Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Sekalaista

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Sekalaista!

Sekalaista-kahvihuoneessa keskustellaan kaikesta Wikipediaan liittyvästä, joka ei sovi muihin kahvihuoneen osastoihin. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Jäähallien nimet

Kohdassa Keskustelu:Uros Live nousi puheeksi, että ehkä jäähalleista kautta niiden historian kertovissa artikkeleissa ei tulisi käyttä artikkelinimenä hetkellistä markkinointinimeä. Mitäs mieltä jäähallien nimeämisperusteista ollaan?

Yleisnäkymä jäähallien nimiin tässä: Luokka:Suomen jäähallit --Aulis Eskola (keskustelu) 9. lokakuuta 2021 kello 17.50 (EEST)

Vanha keskustelu. -87.95.105.220 9. lokakuuta 2021 kello 18.28 (EEST)

Mielestäni sponsorinimeä voi käyttää, mutta jos hallilla on vaihtoehtoinen nimi kuten Helsingin jäähalli yms., niin sitä tulisi käyttää. Spornsorinimen käyttö vaatii vaan päivittämistä jos sponsori vaihtuu.--OtsoTA (keskustelu * muokkailut) 9. lokakuuta 2021 kello 20.23 (EEST)

Samaa mieltä ainakin osittain. Hartwall Arenan pitäisin ennallaan, koska se on ollut aina tuolla nimellä pientä kirjoitusasun muutosta lukuun ottamatta, ja se on muutenkin ylivoimaisesti käytetyin nimi. --Kärrmes (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 23.44 (EEST)

Mielelläni vaihtaisin esimerkiksi Vaasan Koulunäkki Areenan (aka. Nordicbet Areena, KYMP Areena, Expert Areena, Ilona Areena ja myös KSOY Areena) Kotkan jäähalliksi tms.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 21.01 (EEST)

Ei jumaleissön! HK Areenassa oli sentään vieraan kaupungin nimi piilotettu lyhenteeseen... Odotellaan sitä, että Uros Liven nykyinen sponsorisopimus päättyy, niin saadaan nimettyä se Turun Sinappi Areenaksi. Mutta joo: ei Wikipediassa pidä antaa artikkeleille hämääviä nimiä. --Lax (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 21.57 (EEST)

Myöskään jäähalleille (irl) ei pitäisi antaa hämääviä nimiä. -- Htm (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 22.31 (EEST)

Pistetään tähän kannatus sille, että käytetään sponsorinimien sijaan yleiskielisiä nimiä jos sellainen löytyy. Poikkeuksia toki voi olla jos sponsorinimi on hyvin vakiintunut. Zache (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 07.58 (EEST)

ok PixelLate 76 (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 13.08 (EET)

Keskustelu sponsorinimien käytöstä voisi laajentaa myös urheiluseuroihin ja -sarjoihin. Nekin olisi hyvä pitää yleisellä nimellä, esimerkiksi Metal Ligaen -> Tanskan jääkiekkoliiga tai Superisligaen (kuten tanskawiki). --PtG (keskustelu) 16. lokakuuta 2021 kello 09.17 (EEST)

Noh sitten pystyyn keskustelut, mitkä sopii vaihtaa mihin asuun... Eri aikakausien kaupalliset nimet luonnollisesti kerrotaan artikkelissa ja niistä pidetään ohjaukset. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.17 (EEST)

Jäähallien lisäksi sama asia kaiketi koskee muitakin urheiluareenoita, kuten jalkapallostadioneita, joissa myös riittää sponsorinimiä. --Kärrmes (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 21.51 (EEST)

Tämä käsittelee jäähalleja. Pistäkäähän pystyyn vastaava esim. potkupalloilupaikoista! --Aulis Eskola (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 08.41 (EEST)

Lisäsin kaikkiin alla listattuihin jäähalleihin kommentin Lipas-tietokannan perusteella. Kyseessä on kohtuullisen hyvä sivusto, jota voisi Wikipediassa käyttää lähteenä enemmänkin. Joissakin tapauksissa tietokannan nimi voi kuitenkin olla kielenvastainen tai erittäin harvinainen, joten näissä pitää käyttää tapauskohtaista harkintaa. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.28 (EEST)

Tämä on hyvä projekti kaupallisen vyöryn torjumiseksi. Lipas.tietokannan etusivulla on pyyntö kertoa, jos tietokantaa käytetään jossakin: Kohta: KÄYTÄTKÖ LIPAS-DATAA? KERRO SIITÄ MEILLE. Oletko ilmoittanut? --Abc10 (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 08.33 (EEST)

Tarviiko ilmoittaa vai onko pyyntö tyyppiä ”ostakaa makkaraa”? --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 22.32 (EEST)

Toinen lähde, ehkä jääkiekkomielessä jopa parempi on Jääkiekkoliiton Jäähallit-sivusto. Tuolla löytyy xml-tiedosto, jossa on lueteltu kaikki Suomen jäähallit. Se ei eihan täysin ole ajantasalla, mutta siellä on monista halleista sekä sponsorinimi että "kutsumanimi". --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.21 (EEST)

Meinasin jo aiemmin viitata tuohon, mutta Ainovaara ja muut sen sellaiset huolimattomuudet eivät herättäneet luottamusta. --Lax (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 13.55 (EEST)

"Lipas-tietokannan tiedot perustuvat kuntien ja muiden liikuntapaikkojen omistajien Lipas-tietokantaan syöttämiin tietoihin sekä Jyväskylän yliopiston Lipas-ylläpitäjien tuottamaan aineistoon. Tietojen kattavuutta, virheettömyyttä, ajantasaisuutta ja yhdenmukaisuutta ei voida taata". Eli en pitäisi tuota tietokantaa mitenkään "virallisena tahona" määrittämään sitä nimeä, mitä meidän tulisi käyttää Wikipediassa. Stryn (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 13.12 (EEST)

Onko sama tieto luotettavampi, jos se otetaan suoraan kunnan (tai muun liikuntapaikan omistajan) sivulta eikä kierrätetä Lipas-tietokannan kautta? --Abc10 (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 14.29 (EEST)

En kyseenalaistanut luotettavuutta, lähinnä mietin, että eiköhän liikuntapaikkojen omistajat mielellään tuonne syötä käytössä olevan markkinointinimen, eivätkä välitä mistään oikeinkirjoitussäännöistä. Stryn (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 14.36 (EEST)

Lähtökohtaisesti sponsorinimet pois artikkelien nimistä. Sen hetkisiä sponsorinimiä tulisi kuitenkin käyttää urheilukausien joukkue/areena listoissa; esimerkiksi täällä: Jääkiekon SM-liigakausi 2021–2022#Osallistuvat joukkueet. --Zunter (keskustelu) 21. marraskuuta 2021 kello 23.06 (EET)

Aktia-jäähalli

OK - Raaseporin jäähalli --Aulis Eskola (keskustelu) 16. lokakuuta 2021 kello 07.02 (EEST)

Lipas-tietokannassa kielenvastaisella nimellä Aktia jäähalli. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 01.45 (EEST)

Google:

• Raaseporin jäähalli 1170
• Aktia-jäähalli 1020
• Aktia jäähalli 661 --Aulis Eskola (keskustelu) 27. lokakuuta 2021 kello 12.26 (EEST)

Atria-halli

OK - Jouppilanvuoren jäähalli. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 01.48 (EEST)

Google:

• Jouppilanvuoren jäähalli 2000
• Atria-halli 1680

Halli suljettu 2018. --Aulis Eskola (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 17.33 (EET)

Siirretty hallin historian aikana yleisesti käytetylle nimelle Jouppilanvuoren jäähalli. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. marraskuuta 2021 kello 20.25 (EET)

Espoo Metro Areena

Espoon Tapiolassa. Muita nimiä olleet Barona Areena ja LänsiAuto Areena. Tapiolan monitoimiareena on varsin harvinainen nimi hallille ja se on halliyrityksen nimi. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 21.05 (EEST)

Lipas-tietokannassa Metro Areena. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.18 (EEST)

Gatorade Center

OK - Olisko Turkuhalli? Muita nimiä Typhoon, Elysée Arena ja HK Areena. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 21.02 (EEST)

YSO:ssa Turkuhalli. Kelpaa minulle Zache (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 21.15 (EEST)

Turkuhalli on hyvä.--OtsoTA (keskustelu * muokkailut) 20. loakuuta 2021 kello 14.33 (EEST)

Turkuhalli myös Lipas-tietokannassa. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 01.53 (EEST)

Muutettu Turkuhalliksi --Aulis Eskola (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 03.43 (EEST)

Hartwall Arena

OK - Nimi Hartwall Arena säilyköön, koska tunnettu lähinnä sillä eikä nimeä ole muutettu kuin hieman kirjoitusasultaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.17 (EEST)

Näin myös Lipas-tietokannassa. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.19 (EEST)

Isomäki Areena

Isomäki Areena nimelle Porin jäähalli. --Aulis Eskola (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 11.35 (EET)

Isku Areena

Lahden jäähalli --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.47 (EEST)

Lipas-tietokannassa ”Isku Areena (Lahden jäähalli)”. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 01.56 (EEST)

Jäähallit.fi-sivoston xml: Isku-Areena, Lahden jäähalli Oy --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

Google:

• Isku Areena 54000
• Isku-Areena 52600
• Lahden jäähalli 1870 --Aulis Eskola (keskustelu) 27. lokakuuta 2021 kello 12.28 (EEST)

Kiekkobussi-areena

OK - Lempäälän jäähalli, ollut Xerox-areena ja Masku-areena --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.39 (EEST)

Lempäälän jäähalli. Samassa rakennuksessa ilmeisesti myös Lempäälän harjoitusjäähalli. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.21 (EEST)

Jäähallit.fi-sivoston xml: Lempäälän jäähalli, Masku-Areena (vanhentunut sponsorinimi) --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

Kivikylän Areena

OK - Äijänsuon jäähalli - alkuperäinen tunnettu nimi alueen mukaan. Halli on Raumalla. Kivikylä viittaa makkaraan. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.17 (EEST)

Satakunnan Kansa näyttää käyttävän Äijänsuon jäähalli -nimeä, kun se kertoo raumalaisille, mihin mennä rokotettavaksi. Myös sponsorinimeä käytetään joko sellaisenaan tai toisinaan toimittajat armeliaasti korjaavat kielenvastaista kirjoitusasua. Sama havaittavissa ainakin lähteissä HS, IL ja Yle. Otteluselostuksissa kirjoitetaan Äijänsuosta. Sponsorinimi ei näytä vakiintuneen artikkelin aiheen nimeksi.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 20. lokakuuta 2021 kello 10.49 (EEST)

Lipas-tietokannassa näiden kahden yhdistelmä eli Äijänsuon Areena. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 01.59 (EEST)

Vanha halli, joka on ollut perinteisesti urheilukielessä pelkkä Äijänsuo. Artikkelin historianäkökulmasta ajatellen areena-nimet eivät toimi. Äijänsuon Areena oli vain hetken käytös sponsorinimien välissä. --Aulis Eskola (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 08.34 (EEST)

Jäähallit.fi-sivoston xml: Äiänsuon jäähalli (kirjoitusvirhe), Kivikylän areena --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

KSOY Areena

OK - Kotkan Rauhalassa, käviskö Kotkan jäähalli?

Muita nimiä Nordicbet Areena, KYMP Areena, Expert Areena, Ilona Areena ja Vaasan Koulunäkki Areena --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 21.00 (EEST)

Lipas-tietokannassa Kotkan kilpajäähalli erotuksena viereisestä harjoitusjäähallista. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.01 (EEST)

En pidä hyvänä ratkaisuna muotoa kilpajäähalli. Ei sellaista muotoa juuri kukaan puheessaan tai kirjoituksessaan käytä. Harjoitusjäähallin voi sitten etuliitteellään erottaa tuosta varsinaisesta jäähallista. --Lax (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 11.35 (EEST)

Jäähallit.fi-sivoston xml: Kotkan jäähalli Ilona Areena (vanha sponsorinimi) --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

Google:

• Kotkan jäähalli 2420
• KSOY Areena 918 --Aulis Eskola (keskustelu) 27. lokakuuta 2021 kello 20.47 (EEST)

Lumon Areena

OK - Kouvolan jäähalli --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.17 (EEST)

Kyllä. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.02 (EEST)

Jäähallit.fi-sivoston xml: Kouvolan jäähalli, Lumon areena --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

Luode Areena

OK - Kämärin jäähalli tai Varkauden jäähalli --Aulis Eskola (keskustelu) 16. lokakuuta 2021 kello 06.44 (EEST)

Lipas-tietokannassa Kämärin jäähalli. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.03 (EEST)

Jäähallit.fi-sivoston xml: Kämärin kilpahalli OP-Areena (vanha sponsorinimi) --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

Sitä paitsi on ilmeisesti nykyään: Hurry-Areena --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

Siirretty nimelle "Kämärin jäähalli" --Aulis Eskola (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 17.16 (EET)

LähiTapiola Areena

Jyväskylän jäähalli --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.17 (EEST)

Lipas-tietokannassa Jyväskylän kilpajäähalli erotuksena viereisestä harjoitusjäähallista. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.04 (EEST)

En pidä hyvänä ratkaisuna muotoa kilpajäähalli. Ei sellaista muotoa juuri kukaan puheessaan tai kirjoituksessaan käytä. Harjoitusjäähallin voi sitten etuliitteellään erottaa tuosta varsinaisesta jäähallista. --Lax (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 11.35 (EEST)

Jäähallit.fi-sivoston xml: LähiTapiola Areena --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

Google:

• LähiTapiola Areena 27700
• Synergia-areena 14600
• Jyväskylän jäähalli 2400 --Aulis Eskola (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 17.37 (EET)

Olvi Areena

OK - Kuopion jäähalli (Niiralan monttu) --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.17 (EEST)

Kuopion jäähalli. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.05 (EEST)

Jäähallit.fi-sivoston xml: Kuopion jäähalli --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

Plussa-areena

OK - Paikka Ainiovaara, Ylitornio --Aulis Eskola (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 21.58 (EEST)

Ainiovaaran jäähalli. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.06 (EEST)

Jäähallit.fi-sivoston xml: Ainovaaran jäähalli, Sportia areena (vanha sponsorinimi) --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

Oikea kirjoitusasu on kylläkin "Ainiovaaran jäähalli" --Aulis Eskola (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 17.22 (EET)

Google:

• Ainiovaaran jäähalli 1410
• Sportia areena 895
• Plussa-areena 154 --Aulis Eskola (keskustelu) 12. marraskuuta 2021 kello 20.29 (EET)

Siirretty nimelle Ainiovaaran jäähalli --Aulis Eskola (keskustelu) 12. marraskuuta 2021 kello 20.33 (EET)

Pohjantähti Areena

Rinkelinmäen jäähalli --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.51 (EEST)

