliskuuta 2024 kello 18.06 (EET)

"Paperi"

Julkisessa kirjoittelussa ja myös Wikipediassa törmää joskus sanaan "paperi", kun puhutaan tieteellisestä artikkelista. Se lienee alkujaan lähtöisin konekäännöksestä tai laiskan kääntäjän kynästä ja levinnyt sitten sen enempää ajattelematta laajempaan käyttöön. Suosittelen vakiintunutta termiä "artikkeli", jota käytettäessä asia ei sotkeennu paperintutkimukseen tai ainakin lukija erikseen miettimättä ymmärtää, mitä kirjoittaja haluaa sanoa. --abc10 (keskustelu) 12. maaliskuuta 2024 kello 08.13 (EET)

Joo. Jos halutaan vielä kuvata artikkelin luonnetta, voidaan käyttää lisäksi sanoja tutkimus tai katsaus. --Nitraus ^(wikinät) 12. maaliskuuta 2024 kello 08.30 (EET)

Epävirallisemmassa käytössä paperi on ollut esim. tutkijapiireissä ja yliopistomaailmassa jo vuosia. Ei ole konekäännös. 195.237.90.72 14. maaliskuuta 2024 kello 20.14 (EET)