Lipas-tietokannassa ”Hämeenlinnan jäähalli (Pohjantähti Areena)”. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.07 (EEST)

Jäähallit.fi-sivoston xml: Ritariareena (vanha sponsorinimi) --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

HPK itse kutsuu käytännössä hallia Rinkelinmäen jäähalliksi. --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

Ehdotan sittenkin, että nimeksi tulisi Hämeenlinnan jäähalli. --Aulis Eskola (keskustelu) 28. lokakuuta 2021 kello 07.37 (EEST)

Tämä on myös yrityksen nimi. --Aulis Eskola (keskustelu) 6. joulukuuta 2021 kello 09.41 (EET)

Esiintymät Googlessa:

• Pohjantähti Areena 6220
• Hämeenlinnan jäähalli 1710 (yritysnimi)
• Rinkelinmäen jäähalli 831 --Aulis Eskola (keskustelu) 27. lokakuuta 2021 kello 12.35 (EEST)

Raita Sport Areena

OK - Aiemmin Prorink Areena --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.55 (EEST)

Muutetaan annetulle pysyvälle nimelle Oula Areena, Lau­ta­kun­ta linjasi jul­kis­ten paik­ko­jen nimiä: Ou­lais­ten jää­hal­li ni­met­tiin uu­del­leen, mutta Ko­ro­na­Gal­le­ria säilyy; Pyhajokiseutu 4.10.2020 --Aulis Eskola (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 21.57 (EEST)

Toivoisin oulaistelaistenkin kiinnittävän enemmän huomiota oikeakielisyyteen. Jäähallin suosituksen mukainen kirjoitusasu on Oula-areena.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 22.17 (EEST)

Matthäus Gehägebergin mainitsemasta syystä kannatan Oula Areenan sijaan Lipas-tietokannassa olevaa nimeä Oulaisten jäähalli. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.09 (EEST)

Tuollahan se hoituu. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 08.16 (EEST)

Ehkä parempi näin. Epäilyttää tuon Oula-nimen juurtuminenkin kielenkäyttöön. --Aulis Eskola (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 08.38 (EEST)

Jäähallit.fi-sivoston xml: Oulisten jäähalli ProRink-areena (kirjoitusvirhe + vanha sponsorinimi) --PtG (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 12.33 (EEST)

Google:

• Oulaisten jäähalli 713
• Raita Sport Areena 576
• Oula Areena 174
• Prorink Areena 35

Siirretty nimelle Oulaisten jäähalli --Aulis Eskola (keskustelu) 12. marraskuuta 2021 kello 20.40 (EET)

Trio Areena

Toinen Tikkurilan jäähalleista --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.45 (EEST)

Tämä on Tikkurilan jäähalli, toinen on Tikkurilan harjoitusjäähalli. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 01.43 (EEST)

UK Areena

Nimi tulee sponsorista Urheilu-Koskimies. Harjoitusjäähalli Lappeenrannan kisapuistossa. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.44 (EEST)

Kisapuiston harjoitusjäähalli --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 01.40 (EEST)

UK Areena. Tuo toinen on Kisapuiston jäähallin vieressä oleva vanhempi harjoitushalli. –Kooma (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 11.26 (EEST)

Kiitos korjauksesta. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 24. lokakuuta 2021 kello 15.29 (EEST)

Onko artikkelissa virhe, kun kerrotaan että tää on "kaksi kaukaloa käsittävä harjoitusjäähalli"? --Aulis Eskola (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 17.36 (EEST)

Unico Areena

OK - Kauhavan jäähalli --Aulis Eskola (keskustelu) 16. lokakuuta 2021 kello 06.27 (EEST)

Kyllä. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.10 (EEST)

Uros Live

OK - Tampereen monitoimiareena on yleisesti käytetty nimi. Tampereen kansiareena olisi tietty vielä yksikäsitteisempi. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.17 (EEST)

Katso myös Keskustelu:Uros Live. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 21.43 (EEST)

Puuttuu Lipas-tietokannasta. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.13 (EEST)

Ylellä äskettäin myös pelkkä Tampereen areena, mutta tämä menee vähän sekaisin Tampere Areenan kanssa. –Kooma (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 11.33 (EEST)

Tuo Tampereen areena saattoi uutisessa olla ihan yleisnimimielessä käytetty. Niinkuin vaikkapa Tampereen kenttä, kun asiayhteydestä jo muutenkin selviää, että puhutaan tietystä lentokentästä tai tietystä jalkapallokentästä tai muusta tietystä kentästä. --Lax (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 14.03 (EEST)

Ei nimeksi ainakaan Uros Live, koska se on hetkellinen markkinointinimi ja sponsorointisopimus on nyt jo irtisanottukin. Nyt väittävät jossakin mediahumpassa nimen olevan puolestaan Tampereen kannen areena - hyvin menee Tampereella asioiden hoito, maine ainakin kasvaa :D --Aulis Eskola (keskustelu) 28. lokakuuta 2021 kello 11.52 (EEST)

"Kansi" ja "Tampere" tähän nimeen on hyvä ottaa: siten asia määrittyy täsmällisesti ja ymmärrettävästi. Ilmaisuja on esiintynyt paljon hieman eri muodoissa. Ehdotan nimeä Tampereen kansiareena:

• Laajennus paljon käytetystä nimestä "Kansiareena", siihen verrattuna täsmentää kaupungin
• Lähellä vasta tarjottua nimitystä "Tampereen kannen areena" --Aulis Eskola (keskustelu) 28. lokakuuta 2021 kello 12.41 (EEST)

Google:

• Uros Live 59400 (käyttö noussut hurjasti mainehaitan käsittelyssä)
• Uros Live Areena 29400
• Kansiareena 8370
• Tampereen monitoimiareena 2050 (yhtiönkin nimi))
• Tampereen keskusareena 1900
• Tampereen kannen areena 1210
• Tampereen kansiareena 569

En-wikipediassa en:Tampere Deck Arena --Aulis Eskola (keskustelu) 28. lokakuuta 2021 kello 07.45 (EEST)

Ennen maaliskuu 2020 artikkelin nimiä olivat:

• Tampereen Keskusareena (alkuperäinen nimi)
• Tampereen monitoimiareena (on myös yhtiön nimi) --Aulis Eskola (keskustelu) 28. lokakuuta 2021 kello 08.18 (EEST)

Päivän uutisissa: [1] - Nimisopimus Uros Oy:n kanssa on irtisanottu.--Urjanhai (keskustelu) 28. lokakuuta 2021 kello 11.22 (EEST)

Artikkeli siirretty päivän uutisissa kerrotulle korvaavalle nimelle Tampereen Kannen areena --Aulis Eskola (keskustelu) 28. lokakuuta 2021 kello 17.17 (EEST)

Tänään tää on Nokia-areena. Nyt homma seis näiden hetkellisten mainosnimien kanssa... --Aulis Eskola (keskustelu) 19. marraskuuta 2021 kello 12.21 (EET)

Minä sen hosuin. Eli vaihdoin Nokia Arenan edes säällisemmäksi Nokia-areenaksi. Paras olisi varmaan ollut pitää nimi ennallaan ja odotella pari vuotta, vakiintuuko tälle jotain ei-sponsorinimeä. Se taas saattaisi vaatia artikkelin suojaamisen.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 19. marraskuuta 2021 kello 12.44 (EET)

Nimitilanteen kehitys

Hankenimet ja pysyvämmät nimet Googlessa:

• Tampereen Kannen areena 101 000 (++, noussut nopeasti yleiseen käyttöön, artikkeli nyt tällä nimellä)
• Tampereen areena 31 500 (Tampere Areena puolestaan oli Hakametsän hallin lähettyvillä)
• Kansiareena 4 230 (-)
• Tampereen keskusareena 3 680 (+)
• Tampereen monitoimiareena 3 390 (+, yhtiönkin nimi)
• Tampereen kansiareena 793

Mainosnimet Googlessa:

• Nokia Arena 152 000 (näistä noin 20 000 Tel-Avivin halliin viittaavia)
• Uros Live 56 800 (vanha nimi, käyttö noussut hurjasti mainehaitan käsittelyssä)
• Nokia-areena 12 100 (suomennettu muoto etenkin lehdistössä)
• Uros Live Areena 8 780 (vanha nimi)
• Uros Live Arena 7 050 (vanha nimi) --Aulis Eskola (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 15.50 (EET)

Vaasan Sähkö Areena

Vanha nimi Kuparisaaren jäähalli on tuskin suositeltava - harvinainen nimi eikä kerro hyvin sijainnistakaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 20.54 (EEST)

Lipas-tietokannassa Vaasan Sähkö Areena. Hyvää nimeä ei taida olla. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.15 (EEST)

Ehdotan nimeä Vaasan jäähalli.

Google:

• Vaasa Arena 7 830, suomenkielinen muoto Vaasa Areena 2 430
• Vaasan Sähkö Areena 5 000
• Vaasan jäähalli 3 060
• Kuparisaaren jäähalli 532 --Aulis Eskola (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 13.19 (EET)

Varuboden-areena

Kirkkonummen monitoimihalli (usein kirjoitusasulla Varuboden Areena) --Aulis Eskola (keskustelu) 16. lokakuuta 2021 kello 07.08 (EEST)

Lipas-tietokannassa Varuboden Areena. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.16 (EEST)

Versowood-areena

OK - Heinolan jäähalli (kirjoitusasu usein Versowood Areena) --Aulis Eskola (keskustelu) 16. lokakuuta 2021 kello 06.52 (EEST)

Heinolan jäähalli. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. lokakuuta 2021 kello 02.17 (EEST)

Google:

• Heinolan jäähalli 7030
• Versowood Areena 5210
• Versowood-areena 5200 --Aulis Eskola (keskustelu) 27. lokakuuta 2021 kello 12.31 (EEST)

IP-muokkaamisen estäminen

Tämä ei ole ehdotus, vaan lähinnä pohdiskelua, olisiko tässä mitään mieltä suomenkielisessä Wikipediassa. Persiankielisessä Wikipediassa estettiin äskettäin väliaikaisesti IP-muokkaaminen. Esto koskee artikkeliavaruutta ja asetettiin kuudeksi (6) kuukaudeksi. Kaikki lähti siitä, että vuosi sitten portugalinkielinen Wikipedia esti IP-muokkaamisen väärinkäyttösuodattimen avulla, koska kehittäjät eivät suostuneet tekemään pyydettyä estoa. Esto on edelleen voimassa. Persiankielisen Wikipedian pyyntö Phabricatoriin tehtiin sen jälkeen, kun WMF oli ensin julkistanut raportin vaikutuksista portugalinkieliseen Wikipediaan IP-muokkaamisen estämisen jälkeen ja ehdottanut, että kaksi muutakin Wikimedia-projektia kokeilisi IP-muokkauksen estämistä kahdeksaksi (8) kuukaudeksi. Persiankielisen Wikipedian Phabricator-pyyntö on tässä. Metassa mainitaan kriteereitä, mitä valittavalta wikiltä vaadittaisiin, mm. iso projekti ja paljon vandalismia jne. Tuon raportin perusteella lukemat ovat PT-wikissä olleet ihan positiivisia. Stryn (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 11.35 (EEST)

Tuli mieleen, että eikö tuollaisen totaalisen IP-eston voi toteuttaa avaruusestolla, jossa estettäisiin IP-avaruus 0.0.0.0/0 mahdollisimman lievillä asetuksilla? (Siis niin, että vain kirjautumattomat käyttäjät estoon ja ei mitään ruksia aktiiviseksi, jotta kirjautuneet pystyvät muokkaamaan ja uusia käyttäjätunnuksia voi luoda yhä.) Tämä ei siis ole ratkaisuehdotus, vaan maininta siitä, että sen kaiketi voi suorittaa teknisesti itsekin?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 24. lokakuuta 2021 kello 12.02 (EEST)

/16 on suurin osoiteavaruus minkä estäminen on sallittu. Anr (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 12.09 (EEST)

IP-muokkausten estäminen olisi hyvä ajatus monestakin syystä. Samalla käyttäjätunnuksen teosta voisi tehdä hiukan nykyistä aikaavievempää, jotta kertakäyttötunnusten tehtailu ei olisi liian helppoa. --Savir (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 13.35 (EEST)

Konkreettisia toimenpiteitä mitä meidän pitäisi tehdä ihan riippumatta estetäänkö IP:t kokonaan on, että meidän pitäisi fiksata estoviestit joita laajoissa avaruusestoissa näkyy jotta jengi ymmärtää, että estot eivät ole henkilökohtaisia vaan koskevat kaikkea liikennettä joka operaattorin verkosta tulee ja, että rekisteröimällä tunnuksen pystyy muokkaamaan. Tällähän hetkellä tulee säännöllisesti ylläpitäjien sähköpostilistalle sähköposteja joissa kysytään asiasta. Zache (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 13.41 (EEST)

Kannatan tuota, riipumatta siitä estetäänkö IP:t kokonaan vai ei.--Urjanhai (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 13.47 (EEST)

Tarkoittaako "kokonaan" tässä tapauksessa "pysyvästi" vai "kaikki IP-osoitteet"? Sanoisin, että en kannata kaikkien IP-osoitteiden estämistä pysyvästi, koska arvioisin, että 85% IP-muokkauksista on hyväntahtoisia tai muuten OK muokkauksia ja vain max 15% silkkaa vandalismia. Mutta jos kaikki IP-osoitteet halutaan estää, voisi laittaa ihan suht pitkänkin eston, vähintään 4 kk, vaikka jopa 18 kk, niim tilanne voisi ehtiä rauhoittumaankin. Ja jos ratkaisuun päädytään, mahdollisimman lievin estoasetuksin.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 24. lokakuuta 2021 kello 14.12 (EEST)

Siihen en ottanut mitään kantaa. Kyllähän kirjautumattomana muokkaavilta tulee jatkuvasti myös runsasta laadukasta muokkaamista. Tämä voi vähentyä jos kovasti kiristetään. Kirjautumattomana muokkaaminenen usein toimii porttina kirjautumiseen, "porttiteoria" siis toimii. Tätä kai on tutkittukin. Muistaisiko Käyttäjä:Zache tarkemmin jotain näistä tutkimuksista?--Urjanhai (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 20.01 (EEST)

Mutta ne referoinnit tutkimuksista, mitä muistelin, olivat aika vanhoja. Alla taas käyttäjä Miihkali esitteli toisemnlaista evidenssiä.--Urjanhai (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 20.36 (EEST)

Huomautan, että portugalinkielisen Wikipedian perusteella jonkinmoista vaikutusta saattoi olla. ”The total number of edits made to the project show a decline when bot edits and reverts are included. Without bot edits and reverted edits, the number of edits was down in Q2 and Q3 compared to last year, and was up in Q4. Impacts on edits are unclear.” Eli keväällä ja kesällä muokkauksia oli vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta syksyllä määrä nousi aiemmasta. Saattaa siis olla, että hyödyllisten muokkausten määrä vähän laski, tai voi olla, että lasku meni luonnollisen vaihtelun piikkiin. Halutessaan tässä voi nähdä myös jotain sen tyyppistä, että kesälomallaan satunnaisesti muokkaavien määrä väheni ja se vähensi sekä vandalismia että hyödyllisiä muokkauksia. Kun kerran epäselvyyttä on, niin jo siksikin olisi hyvä, että asiaa kokeiltaisiin isommalla otannalla. --Miihkali ^{(K • M)} 24. lokakuuta 2021 kello 21.20 (EEST)

Kuten Sentree ja Urjanhai: ehdoton enemmistö IP-muokkauksistakin on asiallisia ja jotkut eivät halua luoda tunnusta, koska kuvittelevat sen heikentävän yksityisyyttä. Tällöin heidän panoksensa menetettäisiin, mihin Wikipedialla ei ole varaa ->  Vastustan. Itsekin aloitin muokkaamisen harjoittelun IP:llä ja siirryin tunnukselle vasta myöhemmin. Vyörykkä (keskustelu) 30. lokakuuta 2021 kello 14.36 (EEST)

Mallineeseen Mobiiliverkkoesto voisi lisätä ensimmäisen tekstirivin jälkeen esim. seuraavanlaisen tekstin: Sinua ei ole estetty henkilökohtaisesti, vaan sisäänkirjautumaton muokkaaminen operaattorisi mobiiliverkoista on jouduttu estämään niistä tehdyn vandalismin takia. --TommiWalle (keskustelu | muokkaukset) 24. lokakuuta 2021 kello 19.52 (EEST)

Se malline ei ainakaan kaikissa tapauksissa näy mitenkään hyvin, niin se viesti voisi olla tuo suoraan tekstinä Käyttämästäsi internetyhteydestä voi muokata pelkästään sisäänkirjautuneena. Voit luoda tunnuksen täältä. Esto ei ole henkilökohtainen vaan koskee kaikkea käyttämäsi operaattorin verkosta tulevaa liikennettä. (lisätietoja: mobiiliverkkoestot) Zache (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 04.16 (EEST)

 Kannatan kokeilua. Portugalilaiswikin perusteella näyttää siltä, että IP-osoitteiden täysesto 1) lisää rekisteröitymisiä ja rekisteröityjen käyttäjätunnusten tekemiä muokkauksia; 2) rekisteröityjen käyttäjien poistuma pysyi entisellään; 3) vandalismi väheni huomattavasti; 4) muokkausten määrä väheni, mutta asiallisten muokkausten määrä ilmeisesti ei ainakaan kovin paljon. Pitkän aikavälin vaikutukset jäävät arvailun varaan, sillä kokeiluhan on kestänyt vasta vuoden. Itse olen jo pitkään pohdiskellut, olisiko IP-muokkauksen täydellisestä blokkaamisesta tai vähintäänkin laajamittaisesta rajoittamisesta projektille mitään haittaa. Alustavien tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että intuitioni osui oikeaan ja kokonaisuutena projektille ei aiheudu haittaa. — IP-osoitteista tulee paljon vandalismia. Huomionarvoista on, että miltei päivittäin Wikipediaan tuutataan (yleensä IP-muokkaajien toimesta) laitonta sisältöä. Laiton tarkoittaa tässä lähinnä kunnianloukkauksia ja muuta nettikiusaamista, toisinaan tietysti myös tekijänoikeusrikkomuksia. IP-osoitteet sotkevat myös keskusteluja ja päätöksentekoa, sillä niiden vuoksi on mahdotonta päästä selvyyteen siitä, moniko keskustelija oikeasti on mitäkin mieltä. Vaihtuvan IP:n takaa sama rekisteröitymätön käyttäjä voi spämmätä vapaasti. Vaihtuvat IP:t mahdollistavat myös rekisteröityneiden käyttäjien epäeettiset täsmäiskut. Olen pannut merkille, että juuri IP-osoitteet ovat keskusteluissa usein hyvin töykeitä ja aggressiivisia, vaikka viestin asiasisältö sinänsä olisikin järkevä. Osasyynä tälle lienee se, että muutamat kääminsä polttaneet pitkän linjan käyttäjät ovat siirtyneet muokkaamaan IP-osoitteen takaa. IP-osoitteiden blokkaaminen todennäköisesti vähentäisi tällaista toimintaa huomattavasti. Toki käyttäjät pystyisivät edelleen piiloutumaan täsmätunnusten taa, mutta niitä on helpompi tunnistaa, koska nimimerkki jää satunnaista numerosarjaa paremmin mieleen. Lisäksi täsmätunnusten (kuten kaikkien muidenkin käyttäjätunnusten) muokkaukset kootaan automaattisesti yhteen paikkaan, mikä tekee käyttäjäprofiilin hahmottamisesta helpompaa. — Yksi huomionarvoinen asia on, että Wikipedia on ainoa maailmanluokan sisällönjakamisalusta, johon ei tarvitse kirjautua. Silti Facebookilla ja Twitterillä riittää käyttäjiä. — Kaikkiaan näen IP-osoitteiden eston asiana, jota on ehdottomasti kokeiltava. Jos kokeilu osoittautuu toimivaksi, sitä voidaan jatkaa. Jos kokeilu ei toimi, palataan entiseen. Tähän ei tarvitse hirttäytyä yhtään sen tiukemmin kuin muihinkaan käytäntömuutoksiin. Jos alustavat kokemukset ovat myönteisiä ja estosta tehdään pysyvä, mutta pitkän ajan vaikutukset osoittautuvat huonoiksi, voi eston purkaa myöhemminkin. — Ehdotan kuitenkin myös sellaista, että IP-osoitteille jätetään joku selvästi merkitty areena, jossa he voivat esittää Wikipediaa koskevia kysymyksiä ja parannusehdotuksia. Esimerkiksi etusivun keskustelusivulla tulee usein huomautuksia tietolaatikoiden virheistä. --Miihkali ^{(K • M)} 24. lokakuuta 2021 kello 20.32 (EEST)

Ei ole kauaa, kun ehdotin jollekin ip:llä tapahtuvan puskista huutelun muodolle rajoitusta saamatta lainkaan kannatusta, mutta hyvä sen asian kannalta, jos nyt tuuli onkin kääntymässä aivan päinvastaiseksi.--Urjanhai (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 20.40 (EEST)

Olen samaa mieltä Miihkalin kanssa, eli kannatan kokeilua.--OtsoTA (keskustelu * muokkailut) 24. lokakuuta 2021 kello 20.43 (EEST)

Vielä lisäys aiempaan. Enemmistö portugalinkielisen Wikipedian käyttäjistä koki työskentelyn helpottuneen ja ilmapiirin parantuneen. Muutoksella oli myös sellainen etu, että tiuhaan vandalisoitujen sivujen suojauksia pystyttiin purkamaan. Toisin sanoen muokkaaminen ei pelkästään vaikeutunut vaan joiltain osin pikemminkin helpottui. --Miihkali ^{(K • M)} 24. lokakuuta 2021 kello 21.20 (EEST)

Miihkalilta hyviä argumentteja, kannatan kokeilua. Lisään myös, että viime aikoina ongelmallisia ovat olleet myös merkittävyyskeskustelut, joihin ip:t ovat osallistuneet yhä etenevissä määrin. He esittävät niissä usein virheellisiä ja käytäntöjen vastaisia poistoperusteluja. --Kärrmes (keskustelu) 26. lokakuuta 2021 kello 18.56 (EEST)

Samaa mieltä. Lisäksi Wikipediassa on muutama rekisteröitynyt käyttäjä, jotka kokevat joutuneensa kiusaamisen kohteeksi ja ovat tästä silminnähden ahdistuneita. Huomattava osa kiusaamisesta tulee juuri IP-osoitteiden taholta. Kiusaamisen kohteet ovat vaihtuneet, ja varmaan kiusaajatkin, mutta samainen modus operandi on ollut havaittavissa pitkään. Jo vuosina 2008–2011 (eli niinä kaikkein riitaisimpina vuosina) IP:t kävivät soittamassa suuta sellaisille käyttäjille, jotka olivat valmiiksi ahdistuneita ja räjähdysherkkiä. Pahantahtoiset täsmäiskut tulevat todennäköisesti jatkumaan niin kauan kuin IP:t saavat vapaasti muokata keskustelusivuja. Tämä tulehduttaa Wikipedian ilmapiiriä ja savustaa pois pitkän linjan käyttäjiä, jotka tekevät projektin eteen asiallista työtä. Voin sähköpostitse antaa tarkempia tietoja, mutta tässä en halua nimetä yksittäisiä käyttäjiä, jottei häiriköinti saa entistäkin laajempaa näkyvyyttä. --Miihkali ^{(K • M)} 27. lokakuuta 2021 kello 10.22 (EEST)

Näinhän se menee, tiedän mistä puhut. Kyllähän sieltä ip-viidakosta on omaan niskaanikin tullut aikoinaan sellaista tavaraa, jota käsiteltäisiin jossain ihan muualla kuin ylläpitäjien ilmoitustaululla, mikäli esiintyisin täällä omalla nimelläni. Esittämäsi muutos on ilman muuta kokeilemisen arvoinen, eihän siinä mitään häviä. Aina voi palata entiseen, jos jostain syystä ei toimikaan. Mutta kyllä itse olen sitä mieltä, että ip-muokkaamisesta on Wikipedian kannalta enemmän haittaa kuin hyötyä. Ja tosiaan viime aikoina ovat jurppineet etenkin nuo merkittävyyskeskustelut, joita ip:t sekoitavat virheellisillä perusteluillaan. Periaatteessahan he voivat epäsuorasti ohjata keskustelun kulkua niin, että se etenee kohti virheellisin perustein tehtyä konsensusta. Etenkin jos merkittävyyskeskustelussa on mukana sellaisia käyttäjiä, jotka eivät ole täysin perillä poistokäytännöistä. --Kärrmes (keskustelu) 27. lokakuuta 2021 kello 20.28 (EEST)

Olisiko mahdollista saada mitään tilastotietoa siitä, oliko portugalinkielisessä Wikipediassa jotenkin oleellisesti suomenkielistä Wikipediaa pahempi IP-vandalismitilanne ennen tuon kokeilun käyttöönottoa? Raportin perusteella tulokset toki vaikuttavat pääosin lupaavilta, mutta tämä pitäisi voida suhteuttaa jonkinlaiseen tietoon siitä, oliko lähtötilanne mitenkään verrannollinen meillä vallitsevaan. --Risukarhi (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 19.55 (EEST)

Ei koska meillä on sotkemista rajoitettu aika rankasti väärinkäyttösuodattimilla. Joka tapauksessa sanoisin, että kaikissa wikeissä IP-osoitteista tulevaa muokkaamista on hallittu sotkemisen takia jotenkin. Jossain se on vandalismintorjuntaboteilla (enwiki), muokkausten ennakkohyväksynnällä (dewiki, huwiki), väärinkäyttösuodattimilla (fiwiki) ... Zache (keskustelu) 26. lokakuuta 2021 kello 19.00 (EEST)

Siis "ei" mihin kysymykseen? Ei ole mahdollista saada tilastotietoa, pt-wikissä ei ollut fi-wikiä oleellisesti pahempi IP-vandalismitilanne vai lähtötilanne ei ollut verrannollinen meillä vallitsevaan? --Risukarhi (keskustelu) 26. lokakuuta 2021 kello 19.10 (EEST)

Siis meinasin, että wikit eivät ole vertailukelpoisia, koska meillä on jo nyt suht raskaat rajoitukset käytössä bulkkivandalismia vastaan Zache (keskustelu) 27. lokakuuta 2021 kello 10.57 (EEST)

Kiitos selvennyksestä. Luotan asiantuntemukseesi tässä asiassa, mutta jotain numerotietoja fi-wikin ja pt-wikin tilanteen erosta olisi tietysti myös kiva saada. Sinä jos kuka osaat varmaan niitä löytää, jos jotain löydettävissä on. --Risukarhi (keskustelu) 27. lokakuuta 2021 kello 15.47 (EEST)

Onko meillä tietoa siitä, kuinka paljon ip:llä tulee hyödyllisiä muokkauksia? Noin pikaisesti katsoen niitä näyttää tehtävän aika tasaisesti ja ongelmitta ja määriä ei voi sanoaq edes kovin pieniksi. Ja entä menetetäänkö poteentiaalisia uusia muokkaajia, joa ip-muokkaukset estetään? Onko tästä tietoa? --Urjanhai (keskustelu) 26. lokakuuta 2021 kello 19.26 (EEST)

The Signpostin mukaan vandalismista 85 % oli IP-osoitteiden käsialaa. Tämän sivun mukaan pt-Wikissä ennen IP-estoa: 1) suuruusluokkana 2 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, jotka muokkasivat viikottain, eston jälkeen määrä nousi 3 000–3 500 rekisteröityneeseen käyttäjään; 2) kumottuja muokkauksia oli viikossa suuruusluokkana 7 000–8 000, eston jälkeen määrä putosi noin 4 000 kumoukseen viikossa; 3) välittömästi (48 tunnin sisällä) kumottuja muokkauksia oli suuruusluokkana 5 000–6 000, eston jälkeen noin 3 000; 4) viikottain annettiin estoja suunnilleen 1 000, IP-eston jälkeen suunnilleen 200–250. — Vandalismin yleisyyttä voi arvioida niin, että muokkauksia tehtiin viikottain suuruusluokkana 60 000 ja niistä kumottiin välittömästi noin 5 000–6 000, ja pitemmällä aikavälillä 7 000–8 000. Eli karkeasti arvioiden noin kymmenesosa kaikista muokkauksista oli vandalismia. — Rekisteröityneiden käyttäjien määrä nousi huomattavasti, mutta on epäselvää, riittääkö tämä kompensoimaan asiallisten IP-muokkausten loppumista. Metawikin yhteenvedon mukaan ei-kumottujen muokkausten määrä oli kvartaaleilla 2 ja 3 pienempi kuin vuotta aiemmin, mutta kvartaalilla 4 suurempi. Eli voi olla, että IP-esto hieman vähentää muokkaushalukkuutta, tai voi olla, että se hieman jopa nostaa sitä, tai voi olla, että kaikki tämä menee luonnollisen vaihtelun piikkiin. Siksikin olisi hyvä kokeilla asiaa, niin saadaan lisää aineistoa eston vaikutuksista. — Luvut olen silmämääräisesti arvioinut käppyröistä, joten niissä voi olla vähän heittoa, mutta suuruusluokkien pitäisi olla oikeita. Mahtaisiko jostain löytyä vastaavia tilastoja suomenkielistä Wikipediaa koskien? --Miihkali ^{(K • M)} 27. lokakuuta 2021 kello 10.22 (EEST)

Tämä ketju on kyllä mennyt niin pitkäksi, että en enää edes tiedä mihin kohtaan tämä viesti tulisi sisentää, mutta  Vastustan, sillä suurin osa IP-muokkaajista on asiallisia, eikä Suomenkielisellä Wikipedialla ole varaa menettää heidän panostaan Wikipedian hyväksi. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 30. lokakuuta 2021 kello 15.05 (EEST)

Tähän on vähän vaikea ottaa kantaa, kun muokkaajayhteisön kannanmuodostus tuntuu kovin puokkoulevalta. Ei ole montaakaan kuukautta siitä kun koetin aloittaa keskustelua siitä, onko aiheellista sallia jotain tiettyä ip:llä tapahtuvan puskista huutelun tai aggressiivisen sähläämisen muotoa keskusteluissa, mutta ehdotus ei saanut miknkäänlaista kannatusta, eli sen mukaan hyvinkin törkeä ja epämääräinen sählääminen ip:llä on sallittua, mutta nyt sitten käännettäänkin kelkkaa 180 astetta ja halutaan kokeilla täsyskieltoa juuri kun oli päästy sallimasta epämääräistä sähläämistö ja puskista huutelua ilman että siinä olisi nähty minkäänlaista ongelmaa. Onko siis niin, että minkä tahansa keskustelun lopputulos on täysin satunnainen ja riippuu vain siitä ketkkä muutamat käyttäjät milloinkin sattuvat osumaan mihinkin keskusteluun osallistumaan? Koska nythän tosiaan asiallisia ip-muokkauksiakin on, niin kuin Minilammas tuossa totesi, ja silloin siis kysymys tulee olemaan siitä, missä määrin joko satunnaisesti tai enemmän ip:llä muokkaavat ovat halukkaita luomaan uusia tunnuksia. Ja samoin Zache tuossa toi esiin, että meiilä on jo aika vahvoja ip-suojauksia. Ja tietysti jos ajatellaan maailmankieliä kuten portugali kymmenine miljoonine puhujineen eri maanosissa, niin kokemukset sieltä tuskin antavat paljon eiväitä pienen, muutaman miljoonan kielen puhujan Wikipedian kohdalla. Mutta kun kysymys on monipiippuinen, ja kun nyt kerran tähän keskusteluun osallistuneet nyt tällä kertaa sattuvat olemaan tällä kannalla, eikä muunlaisten kantoijen esittäjiä taas tässä keskusttelussa satu olemaan mukana, niin menköön sitten tällä kertaa näin ja taas sitten varmaan muutaman kuukauden päästä toisin päin. Eli näillä tiedoilla en ota kantaa kumpaankaan suuntaan. --Urjanhai (keskustelu) 30. lokakuuta 2021 kello 17.43 (EEST)

Missä tuo vanha keskustelu muuten on? Muistaakseni minä aloitin sen, ja muistaakseni olin jo tuolloin IP-muokkaamisen rajoittamisen kannalla. Muistan myös, ettei toimenpiteisiin ryhdytty. --Miihkali ^{(K • M)} 30. lokakuuta 2021 kello 17.53 (EEST)

Minäkin haluaisin olla poikkeuksellisesti hiljaa, mutta kannattaa miettiä onko tämä enää vapaa tietosanakirja jos pitää rekisteröityä jotta saa muokata. --Höyhens (keskustelu) 30. lokakuuta 2021 kello 17.58 (EEST)

Kyllä täällä on ihan tunnuksilla käyttäydytty huonosti. Otan nyt lukemattomien joukosta vain yhden esimerkin, joka sattui uudestaan silmään: [2]. En kannata IP:iden enempää rajoittamista, jos niille kerran on jo tehokkaita rajoituksia. Tarttukaa ennemmin tunnuksella kirjoittavien asiattomuuksiin. ---Abc10 (keskustelu) 30. lokakuuta 2021 kello 18.28 (EEST)

Yksi ip-muokkaamista koskeva keskustelu, jossa olit aloittajana, oli tämä: [3]. Mutta se oli eri keskustelu kuin mihin tässä viitasin. Tuossa aloittamassasi keskustelussa oli hyvää argumentointia vähän eri kanteilta eri suuntiin plus yhden ip:n argumentointia, joka tehokkaasti kumottiin.--Urjanhai (keskustelu) 30. lokakuuta 2021 kello 18.32 (EEST)

"Onko siis niin, että minkä tahansa keskustelun lopputulos on täysin satunnainen ja riippuu vain siitä ketkkä muutamat käyttäjät milloinkin sattuvat osumaan mihinkin keskusteluun osallistumaan?" Kyllä, tervetuloa Wikipediaan. Aika harva kirjoittaa keskusteluun mielipiteekseen sen, minkä uskoo olevan "yhteisön kanta". Omia mielipiteitään täällä ihmiset tapaavat esittää. Olisi eduskunnankin päätöksissä poukkoilua, jos päätöksiä olisi aina tekemässä vain kymmenen satunnaista edustajaa. Wikipediassa ei ole puku- ja läsnäolopakkoa. --Lax (keskustelu) 31. lokakuuta 2021 kello 10.37 (EET)

Minusta on selvää, että näin isosta ja Wikipedian perusteita järisyttävästä asiasta ei voida päättää pelkällä satunnaisella kahvihuonekeskustelulla. Tästä pitäisi valmistella jokin muodollisempi esitys äänestystä varten. Aloitusviestin perusteella tämän keskustelun tarkoitus on tunnustella ennakoivasti yhteisön näkemyksiä ennen varsinaisen ehdotuksen tekemistä. --Risukarhi (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 17.23 (EET)

Olen samaa mieltä. Konsensus on aina tulkinnanvarainen asia. Lisäksi äänestykset vetävät enemmän porukkaa kuin vapaamuotoiset keskustelut. Ehkä siksi, kun ei tarvitse perustella mielipidettään, heh. --Miihkali ^{(K • M)} 1. marraskuuta 2021 kello 17.25 (EET)

Risukarhin tavoin. En ole toistaiseksi muodostanut kantaani, mutta Miihkalin esittämät perustelut ovat kieltämättä varsin vakuuttavia. Olisi kiinnostavaa nähdä, millaisia vaikutukset olisivat kokeiluajalla käytännössä. --Sakramentti-Jaakko (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 18.19 (EET)

Eikö vaikutusten arviointi edellyttäisi sitä, että ennen kuin tehdään mitään, laskettaisiin jotain tilastoja joltain ajalta nykyhetkestä taaksepäin vertailutiedoksi? Ehkä jopa sen arviointiin, onko syytä kokeiluun ryhtyä, olisi syytä hankkia jotain tilastoja omasta Wkkipediasta. Esim. paljonko tulee kumottuja ja ei kumottuja muokkauksia ip:llä ja paljonko niitä tulee kirjaurtuneilta tms.--Urjanhai (keskustelu) 1. marraskuuta 2021 kello 19.19 (EET)

Näin varmastikin on. Siitä en sitten osaa sanoa, onko tällaisia tilastoja jossakin jo valmiina olemassa tai muuten vaivattomasti hankittavissa. En halua ryhtyä tämän hankkeen kaupparatsuksi, mutta seuraan keskustelua kiinnostuneena. --Sakramentti-Jaakko (keskustelu) 3. marraskuuta 2021 kello 03.04 (EET)

Samoilla linjoilla. Olisi tosiaan kiinnostavaa nähdä vähän mustaa valkoisella, mutta itse en osaa tällaista tilastotietoa ulostaa, vaikka periaatteessa varmaan kaikki tarpeellinen löytyy tietokannasta jo nyt. --Miihkali ^{(K • M)} 3. marraskuuta 2021 kello 05.17 (EET)

On vakiokirjoittajia, jotka eivät jostain syystä tee käyttäjätunnusta vaan muokkaavat vuodesta toiseen ip-osoitteiden takaa. Sellaiset arviointia odottavat muokkaukset kasvattavat seulontajonoa haitallisesti ja samalla epäsuorasti edesauttavat sotkujen säilymistä artikkeleissa, kun arvinointijono on liian pitkä perattavaksi. Ip-muokkaajien pakottaminen käyttäjätunnusten alle helpottaisi siis sotkujen löytämistä ja poistamista. --Savir (keskustelu) 16. marraskuuta 2021 kello 09.48 (EET)

Mikä mahtaisi olla lopputulos? Suostuisivatko "pakottamiseen", ja olisiko menetys silloin suurempi näiden hyvien muokkausten mahdoll8isesta menettämisestä vaiko oletetusta seulonnan helpottumisesta? Tämä ajatus sisältää jonkin verran ilmassa lepääviä oletuksia.--Urjanhai (keskustelu) 16. marraskuuta 2021 kello 12.05 (EET)

Suomenkielinen Wikipedia – parempi yhteisö kuin englanninkielinen?

Ajattelin nopeasti tässä mainita, että olen saanut englanninkieliseltä versioltamme huomattavasti kylmempää kyytiä kuin mitä täällä on tullut koettua. Suomenkielisessä versiossa yleensä olen saanut ainakin kysyessä perusteet sille, miksi jokin asia on tehty niin kuin se on tehty, ja olen muiden ohjeistuksella vähitellen alkanut tämän mallin itsekin sisäistää.

Sen sijaan englanninkielisessä versiossa olen jatkuvasti joutunut ilman perusteluja tehtyjen kumousten kohteeksi – itse asiassa tämä aivan alkuvaiheen muokkaukseni koki kyseisen kohtalon. Tuossa tapauksessa kumoaja osasi suhtautua juttuun asiallisesti, mutta esimerkiksi lähipäivinä sattui tapaus, jossa eräs muokkaaja (löytää kyllä muokkauksistani, en viitsi nyt suoraan linkata) poisti lisäykseni "epämerkittävänä" ilman sen kummempaa selitystä siitä, mihin käytäntöön tai ohjenuoraan hänen toimintansa perustui. Olin tänään aikeissa mainita, että odotan tähän edelleen kyseiseltä käyttäjältä vastausta, mutta käyttäjäpä olikin jo ehtinyt poistaa koko aiheen keskustelusivultaan (mikä tuolla ilmeisesti on sallittua?).

Tuossa muutama väliotsikko ylempänä keskustellaan siitä, miksi Wikipedia on niin upea. Itse sanoisin, että kysymys riippuu vahvasti siitä, mitä kieliversiota tarkastellaan. --Prospero One (keskustelu) 4. marraskuuta 2021 kello 11.32 (EET)

En-wikissä on myös yli-innokkaita muutostentarkastajia, jotka kyttäävät tuoreiden käyttäjien tuoreita muutoksia, ja siellä on suorastaan kilpailua siitä, kuka ehtii ensin kumoamaan muokkauksen. Tällöin helposti tulee virheitä, tuokin käyttäjä lopulta alkoi tutkimaan kumoamistaan, kun et heti antanut periksi. En-wikissä tosiaan saa tyhjentää halutessaan koko oman keskustelusivunsa, mitä en millään ymmärrä. Stryn (keskustelu) 4. marraskuuta 2021 kello 11.56 (EET)

Oman keskustelusivun tyhjentäminen on kyllä harmillista, meillähän se voitaisiin tulkita jopa melkeinpä vandalismiksi. --Höyhens (keskustelu) 4. marraskuuta 2021 kello 14.20 (EET)

Käyttäisin enemmän sanaa todeta, ainakin jos tyhjentäjä ei ole ensin jossain muussa kieliversiossa (vaikka nyt sitten englanninkielisessä) tottunut muunlaiseen menettelyyn. --Prospero One (keskustelu) 4. marraskuuta 2021 kello 14.58 (EET)

En wikissä on myös sellainen hienous, että siellä käyttäjät (esimerkiksi nuo muokkauksia kumoavat tai artikkeleihin korjattavamallineita jättävät) voi sanoa, että älä tule keskustelusivulleni kirjoittamaan minulle jolloin sinulla on velvollisuus kierrättää asiasi ylläpitäjien ilmoitustaulun kautta jollet halua ottaa riskiä estosta. Sanoisin, että tätä käytetään suht räikeästi väärin siellä ja edesauttaa sitä "yli-innokkaana muutoksentarkastajana" toimimista. Zache (keskustelu) 5. marraskuuta 2021 kello 10.31 (EET)

Tästäkin on kokemusta, kun lisäsin mielestäni ihan aiheellisen punaisen linkin erääseen artikkeliin ja kyseenalaistettuani erään käyttäjän kumouksen oli vastauksena lähinnä päänaukomiseen verrattavaa. Hoidin sitten asian myöhemmin tekemällä punalinkin taakse artikkelin. --Prospero One (keskustelu) 5. marraskuuta 2021 kello 16.48 (EET)

Kun kyseessä on kaksi nettiyhteisöä, joista toisessa potentiaalisia käyttäjiä on muutama miljoona ja toisessa satoja miljoonia, ja todellistenkin käyttäjämäärien suhde on luultavasti likimain sama, niin ne ovat väistämättä hyvin erilaisia jo yksistään tämän takia. Kun vielä lisätään, mitä muita eroja on käyttäjäkunnissa, niin erilaisuus sen kuin lisääntyy. Jotkut asiat epäilämättä ovat paremmin täällä, jotkut siellä, jotkut taas toisinpäin. Ja niin kuin Fredi lauloi: "vaikka paremmaksi kaikki muuttuu, silti hyväksi ei milloinkaan". Argumentoimalla varmaan pärjää kummassakin. --Urjanhai (keskustelu) 4. marraskuuta 2021 kello 15.24 (EET)

Niin, eihän tämän mikään objektiivinen analyysi ole, vaan lähinnä keskustelunaloitus, jos vaikka joku muu haluaisi vertailla samaa asiaa omien kokemustensa perusteella. --Prospero One (keskustelu) 4. marraskuuta 2021 kello 15.55 (EET)

Tuon tapaisia eroja voi hyvin odottaa. Kun sellainen aihepiiri kuin Suomi on en-wikipediassa hyvin harvinainen, niin joskus on siinä aihepiirissä tullut tehtyä parannuksia, joskus myös näkökulmien ollessa kiistanalaisia. Aika hyvin siellä on perusteluja uskottu. Toisaalta siellä on myös asiastaan varmoja aihepiirien omistajia, ja monenlaisia hyvinkin erikoisia ilmiöitä, joita taas meillä ei ole ainakaan yhtä äärimmilleen kärjistyneinä. Joskus aikoinaan huomasin, että joissain harvinaisissa tiedeaihepiireissä siellä artikkelit olivat yleensä 10 vuotta vanhoja eli päivitykseltään täysin vanhentuneita tai sitten harvinaisissa aihepiireissä (kuten kaikki mikä liittyy Suomeen) maallikkoharrastajien tuotoksia ja hämäriä sellaisissa kysymyksissä, jotka Suomessa tietää jokainen peruskoululainen. Kuitenkin viime vuosina sekä en- että muihin Wikipedioihin on juuri tällaisista aihepiireistä alkanut pikkuhiljaa diffundoitua uusi ajantasainen päivitysaalto, ja saattaa esim. jostain harvinaisista tiedeaiheista olla kunnollisia ajantasaisia artikkeleita, tai sitten harvinaisista Suomi-aiheista ilmeisestikin natiivin kielenpuhujan hyvin kirjoittamia kunnollisia pikkuartikkeleita, tqai joskus jostain hyvin suomalaisesta aiheesta jopa huippuasiantuntijan kirjoittama artikkeli, joka on laajempi ja parempi kuin fi-wikipedian artikkeli. Erot siis ovat hyvin moninaisia. Ja siswällön ohella koskevat tietysti myös muokkaajayhteisössä muotoutuneita toimintatapoja, niin kuin monia muitakin asioita. --Urjanhai (keskustelu) 4. marraskuuta 2021 kello 16.09 (EET)

Sen olen huomannut että pääasiassa amerikkalaisten muokkaama en:Martin Luther on kovin amerikkalainen. Suomalaiset tuntevat ihan toisenlaisen Martti Lutherin. Pahasuisen jopa rivon. -- Cimon Avaro 4. marraskuuta 2021 kello 17.21 (EET)

Kuka tuntee, kuka ei. Sitä tietoa saa, mitä hakee. Elämä keskiajalla oli toisenlaista kuin nykyisin, kuten ehkä tiedät, mutta monilla ei ole siitä mitään käsitystä vaan vertauskohta ja näkökulma on 2000-luvun suomalaisen kaupunkieläjän. Monien katolisten pappien käytös on yhä sanoisinko keskiaikainen. --Abc10 (keskustelu) 5. marraskuuta 2021 kello 13.09 (EET)

Enpä muista, että minun muokkauksiani olisi en-wikissä kumottu tai niistä huomautettu, vaikka olen joskus joidenkin muiden tuoreita muokkauksia kumonnut tai vähintään radikaalisti korjannut. Tosin muokkauksia minulla on siellä vain runsaat 200, eivätkä ne ole olleet kovin suuria. --Lax (keskustelu) 5. marraskuuta 2021 kello 10.01 (EET)

...tai no, niin, onhan täälläkin ainakin yksi käyttäjä, nimiä mainitsematta, jolle tuntuu tuo perusteiden esittäminen hommilleen olevan kovin haastavaa. Tulipa tässä tänään juuri asia taas mieleen sattuneesta syystä. Katsotaanpa jos tämä viitsisi petrata asiassa. --Prospero One (keskustelu) 13. marraskuuta 2021 kello 16.27 (EET)

Minulla on samanlaisia kokemuksia kuin sinulla Prospero One. Tällaisia kokemuksia olisi kiva jakaa jossain pienessä pulinakerhossa, etänä verkon yli siis, vaikka Google Meetissä. Minua huolestuttaa se, miten pieni porukka en-wikiin Suomi-asioista kirjoittaa.Jjanhone (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 08.39 (EET)

Onko Wikiaineisto kelvollinen lähde?

Tässä: [4] esitetään muokkausyhteenvedossa, että Wikiaineisto ei ole kelvollinen lähde. (Viitattu wikiaineisto on tämä.) Onko näin? Wikiaineistohan tarkoittaa (tai voi tarkoittaa?) aiemmin julkaistuja aineistoja, joiden kopioinnin sellaisenaan tekijänoikeus sallii. Esim. jossain esiteltiin joskus kulttuuriperinnön digitointintihanketta, jossa jonkun maan kansalliskirjaston vanhaa kirjallisuutta digitoitiin massana Wikiaineistoon. Joskus aiemmin kyllä nousi kekustelu jostain matrikkeliaineistosta, joka oli viety suomenkieliseen Wikiaineistoon, mutta olikin käytetty versioita, johon joku oli samalla itse täydentänyt tietoja. Ja samoin esim. muistaan nähneeni Wikiaineistossa jonkun tallentaneen omia käännöksiään kuuluisien muunkielisten runoilijoiden runoista. Kuitenkin toisaalta usein digitointi tehdään skannatuista teoksista niin että ainakin joskus (nykyään tietysti yhä useammin) myös alkuperäi nen teksti on nähtävillä, joskus (etenkin vanhemmissa aineistoissa) taas ei. Sama aineiston tuottamistapa nykyään koskee myös muualla kuin wikiaineistossa olevia digitointeja: on esim. skannattuja vanhoja kirjoja, joista kuitenkin pystryy tekemään sanahakuja, mutta haussa käytetyt kuvanluvulla luodut tekstit ovat "sumeita". Onko siis tämän perusteella kaikki Wikiaineisto kokonaan kelvotonta, kokonaan kelvollista vaiko tapauskohtaisesti arvioitavaa? --Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 09.10 (EET) @Raid5: unohtui pingata. --Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 09.11 (EET)

Lyhyesti sanottuna: Wikiaineisto ei ole lähde vaan julkaisualusta siinä kuin Archive.org. Arvioinnin kohde on siten se teksti joka siellä on julkaistu. --Abc10 (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 09.20 (EET)

Hyvin kiteytetty. --Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 11.20 (EET)

En kyllä ymmärrä ollenkaan tuota Raid5:n tekemää lähteen poistoa ja korvaamista lähdepyynnöllä. Eihän tuossa ollut lähteenä Wikiaineisto, vaan Tacituksen Keisarillisen Rooman historia, jonka voi lukea monesta muustakin paikasta kuin Wikiaineistosta, joka oli tuossa vain lähteen verkkoversiona.--Fotogurachan (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 10.52 (EET)

Höh! Eihän tekstin tallennusmuodot ole oleellista, vaan sen materiaalin tuottaja ja alun perin tuotetun materiaalin laatu. Vai epäilläänkö tässä jotenkin Wikiaineiston tallenteen olevan väärennetty tms.? --Aulis Eskola (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 17.03 (EET)

Ehkä tässä vain ei huomattu Wikiaineiston sisällön laajakirjoisuutta. Osa aineistosta mahdollisesti ei kelpaa lähteeksi sisältönsä puolesta, osa kelpaa hyvinkin. Ja kun aineiston ikähaitari on laaja, niin osa on voitu kopioida käsin kirjoittamalla, osa kuvanluvulla.--Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 17.06 (EET)

Julkaisualustalla on väliä joissakin tapauksissa, sillä Wikipediaan ei käsittääkseni pitäisi lisätä esimerkki piraattipalveluihin johtavia linkkejä. Kun olen hakenut lähteitä sellaiselta sivustolta, olen jättänyt viitemallineen osoitekentän tyhjäksi. Myös Wikiaineistoon voi julkaista tekijänoikeuksia rikkovaa sisältöä, ja silloinkaan linkkiä ei pitäisi lisätä Wikipediaan. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 11. marraskuuta 2021 kello 17.21 (EET)

Voiko? Millä edellytyksillä? --Abc10 (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 19.01 (EET)

Kyllähän avoimeen vapaasti muokattavaan wikiin voi kuka vain julkaista mitä vain, eikä kaikkia rikkomuksia huomata.--Fotogurachan (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 20.20 (EET)

Ymmärsin siis väärin, kun ymmärsin, että luvan kanssa voi tallentaa. Totta kai mihin tahansa voi tehdä mitä tahansa, rikoksia tehdään tietämäni mukaan joka hetki. Kuulin juuri tuttavaltani viime yönä tapahtuneesta apteekkimurrosta pienellä paikkakunnalla. Mutta sinisilmäisenä olen kuvitellut, että esimerkiksi en.wikisourceen skannattu Britannica on se teksti mitä sen väittää olevansa. Suomenkieliseen Wikiaineistoon olen vahingossa tallentanut tekijänoikeusrikkomuksen, joka pikapikaa (onneksi) poistettiin. Ilmeisesti oletat ja muutkin olettavat, että samaa tehdään tietoisesti eikä tallennuksia kontrolloida. Englanninkielistä en ole seurannut, mutta suomenkielinen Wikiaineisto on niin pieni, ettei kontrollointi takuulla tuota ongelmia – vai luulenko vain? --Abc10 (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 21.16 (EET)

En minä olettanut rikkomusten tahallisuudesta yhtään mitään, enkä tiedä tarkoittiko Paranaja edes tätä alkuperäisessä kommentissaan. Minusta vaan kaikkeen wikiprojektisisältöön kannattaa suhtautua skeptisesti.--Fotogurachan (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 21.30 (EET)

Tekijänoikeusrikkomuksia ei jaotella rikkomuksentuottamuksiin ja tekijänoikeusmurhiin, joten tahallisuus on irreleventtia. Wikiprojektien helppo muokattavuus on toinen ongelma, mutta sen voi kiertää ikilinkkejä käyttämällä. Mikäli Wikiaineistoa siis aiotaan käyttää lähteiden julkaisualustana, pitäisi ensin tarkistaa tekstin tekijänoikeustilanne ja oikeellisuus ja käyttää linkkinä ainoastaan ikilinkkiä. Loppujen lopuksi tekijänoikeudet eivät ole suurin ongelma, vaan aineiston oikeellisuus – siis se, että digitoitu teksti on identtinen alkuperäisen tekstin kanssa. Jos tekstin ensimmäinen versio Wikiaineistossa on väärä, ikilinkitkään eivät välttämättä pelasta tilannetta. Olen huomannut, että Wikiaineistossa ainakin joidenkin kansanlaulujen kohdalla on veivattu edestakaisin eri sanoitusversioiden välillä. Jos tällaista sivua sitten käytetään lähteenä Wikipediassa, kirjoittaja voi valita sivuhistoriasta mieleisensä version, ja tämän koen ongelmalliseksi. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 12. marraskuuta 2021 kello 19.33 (EET)

﹫Urjanhai, Fotogurachan. Aiemmin kertomastani syystä poistin ilmoitukset käytöstä. Seuraan kahvikeskusteluita, linkki käyttäjätunnukseeeni kiinnitti huomiotani. Kommentoin muokkaustani. Pyrin tekemään mahdollisimman selvän yhteenvedon, jossa kuvaan ja toisinaan perustelen tekemääni muokkausta. Yhteenveto: ”harjavallan nimen tausta: −wikiaineisto → lähde-aika & aiheesta muualla +wikiaineisto-rivi. wikiaineiston käyttö lähteenä & linkitys toisiin wikeihin.” Yhteenvedon jälkiosassa viittasin kahvihuoneen arkistoituun keskusteluun, jossa ei tullut konsensusta eikä selvennystä ohjeeseen. Linkki ”Tacitus, The Annals, 2.11” johti muokkaushetkellä virheellisesti suomenkieliseen Wikiaineistoon, jossa ei ollut sivua. Englanninkielinen artikkeli on luotu vuonna 2006. Sitä on muokannut viisi käyttäjätunnusta, kolme IP-osoitetta ja botti. Wikiaineisto on kaikkien muokattavissa ja siten ei ole nykyisen käytännön mukaan sallittu lähteenä. Sivun yhteenvedossa ei ollut mainintaa koneellisesta tekstintunnistuksesta, vaan kielilinkin lisäämisestä, otsikkotason muutoksesta ja testimuokkauksen kumoamisesta. Wikimedian projektit ovat sopivia lisätiedon löytämiseen. On hyvä, että lähteen tiedot voi lukea monesta muustakin paikasta kuin Wikiaineistosta. Yhteenvedon loppuosassa viittasin tähän keskusteluun lisätietoja varten. Mikäli Wikiaineiston käyttö on sallittu lähteenä silloin tällöin, se on verrattavissa Internet Archiveen julkaisualustana tai ei ole jotakin, niin kirjatkaa se käytäntöön, johon voi tarvittaessa vedota. Silloin ei tarvitse aloittaa pitkää keskustelua aina uudelleen tai etsiä vanhoja keskusteluja aiheesta. Tähän kommenttiini ei ole tarpeen vastata, koska perustelin ainoastaan muokkaustani, johon Urjanhai viittasi ja jota Fotogurachan ei ymmärtänyt. Jos perusteluni ovat järjettömiä tai edelleen epäselviä, niin siihen on tyytyminen. Juuri nyt en vastusta enkä kannata Wikiaineiston käyttämistä lähteenä. Seuraan keskustelua ja sen lopputulosta. ---raid5 11. marraskuuta 2021 kello 19.26 (EET)

Sanot ettei kommenttiin tarvitse vastata, mutta yritän nyt silti selvittää tähän miksi minä en ole mielestäni väittänyt että Wikiaineistoa itseään pitäisi koskaan hyväksyä lähteenä tai miksi minusta ei tarvita mitään uutta käytäntöpäätöstä. Kuten itse sanoit, Wikiaineisto ei ole koskaan hyväksyttävä lähde, koska se on vapaasti muokattava: tähän ei tarvita mitään uutta käytäntöä. Tässä tapauksessa kuitenkin lähteenä oli se Tacituksen kirja (tai oikeastaan sen englanninkielinen käännös Annals), joka olisi ihan hyväksyttävä lähde ihan sellaisenaankin ilman mitään linkkiä millekään sivustolle (vaikka olisi tietysti parempi viitata kirjan suomennokseen kuin englanninkieliseen käännökseen). Eihän sellaisenaan ilman linkkiä lähteeksi kelpaava kirja voi yhtäkkiä muuttua epäkelvoksi lähteeksi vain siksi että lähdemerkinnässä on mukana linkki kirjan sisällön kopioineelle epäkelvolle sivustolle, vaan kirja on edelleen hyväksyttävä lähde epäkelvosta linkistä huolimatta.--Fotogurachan (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 20.10 (EET)

Perustelusi ovat päteviä. Ei pitäisi kai kirjoitella tänne ollenkaan silloin kun pitäisi olla tekemässä jotain muuta.--Urjanhai (keskustelu) 11. marraskuuta 2021 kello 21.21 (EET)

Samansisältöisten rivien (solujen) yhdistäminen taulukoissa

Mitä mieltä ollaan samansisältöisten rivien yhdistämisestä taulukoissa, kuten vaikkapa artikkelin Luettelo yleisluistelun Suomen-mestareista taulukossa? Tällä kellonlyömällä on vuosien 1897–1960 mestarien peräkkäisiä rivejä yhdistelty, jos niissä on sama nimi tai seura. Tuoreempia tapauksia ei ole vielä yhdistetty, joten ne toimivat tässä hyvin vertailukohtana. Minua ainakin häiritsee tällaisessa taulukossa tuo rivien väliviivojen hyppely, joka näyttäytyy pahimmillaan vuosien 1956–1960 kohdalla sekä seuramerkintöjen suhteen vuosien 1947–1955 kohdalla (taulukossa mainitut seurat eivät siis ole voittaneet mitään joukkuemestaruuksia vaan ne ovat vasemmalla puolella mainittujen, yksilömestaruuden voittaneiden urheilijoiden edustamia seuroja). --Lax (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 15.12 (EET)

Englanninkielisessä Wikipediassa ainakaan filmografioissa ei ole tapana yhdistää rivejä eli soluja. Täällä olen yhdistänyt sisällöltään samoja rivejä, mutta niiden hahmottaminen on yksilöllistä, joskus olen huomannut saman ongelman. Aakkostava taulukko voi toisinaan selkeyttää näkymää. ---raid5 15. marraskuuta 2021 kello 22.10 (EET)

Tosiaan, tuossa on vielä lisänä se miinus, että jos haluttaisiin tehdä taulukosta lajiteltava (mikä tarjoaisi hyviä lisänäkymiä taulukon sisällön analysointiin), ei se onnistuisi tuollaisten yhdistettyjen solujen kanssa. Muutin nyt myös tämän keskustelun otsikkoa, sillä eri riveillä olevia solujahan tuossa yhdistetään eikä rivejä, ja siitähän tuota siksakkia juuri syntyy. --Lax (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 22.33 (EET)

Minusta tuo siksakki ei ainakaan paranna taulukon luettavuutta, joten siitä voisi luopua. Ja tosiaan lajittelu menee plörinäksi. Ei jatkoon.-- Htm (keskustelu) 17. marraskuuta 2021 kello 05.58 (EET)

Tarkoitatteko lajiteltavalla taulukolla esim. artikkelin Kreikan alueyksiköt "wikitable sortable" -taulukkoa, jossa on käytetty myös tätä rivien yhdistämistä ("rowspan")? Ainakin minulla lajittelu toimii tuossa ihan ok, kun lajittelua klikkaamalla rowspanit katoavat ja yhdistetyt rivit muuttuvat omiksi riveikseen. --Atraie (keskustelu) 17. marraskuuta 2021 kello 12.27 (EET)

Katsos mokomaa! Ainakin minä tarkoitin.-- Htm (keskustelu) 17. marraskuuta 2021 kello 12.39 (EET)

Okei, se onkin noin fiksu vekotin. Kiitos tietämyksen lisäämisestä. Unohdetaan siis tuo lajiteltavuusongelma ja palataan alkuperäiseen kysymykseen, että onko tuo solujen yhdistäminen muutoin visuaalisesti kelpo esitystapa. --Lax (keskustelu) 17. marraskuuta 2021 kello 12.41 (EET)

Mielestäni solujen yhdistäminen todella häiritsevää. Toinen asia joka on mielestäni turhaa on tällaisten luetteloiden wikilinkkien karsiminen. Se ei tuo mitään lisäarvoa luettelolle, vaan lähinnä haittaa kun joutuu hakemalla hakemaan linkkejä. --Ikaro (keskustelu) 18. marraskuuta 2021 kello 21.37 (EET)

Mitä Wikilinkkien karsimiseen tulee, niin ainakin sortable-taulukkojen käytettävyys on mielestäni parempi, jos wikilinkitys toistetaan joka rivillä, jolla joku asia esiintyy. Esim. Wikiprojektissa Wikiprojekti:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan on päädytty siihen, että wikilinkit toistetaan joka rivillä. Tietysti urheilukilpailujen vuosittaiset voittajataulukot luetteloina ovat eri luonteinen luettelo kuin paikkakunnittaiset patsasluettelot. --Urjanhai (keskustelu) 21. marraskuuta 2021 kello 12.38 (EET)

Solujen yhdistäminen on häiritsevää. Minusta on parempi olla yhdistämättä. Mitä tulee sisäisten linkkien karsimiseen, niin sortatessa taulukkoa minusta on parempi, jos joka rivillä on linkit. Ainakin patsasprojektissa on asiasta lyhyesti keskusteltu aikoja sitten täällä ja todettu, että taulukoiden käytettävyys paranee, jos linkkejä ei karsita. Ja muutenkin tuo siksak häiritsee jotenkin silimää. -- Htm (keskustelu) 25. marraskuuta 2021 kello 04.55 (EET)

Ei yhdistelyä ainakaan peräkkäisten eri henkilöiden saman seuran kohdalla. Nyt on kyse yksilökisasta ja tuo saa aikaan taulukkoon vain pahempaa "siksakkia". --Aulis Eskola (keskustelu) 21. marraskuuta 2021 kello 17.08 (EET)

Ainoa kommentti tähän että toivottavasti ei ainakaan usein päivitettävissä taulukoissa käytetä yhdistelemistä. Se tekee muokkaamisesta joskus tarpeettoman hankalaa, esimerkiksi artikkelissa Ubuntu on toisinaan tarpeen poistaa välistä vanhentuneita versioita (lyhyen aikavälin tuettuja versioita) jotta tuon artikkelin sisältö ei paisu tarpeettomasti (versiohistoria erikseen kuitenkin). Ipr1 (keskustelu) 25. marraskuuta 2021 kello 08.45 (EET)

Minun mielestäni versioluettelo oli selkeä. Hahmotamme tosiaan asiat eri tavalla. Minä en ole käyttänyt Ubuntua vuosiin, vaan nykyisin jonkin verran Linux Mintiä. Lisäksi minua kiinnostaa ainoastaan Linux Mintin julkaisutiedot, joten senkään takia en muokkaa enää kyseisiä artikkeleita. ---raid5 25. marraskuuta 2021 kello 21.55 (EET)

Tuossa esimerkissä varsinkin tuen päättymisen kuukauden yhdistäminen on todella omituista. Millä tavalla olennaista on tuen päättymisen sama kuukausi, kun toisella se tapahtui huhtikuussa 2019 ja huhtikuussa 2021? Ne nyt sattuvat olemaan allekkain ja yhdistettävissä vain siksi, että lajittelun perusteena oleva ihan toinen sarake on sattumalta laitattanut nämä sopivaan järjestykseen. Mitä jos kolmannen version tuen päättyminen olisikin sattunut vuonna 2019 ja joku tuntisi pakottavaa tarvetta yhdistää sen ensimmäisen rivin kanssa, kun niissä on sama tuen päättymisen vuosiluku...? --Lax (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 14.09 (EET)

Niin se varmaan on. ---raid5 26. marraskuuta 2021 kello 21.02 (EET)

Palautin tämän keskustelun avauspuheenvuorossa linkkaamani artikkelin versioon, jossa soluja ei ole yhdistetty. Keskustelun kuluessa esiintyneen toiveen wikilinkittää esiintyvistä nimistä muutkin kuin ensimmäinen esiintymä otan jatkossa omissakin muokkauksissani huomioon. --Lax (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 10.17 (EET)

Useimmissa kieliversioissa laadukkaaksi valitut artikkelit?

Satuin eilen muokkaamaan artikkelia Operaatio Ten-Gō, joka on saanut jonkin laatumerkinnän ainakin arabian, englannin, espanjan, indonesian, ruotsin, saksan ja tanskan kielisissä Wikipedioissa. Tästä nousi mielessäni esiin kysymys: mikä artikkeli (tai artikkelit) on saanut kaikkein useimmassa Wikipedian kieliversiossa jonkin laatumerkinnän? Näkeekö tällaista nippelitietoa mistään kätevästi? --Prospero One (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 18.55 (EET)

Wikidatassa on viimeksi 1.1.2020 päivitetty tilasto: d:User:Pasleim/Badge statistics. Varmaan jollain tietokanta-/wikidata-kyselyllä saisi päivitetyn tilaston. Stryn (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 19.18 (EET)

Tässä on SPARQL-kysely https://w.wiki/4Pri . Ensimmäinen luku on, että kuinka monta laatumerkintää sillä on eri wikeissä. --Zache (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 19.39 (EET)

Tuohan on todella kiinnostava lista.--Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2021 kello 20.06 (EET)

Mutta kuinka moni noista on suomiwikissä nolo? -- --Cimon Avaro 21. marraskuuta 2021 kello 18.02 (EET)

Veikkaisin että nuo ovat tärkeinä perusartikkeleina yleensä kohtuullisessa kunnossa. Mutta eri asia onko veikkaus oikea.--Urjanhai (keskustelu) 21. marraskuuta 2021 kello 18.38 (EET)

Voit olla oikeassa että tärkeitä perusartikkeleita kohennetaan. Voi myös olla että niitä kohennetaan koska ne ovat helppoja nakkeja. En sano että niitä kohennetaan koska ne ovat jonkin kiistelyn kohteena,mutta sekin on ihan mahdollista. Tässä on monta tekijää. --Cimon Avaro 21. marraskuuta 2021 kello 20.21 (EET)

Merkittävyys: Rakennukset ja rakennelmat vuosittain

Kysenalaistin luokkaan Luokka:Merkittävyys kyseenalaistettu joukon luokkia, joissa oli luokiteltuna luokkia muotoa Luokka:Vuonna 1899 rakennetut rakennukset ja rakennelmat ja edelleen esim. Luokka:Vuonna 1899 rakennetut rautatieliikennepaikat. Luokat oli aloittanut Käyttäjä:Arla. Oli ehkä turhaa kyseenalaistaa noita noin montaa, varmaan yhdelläkin kyseenalaisrtuksella olisi voinut aloittaa keskustelun. Kun nyt tuli kuitenkin kyseenalaistettua monta, niin keskustelun voinee käydä täällä. --Urjanhai (keskustelu) 20. marraskuuta 2021 kello 09.39 (EET)

Perusteluna siis on, että vuosikohtaiset luokat rakentamisvuoden mukaan ovat käytäbnnössä mahdottomia selata tehokkaasti, eivätkä ne paranna käytettävyyttä, eikä rakennusvuosi luokittele rakennuksia mielekkäästi. Vastaavat luokat vuosikymmenittäin sen sijaan ovat uskoakse3ni mahdollisia selata tehokkaasti, todennäköisesti ne ovat hyvin käytettäviä ja luokittelevat ehkä rakennuksia mielekkäästi. Vaikka vuosikymmen onkin mielivaltainen, se antaa jonkilaista kuvaa asioista. Yksittäinen vuosi on kuitewnkin tässä mielessä satunnainen. --Urjanhai (keskustelu) 20. marraskuuta 2021 kello 09.46 (EET)

Luokille näyttää olevan interwikejä en-wikipediassa ym. Kuitenkin luokien käytrettävyys olisi huono, koska aineistoja on mahdotponta hallita muutoin kuin automaattisilla kyselyillä. Automaattisia kyselyitä taas noiitä taitavat pystyvät tekemään wikidatassa, ja silloin luokittelun asemesta voisi olla parempi lisätä ao. tietoja suoraan Wikidataan. --Urjanhai (keskustelu) 20. marraskuuta 2021 kello 09.52 (EET)

Ja tosiaan noita luokkia näyttää pistokokeena katsoen luodun ainakin en-wikipediassa joskus 2010 paikkeilla, eli aikana ennen Wikidataa. Nykyisessä tilanteessa parempi koti tälle tiedolle on nähdäkseni Wikidata.--Urjanhai (keskustelu) 20. marraskuuta 2021 kello 10.44 (EET)

Ihan hyvä lisäys nuo ovat vuosiluokkiin.--MAQuire (keskustelu) 20. marraskuuta 2021 kello 11.00 (EET)

Eräs käyttäjä oli aloittanut tämän projektin luomalla vuosisataluokkia rakennuksille. Suomestakin on yli 800 artikkelia pelkästään 1800-luvulla rakennettuja joten sellaisenkaan käytettävyys ei kovin hyvä taida olla. Jakaminen alaluokkiin tuntui siinä tilanteessa väistämättömältä ja vuosiluokissakin saattaa olla paljon sivuja. Jos siis vuosisataluokat säilytetään, niin näkisin näillekin olevan käyttöä.--Arla 20. marraskuuta 2021 kello 19.47 (EET)

Välikategoriana noiden välillä olisivat vuosikymmenluokat. Ne siis olivat tuossa mielessäni vaihtoehtona. Tosin nekin saattaisivat pian täyttyä. Mutta jos tuo 800 on lähellä todellista määrää nykyisillä artikkeleilla, niin keskimäärin 80 olisi vielä jotenkin halittvaissa selattavana luokkana. --Urjanhai (keskustelu) 21. marraskuuta 2021 kello 12.22 (EET)

Taitaa mennä jo yliluokituksen puolelle. Jos nuo luokat kuitenkin säilytetään, niin minusta "Vuonna X valmistuneet" voisi olla vähän selvempi sanamuoto kuin "Vuonna X rakennetut". Rakennuksen rakentaminen voi kestää helposti useita vuosia, joskus vuosikymmeniä tai -satojakin, kun taas valmistuminen on ehkä helpompaa ajoittaa tiettyyn vuoteen. Tosin sekin voi tuottaa päänvaivaa, jos rakennus on valmistunut useassa vaiheessa tai sitä on myöhemmin täydennetty tai muutettu. Oikeastaan senkin vuoksi rakennuksia ei ehkä kannattaisi luokittaa ollenkaan rakentamisajankohdan mukaan. --Risukarhi (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 23.16 (EET)

Brittitabloidit lähteenä

Miten meillä täällä suhtaudutaan brittiläisten tabloidlehtien (esimerkiksi Daily Mail, The Sun, Daily Express ja Daily Mirror) käyttöön lähteinä? Seuraan englanninkielistä Wikipediaa lukijana enkä tekijänä, mutta joitakin vuosia sitten puhuttiin juuri Daily Mailin toteamisesta epäluotettavaksi lähteeksi ja aihe valui silloin aina valtamediaan saakka (mm. Guardian). Daily Mail ja kumppaninsa ovat kiistatta aika kaukana suomalaisista iltapäivävastineistaan: ne ovat uutisoinnissaan silmämääräisesti huomattavasti sensaatiohakuisempia ja aggressiivisempia kuin kotimaiset verrokkinsa. Toki myös poliittiset jakolinjat sakeuttavat osaltaan koko brittiläistä mediakenttää. Kysymys juolahti mieleeni, kun taannoin artikkelia Maahanmuuttajat Ruotsissa oltiin muokattu paljolti lähteenä Daily Mail ja sen sensaatioartikkeli ruotsalaisesta maahanmuuttopolitiikasta. --Sakramentti-Jaakko (keskustelu) 23. marraskuuta 2021 kello 14.14 (EET)

En näe kyseisessä muokkausryppäässä yhtäkään Daily Maililla lähteistettyä kohtaa? --Prospero One (keskustelu) 23. marraskuuta 2021 kello 15.56 (EET)

Katsoin ilmeisesti väärin ja viittaukset oli tehty artikkeliin jo aikaisemmin. Daily Mail (viite 35, nimenomaisesti tuo artikkeli) on joka tapauksessa artikkelin käytetyin lähde: siihen viitataan 22 kertaa. --Sakramentti-Jaakko (keskustelu) 23. marraskuuta 2021 kello 16.03 (EET)

Vanhat Suomen kartat commonsissa

Commonsin luokkaa c:Category:Old maps of Finland ei ollut tullut tsekattua muutamaan vuoteen. Sinne on tullut monenlaista uutta. Mm. Suomenmaa-teossarjan Suomen läänien karttoja 1920-30-luvuilta, venäjänkielisiä Suomen sodan meritaisrtelujen karttoja ym. ym. Kannattaa katsoa mitä löytyy.--Urjanhai (keskustelu) 24. marraskuuta 2021 kello 21.55 (EET)

Laajemmista latauksista voi vielä mainita mm. Senaatin kokoelman pitäjänkartaston 1:20 000 1800-luvulta leikeltynä KKJ-lehtijakoon Kansallisarkiston digitaaliarkistosta (Tämän suurtyön näkyy koneellisena massalatauksena tehneen Käyttäjä:Susannaanas, joka jo aiemmin latasi commonsiin Kansallisarkiston digitaaliarkistosta Senaatin kokoelman venäläiset topografiksrtat.) Lisäksi on indeksikarttoja historiallisista lehtijakoisista kartoista ja hyvin monenlaisia yksittäisiä karttoja. Kansallisarkiston kartoille on myös oma tekijänoikeusmallineensa, joka on avuksi jos haluaa itse tehdä uploadausta vaikka vain pienemmälläkin määrällä karttoja.--Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2021 kello 07.54 (EET)

Väritetyt kuvat jääkäriartikkeleissa

Vuosia sitten nimim. Vesteri lisäili artikkeleihin suuren määrän väritettyjä kuvia. Suuri osa niistä oli jääkäriaiheisia, esim. Tiedosto:JP27 kk miehiä.jpg, mutta en muista olivatko kaikki. Muistan että näistä silloin aikanaan puhuttiin, ja mielikuvani on, että ainakin suurin osa Wikipedian käyttäjistä kehotti suosimaan alkuperäisiä kuvia väritettyjen kuvien sijaan. En muista, saatiinko asian tiimoilta sitovaa päätöstä aikaiseksi. Varmaan tässäkin asiassa on tapauskohtainen harkinta paras ohjenuora. Esimerkiksi univormujen kohdalla värittäminen voi olla havainnollista, jos tarkoituksena on nimenomaan kertoa univormun ulkonäöstä. Mutta kaikella kunnioituksella nämä Vesterin väritykset eivät ole ihan parhaasta päästä. Varmasti ihan hyvällä tarkoituksella on ollut liikkeellä ja nähnyt kuvien eteen kovasti vaivaa, mutta ainakin omaan silmääni nämä pastellinsävyt särähtävät ja mieluummin katsoisin alkuperäistä kuvaa. --Miihkali ^{(K • M)} 25. marraskuuta 2021 kello 08.36 (EET)

Olisiko mielestäsi parempi poistaa väritetyt kuvat kokonaan artikkeleista vai yrittää muuttaa niitä kuvankäsittelyllä takaisin mustavalkoisiksi? Vesteri tuskin enää palaa aktiiviseksi, joten häntä ei voi pyytää tallentamaan kuvien alkuperäisiä versioita (sikäli kun hän on edes itse niitä värittänyt). Huomasin, että esimerkiksi kuvan Tiedosto:A b backstrom.jpg on toinen käyttäjä myöhemmin muuttanut rusehtavasta harmaasävyiseksi. --Risukarhi (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 23.36 (EET)

Itse ottaisin kokonaan pois artikkelista, koska ei niitä saa kuitenkaan enää autenttisiksi. Eli riippumatta siitä millä keinoin kuvia parannetaan, niin jos niitä käytetään artikkelissa niin niissä pitäisi lukea, että kuvaa on käsitelty tavalla X. Sama juttu jos kuvaa on jollain automaattisella systeemillä parannettu joka luo pikseleitä tai värejä tyhjästä. (esim 1, 2, 3 (viimeinen vaatii, että zoomaa lähelle jotta efektin näkee) -- Zache (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 13.45 (EET)

Käytännön vinkkejä historiallisiin artikkeleihin

Keskustelu aloitettiin väärässä Kahvihuoneessa (Käytännöt), siirretty tänne.

Muokkaatko sinä historiaan liittyviä artikkeleita? Mitä asioita haluaisit kertoa aloitteleville historiapäivittäjille? Pidän ensin viikolla museoihmisille Wikipedia-työpajan, jossa keskitymme Kymenlaakson historiaan ja heille haluaisin terveisiänne viedä. Yrityshistoriikit ovat minulle hyvin tuttuja, mutta mitä pitää ottaa huomioon, kun kirjoittaa alueiden historiasta? Jjanhone (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 08.53 (EET)

Vinkkejä voi kirjoittaa myös suoraan tänne, niin saatte kreditit itsellenne :). Jjanhone (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 08.56 (EET)

Eikös museoalan ihmisillä ole ole usein historian alan koulutus? On siis opittu, miten historiaa kirjoitetaan, ja on opittu miten lähteet merkitään. Ohje siis: Antaa palaa, kynät sauhuamaan. --Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 10.15 (EET)

Kiitos kannustuksesta Urjanhai :). Kyllä, historia on varmasti heille tuttua, mutta se ei vielä, miten siitä kirjoitetaan tietosanakirjassa.Jjanhone (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 10.30 (EET)

Sekin on luultavasti tieteellisen kirjoittamisen kurssilla opetettu. Silloinhan kun tietosanakirjat vielä olivat paperia, niihin kirjoittaminen oli yksi eri alojen pitkälle ehtineiden opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden tyypillisistä työllistymiskeinoista.--Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 10.35 (EET)

Aina voi vaikka tutkia suositeltuja artikkeleita ja ottaa niistä mallia. --Vnnen (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 00.04 (EET)

Tämmöiset keskustelunaloitukset kuuluvat paremmin esimerkiksi Sekalaista-kahvihuoneeseen, voisitko käyttäjä:Jjanhone itse siirtää keskustelun sinne? Kiitos. -kyykaarme (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 10.31 (EET)

Kielenhuollosta

Ihan vain itsekseni ihmettelin, ovatko tällaiset liki nollamuokkaukset miten tarpeellisia, kun artikkelin läpi lukemalla tein samaan artikkeliin nämä muokkaukset, joiden joukossa on neljä pilkkukorjausta, jotka tuskin vertailussa näkyvät. Molemmista saa yhden pisteen työn sankari -mitalia varten.
Tämä ihmettely heräsi varsinaisesti, kun satuin vilkaisemaan erään sinänsä tarpeellisia artikkeleita tekevän käyttäjän aloitusta, johon tein nämä muutokset, joiden joukossa korjasin tämänkin: "paikallishallintoa johtaa valeilla valittava kylänpäämies", sinänsä hauska mutta ei paikkansapitävä. Tällä en tahdo pilkata käyttäjää vaan kertoa, että hänen tarpeelliset artikkelinsa kaipaisivat jälkiluentaa, jota niihin ei näytä kukaan tekevän. Se vie aikaa, eikä pisteitä kerry kuin se yksi.
Olen niitä joskus korjannut, mutta kun en halua tulla nähdyksi vainoajana, en ole sen enempää ottanut niitä tarkkailun kohteeksi. Olen itse saanut oman osani näistä pisteidenkeräysmuokkauksista, enkä voi olla ihmettelemättä, että jos on tekemisen puutetta, niin todellistakin tekemistä, wikipedian eli lukijoiden kannalta hyödyllistä, olisi. --Abc10 (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 19.20 (EET)

Kirjoitusvirheiden korjaaminen on tarpeellista, vaikka toki olisi hyödyllisempää korjata yhtä useampi kirjoitusvirhe kerralla, jos sellaisia lähitienoolla on. Hyödyllisempää olisi myös oikolukea oma artikkelialoitus kunnolla ennen sen tallentamista verrattuna siihen, että korjailee siitä kirjoitusvirheitä yksitellen ensitallennuksen jälkeen (ja keräilee siten "pisteitä", jos tallennukset joksikin pisteiksi haluaa luokitella) tai jättää virheet muiden korjattavaksi. Mutta jos liian pitkäksi aikaa pysähtyy miettimään, mikä on tarpeellista ja hyödyllistä, ei tule tehneeksi Wikipedian hyväksi mitään. Ei tässä muuta, minä menen nyt tarpeilleni. --Lax (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 19.46 (EET)

Kirjoitusvirheitä voi korjata myös teknisesti kehittyneillä menetelmillä kuten merkkijonohaun avulla, esimerkiksi silloin, kun samantyyppisen kirjoitusvirheen havaitaan esiintyvän useissa artikkeleissa. Nyt tikunnokkaan nostettu muokkaus artikkelissa Solunulkoiset vesikkelit liittyy tähän yhdeksän muokkauksen muokkaussarjaan, jossa on systemaattisesti haettu virhetyyppiä "toimina" (pro toiminta, toiminnan tms.) ja korjattu ne systemaattisesti. Kuten voi havaita katsomalla noita yhdeksää muokkausta, korjaus edellyttää käsityötä, sillä eri kerroilla korjaus on erilainen; botti ei siis sovellu. Tämäntyyppinen käsityö on kuitenkin tehokasta ja sillä saadaan kerralla korjattua sama virhetyyppi useasta artikkelista. Toki samalla voi tehdä muita korjauksia, jos sellaisia sattuu osumaan silmään (kuten näissäkin on tehty, voi ihan sieltä diffeistä katsoa), mutta kysymys on jo tavoitteiltaan aivan erityyppisestä toiminnasta kuin koko artikkelin oikolukeminen. Olikos tässä nyt joku ongelma ja kenellä ja miksi? --Jmk (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 20.10 (EET)

Ja jos taas oikoluetaan artikkelia enemmänkin, niin tokihan sieltä usein parannettavaa löytyy. Tässäkin keskustelun aloittajan jäljiltä oli mainitussa artikkelissa edelleen mm. "kymmenien nanometrin koosta" ja "Solunulkoisia vesikkeleistä on tutkittu". Tämä vain havainnollistuksena siitä, että se "oikoluku" ei suinkaan tarkoita, että kaikki virheet on korjattu. Joskus korjataan yksi virhe, joskus kolme, joskus useampia, pääasia että korjataan eikä rikota. --Jmk (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 20.26 (EET)

Lasketko muokkauksia Työn sankari -palkintoa varten? Minä kun sitä sinulle yritin antaa, niin suutuit, enkä ole sen jälkeen palkintoa jakanut, eikä ole juuri kukaan muukaan. Oliko suuttumus jonkinlainen vitsi tai muuta huumoria? Jos oli, niin nämä "pränkit" kannattaa jatkossa paljastaa vähän suoremmin ja aiemmin.--MAQuire (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 20.00 (EET)

Ihan näin sivuhuomiona, että jos sitä edelleen jaetaan sen jonkun neuvostoliittolaisen mitalin kuvalla, niin olisin ehkä vähän kiikun kaakun itsekin sen suhteen, viitsiikö sellaista ottaa vastaan. Pahempi olisi enää varmaan joku Deutsche Arbeitsfrontin ansiomitalin kuva. --Prospero One (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 00.14 (EET)

En kritisoinut sinänsä, ettei sitä otettu vastaan. Siksi kai en ole kommentin jälkeen sitä jakanutkaan, eikä moni muukaan. Ihmettelin vaan, että itse palkinnon problemaattisuuden esilletuonut käyttää sitä jonain mittarina. Tuo saa miettimään, että oliko hän havaintoineen rehellinen vai oliko ketunhäntä kainalossa ja tuo oli joku ainakin minun ymmärryspiirin yli mennyt parodia.--MAQuire (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 00.26 (EET)

Aa aivan, nyt ymmärsin. --Prospero One (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 00.52 (EET)

En tiennyt että sen jakaminen on lopetettu. Jos siitä on ilmoitettu jossakin, en ole huomannut. --Abc10 (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 08.37 (EET)

En tiedä, missä tuosta olisi pitänyt ilmoittaa. Mieluummin vaikka keskustelusivujen muokkauksia voisi poistaa muokkauslukumäärästä kuin hyödyllisiä vaikkakin pieniä korjauksia artikkeleihin.--MAQuire (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 13.43 (EET)

Aloituskommenttini ydin ei ainakaan tähän mennessä kommentoineille osunut silmään. --Abc10 (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 22.44 (EET)

Mikähän se ydin mahtaisi olla? Kerropa nyt miksi nuo korjaukset ovat sinulle ongelma. Vai ovatko ne? --Jmk (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 23.26 (EET)

Jos tämän idea on olla joku Kafkatrapping-viritelmä, jossa aloitukseen on mahdotonta "vastata oikein", niin suosittelen kyllä jo oikeasti menemään itseensä. --Prospero One (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 00.14 (EET)

Eiköhän tämän pitäisi olla aika selvä: lyöntivirheiden korjaaminen merkkijonohauilla on yksi mahdollinen ja hyödyllinen tapa korjata wikipediaa ja koko artikkelien oikolukeminen on yksi mahdollinen ja hyödyllinen tapa korjata wikipediaa. Molempia voi tehdä ja kumpikin on hyödyllinen ja luultavasti useimmat käyttäjät tekevät ainakin joskus näitä kumpaakin, kaikkien muiden korjasamistapojen ohella. --Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 08.57 (EET)

Juuri näin. Korjaamista voi tehdä eri tavoin ja eri tavoilla on omat vahvuutensa. Keskustelun aloittaja toi asian esiin ikään kuin olisi jokin ongelma siinä että korjataan tyyppivirheitä tehokkaasti, mutta kehotuksesta huolimatta mitään selitystä ei tullut siihen, miksi se olisi ongelma. Jotenkin tulee vaikutelma, että nämä tehokkaat korjaukset tulisi jättää tekemättä, mutta miksi? – Jos jotakuta kiinnostaa tutkia, miten tuollainen hakuperusteinen korjaaminen toimii, niin voi vaikka katsoa nuo edellä mainitsemani 9 muokkausta läpi [5]. Siinä näkee, mitä on korjattu ja miksi (myös muita virheitä siinä sivussa). Sen jälkeen joku voisi listata, mitkä noista 9:stä muokkauksesta olisi pitänyt jättää tekemättä ja miksi. – Jos taas siirrytään tyyppivirhekorjauksista varsinaiseen tekstinhuoltoon, niin esimerkiksi voi ottaa tämän, ks. kohtaa "Historia". Ei kielenhuolto tietenkään ole vain sitä, että korjataan puuttuvat kirjaimet (Trael→Travel, sijaitse→sijaitsee) ja sujuvoitetaan turhat toistot ("Intian osavaltiossa Intian koillisosassa"), vaikka kyllähän nekin tekstiä parantavat; vaan myös kiinnitetään huomiota epäonnistuneisiin lauserakenteisiin, jotka aiheuttavat todellista ymmärryshaittaa lukijalle. Kun lukee ajatuksella, huomaa että virkkeen "kylä on perustettu ennen ... kuningaskunnan perustamista 1500-luvun alkupuolella" voi ymmärtää kahdella tavalla (kylä perustettiin 1500-luvulla, ennen kuningaskuntaa; tai kylä perustettiin ennen kuningaskuntaa, joka perustettiin 1500-luvulla). Tällaisen korjaaminen parantaa tekstiä, mutta silloin pitää lukea ajatuksella ja mahdollisesti tarkistaa lähteestä asti, kumpi tulkinta oli oikea (kyllä, tein niin). Edellinen kielenhuoltaja ei näköjään kiinnittänyt tuommoiseen huomiota. --Jmk (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 15.10 (EET)

Pyrin aloituksessa kahden esimerkin avulla kiteyttämään ongelman, mutta nähtävästi en onnistunut, koska joku mieluummin kaivaa motiivejani (mikä on ollut eston uhalla kiellettyä). Artikkelien taso ei mielestäni parane keskittymälltä aaa- ja taitelija-tyylisten lyöntivirheiden metsästämiseen ja keskustelusivujen täyttämiseen turhilla kommenteilla. Esimerkkien avulla halusin havainnollistaa, että kokonaisten artikkelien läpilukemisella löydämme lukijan kannalta vakavia ongelmia. Kertalukemisella kaikki ongelmat eivät tietenkään korjaannu. Toivottavasti joku muukin saa ajatuksistani herätteen. Kiitän kommenteista, nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin. (Jos kirjoituksissani on h-ongelmia, syynä on h-näppäimen jumittuminen, yritän parhaani mukaan huomata ne itse.) – Abc10 (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 10.12 (EET)

Jatkan nyt kuitenkin hiukan Tuo on aivan totta, ja oikeastaan olin vähän siihen tulossakin. Eli huono tai moniongelmainen artikkelihan ei siitä parane, jos sen kirjoitusvirheet puleerataan (heräsin tähän joskus, kun huomasin että jossain artikkelissa huonon kieliasun ohella itse asiassa koko artikkelin sisältökin oli täyttä kökköä, ja oikeampi ratkaisu olisi ollut jättää se silleen todistamaan itsestään, koska (niin kuin Lönnrot tai joku lainasi sanalaskua) "aine eräs ei pöyhien parane". Mutta samalla kuitenkin lyöntivirheitä tai joskus tavallisia oikeinkirjoitusvirheitäkin on muuten hyvin kirjoitetuissa artikkeleissakin. --Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 13.37 (EET)

Moniongelmaisten kohdalla se on toki täysin turhaa korjata yksittäisiä kirjoitusvirheitä, jos todellisuudessa koko artikkeli on puhdasta soopaa. Mutta ei sitäkään oikein voi tuomita, vaikka erityistä hyötyä tuollaisesta ei ole. --PtG (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 15.21 (EET)

No niin, kehkeytyneestä keskustelusta ymmärrän konsensukseksi, että hakuperusteiset korjaukset ovat yhteisön mielestä OK ja ei ollutkaan mitään syytä, miksi ne olisi pitänyt jättää tekemättä. (Miksi olisikaan?) Asiasta kiinnostuneille tässä taas eiliseltä esimerkkisetti 23 korjausta. Voi katsoa läpi ja miettiä: (1) Olisiko korjaukset pitänyt jättää tekemättä, miksi? (2) Homman tehokkuutta eli muutaman minuutin työllä saatiin 23 kirjoitusvirhettä korjattua – samassa ajassa ei paljon ehdi täydellistä oikolukua, joten hausta on tosiaan hyötyä korjauksessa, jos hakuja osaa tehdä. Jos joku ei osaa tehdä hakuja niin se hänelle suotakoon, mutta ne jotka osaavat voivat käyttää niitä, voivat niiden avulla tehdä tällaista työtä tehokkaasti eikä se toivottavasti kaiva kenenkään napaa. (3) Olisko homman voinut tehdä vielä vähemmällä työllä botilla? Eipä juuri, sillä massa on kohtalaisen pieni (parikymmentä) ja korjaukset joka kerta erilaiset, eli vaatii sen ihmistyön. (4) Vielä aspekti, joka ei keskustelussa noussut esiin: Kun tehdään systemaattista korjaustyötä, niin korjaajan ammattitaitoa on osata keskittyä siihen työhön, jota on silloin tekemässä, eikä lähteä samalla hosumaan sellaisia "kielenhuoltoja", jotka olisivat oikeasti vaatineet enemmän ajatusta ja ajankäyttöä. Silloin voi helposti käydä niin, että puoliksi ajateltu "kielen korjaus" onkin kielen tai tietosisällön rikkominen. Näitä on valitettavasti nähty ihan riittämiin. Siksi: korjatessa keskity siihen, mitä olet tekemässä. --Jmk (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 13.00 (EET)

En nyt malta olemasta kommentoimasta tähän aiheeseen. Olen wikipediassa lähinnä keskittynyt huvikseni lukemaan artikkeleja. Huomatessani kirjoitusvirheen tai selvän kielioppivirheen olen usein korjaillut niitä. Tähän asti olen ajatellut tekeväni hyvää sillä. Tämän keskustelun luettuani saan vähän semmoisen käsityksen että se olisikin jostain syystä väärin. En yleensä korjaa "systemaattisesti" taikka käytä haku-toimintoja, koska en ole wikipediassa käymässä läpi artikkelien kirjoitus/kielioppi -virheitä, vaan lukeakseni artikkeleja. Sitä vaan en käsitä, keneltä se on pois jos artikkelissa on muokkauksen jälkeen yksi tai kaksi kirjoitusvirhettä vähemmän? Mitä haittaa siitä on? Aiheuttaako automaattiseulottu käyttäjä työtä jollekin näin tehdessään? Minua ainakin häiritsee se, että törmään lukiessani kirjoitusvirheisiin, olen ajatellut niitä korjatessani ettei seuraavan lukijan tarvitse jumittaa niihin artikkelissa. Toivottavasti tätä minun kommenttiani ei nyt ammuta aivan seulaksi, aika paljon keskusteluja wikipediassa lukeneena, tuntuu että täällä on kovin monta tapaa tehdä asioita väärin.--Karhennettu turtana (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 14.43 (EET)

Älä nyt turhaan huolestu. Kirjoitusvirheiden korjaaminen on edelleenkin täysin oikein, hyväksyttyä ja toivottavaa, tekipä sitä satunnaisesti tai systemaattisesti. Voit siis hyvillä mielin jatkaa hyödyllistä työtäsi. Näin minä ainakin tämän keskustelun tuloksen tulkitsen, kun katsotaan mitä muut kuin keskustelun aloittaja ovat lausuneet. --Jmk (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 14.48 (EET)

Mikä tahansa muokkaus on aina jonkun mielestä väärin. Ei siitä kannata itseensä ottaa. J.K Nakkila (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 15.00 (EET)

Musta erittäin hyvä nosto käyttäjältä Karhennettu turtana (inspiraatio tullut Carl Barksin vai Don Rosan sarjakuvasta?). Varsinkin satunnaiset muokkaajat saattavat korjata yksittäisiä kirjoitusvirheitä, ja jokainen käyttäjällä näkyvä korjaus on aina hyväksi, vaikka yksittäisen typon korjauksia ketjun aloittaja kritisoikin. Eli artikkelien kehittämiselle vahva kannatus! On muutos sitten pieni tai suuri. --PtG (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 15.19 (EET)

Lopuksi: Koska (liki) nollamuokkauksia jotkut pitävät hyvinä, ne olisi ainakin merkittävä p-kirjaimella pieneksi Ohje, esim. tällaiset. Sen sijaan kumoustoiminnon käyttäminen tai sivun siirto uudelle otsikolle ei mielestäni ole p-merkinnän arvoinen pieni muutos, ja on virhe merkitä sellaista pieneksi. --Abc10 (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 05.47 (EET)

Viitemallineiden "siistiminen"

On olemassa tapa, että artikkelien muun fiksauksen ohessa "siistitään" viitemallineita poistamalla niistä tyhjiä kenttiä. Mielestäni tämä ei ole tarpeen. Usein on tullut tarvetta täydentää jotain viitettä ja tämä teettää silloin suurta ja täysin tarpeetonta lisätyötä kun joutuu lisäämään kertaalleen pois "siistittyjä" tarpeellisia kenttiä.--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 08.53 (EET)

Erityisesti yllä mainittua tarvetta korostaa se, että kulttuuriperinnön digitointi samoin kuin uusien ja joskus vanhojenkin kirjojen ja lehtien julkaisu myös netissä etenee sitä vauhtia, että alkaa olla täysin mahdotonta ennakoida tai arvata, onko joku kirja tai lehti myös netissä tai tuleeko se sinne. Esimerkiksi juuri hiljattain huomasin ilmiön, että laadukkaat kustantajat (kuten esim SKS: https://oa.finlit.fi/ ) saattavat laittaa ei kovinkaan vanhoja tärkeitä tietokirjojaan jälkikäteen pdf-muodossa nettiin ja sama koskee tieteellisiä aikakauslehtiä ( https://journal.fi/ ) ja vanhempaa kirjallisuuutta taas digitoivat monetkin tahot, etenkin julkiset kirjastot ja niiden yhteenliittymät ym. Kuitenkjin nettijulkaisujen ohella tarve täydentää viitemerkintää voi syntyä myös lukemattomista muista syistä. --Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 09.20 (EET)

Kannattaa myös miettiä, helpottavatko siedettävän lyhyet viiterimpsut enemmän muiden muokkaajien työskentelyä kuin lisäävät viitetietojen täydentäjän työtä. Eivätköhän niitä viitetietoja useimmiten täydennä sellaiset käyttäjät, joilla on valmiina kuva siitä, millaisiin kohtiin tarvittavia lisätietoja tarvitsee lisätä, ja jos on unohtunut, niin yhdellä klikkauksella työkaluriviltä asia selviää. Artikkeleja aloittaessani karsin heti ison osan tarpeettomista viitekohdista pois ja lehtiviitteistäkin www:hen liittyvät kohdat, jos olen käyttänyt lähteenä paperilehteä. Pelkkä ennestään artikkelissa olevien viiterimpsujen siistiminen toki on sikäli lukijan kannalta nollamuokkaamista, että muutokset näkyvät vain koodissa. --Lax (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 10.34 (EET)

Yllä esitetyin perustein pidän parempana sitä, että viitteiden antaa olla "siistimättä". Se "siistiminenhän" päin vastoin turhaan vaikeuttaa muiden muokkaajien työtä, niin kuin yllä osoitin. Eihän kukaan lue wikitekstiä esteettisessä mielessä.--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 10.46 (EET)

Näitä perusteitahan ei ollut yhtä suuressa määrin silloin kuin tuo perinne syntyi. Olosuhteet siis ovat muuttuneet.--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 10.48 (EET)

En tiedä, onko tässä kyseessä jokin kummoisempi perinne, enkä ole sen syntyyn ja historian pituuteen perehtynyt. Mutta wikitekstin mainitessani en puhunut esteettisyydestä vaan käytettävyydestä. Liika turha kama sotkemassa näkymää haittaa ja hidastaa työntekoa, ja tiedon lisääminen ja korjaaminen wikitekstistä on paljon yleisempi toimenpide kuin olemassa olevien viitetietojen täydentäminen. --Lax (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 11.53 (EET)

Jos vanhoja kirjoja löytyy digitoituna, on helppo lisätä mallineeseen "www =", muutahan siihen ei kai tarvita. Kun artikkelissa on mallineissa toisinaan kymmeniä tyhjiä otsikoita, niiden poistaminen tosiaan siistii wikitekstiä eikä vain "siisti". Monet siistivät mallineet valmiiksi ennen tallentamista, ja muokkausruudun alla olevat valmiit mallineet ovat muuten jo valmiiksi siistittyjä. --Abc10 (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 12.02 (EET)

Pitää kai katsoa, miten näkemykset jakautuvat. Kun on kahta näkemystä ja molemmille on esitetty perusteluja niin jää katsottavaksi vain, että kumpaa näkemystä kannatetaan enemmän ja pystytäänkö perusteluilla selkeyttämään näkemyksiä. --Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 13.06 (EET)

Oma perusteluni äskeisiä perusteluja vastaan on, että wikitekstimuotoiset viitteet ovat sotku joka tapauksessa, ja silloin siis tyhjiä kenttiä pois napsimalla sotku ei siitä mitenkään merkittävästi vähene. Sen sijaan turhaa edestakaista työtä tulee kun kenttiä kuitenkin jatkuvasti joudutaan palauttamaan.--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 13.10 (EET)

Ne jotka viitemallineita käyttävät yleensä myös tietävät mitä parametreja niihin kuuluu tai heillä on ”luntti”. Onko sinusta esimerkiksi tarpeen olla jokaisessa verkkoviitteessä parametri | Tiedostomuoto = vaikka sitä ei tarvita varmaan kun 1–2 prosentissa artikkeleita. Jos kaikki parametrit laittaa tuolta {{Verkkoviite}} mallineen sivulta mukaan ja ne lähteet ovat vielä leipätekstin seassa niin tuloksena on melkoinen sekasotku. --Linkkerpar™ 27. marraskuuta 2021 kello 13.25 (EET)

Jokainenhan suurin piirtein muistaa mitä kenttiä viitteissä on, mutta mitään lisäarvoa ei nähdäkseni ei ole joko opetella niitä merkkijobnoina ulkoa tai käyttää jotain erillistä "lunttia" tai käydä jostain (viime kädessä tietysti mallinesivuilta) katsomassa tai (niin kuin usein joutuu tekemään) avata uusi tyhjä malline viereen, kun kaikista näistä turhista manöövereistä päästään pidättymällä tarpeettomasta kenttien napsimisesta. Tietenkin mallineita käyttäessä joutuu muutenkin jatkuvasti käymään mallinesivuilla katsomassa ohjeita, koska jokaisen mallineen jokaisen kentän oikeaa täyttötapaa kukaan tavallinen ihminen ei voi muistaa ulkoa, mutta ehdoin tahdoin tätä työtä on aivan turha lisätä. Haitta on silloin aina suurempi kuin oletettu hyöty, koska ei kukaan sitä wikitekstin ilmavuutta ja esteettisyyttä ihastele vaan nopeaa ja sujuvaa työprosessia. --Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 13.45 (EET)

Eikö nuo parametrit löydä paremmin kun kirjottaa Wikipedian joka sivulla näkyvään hakukenttään Malline:Verkkoviite, ei tarvitse edes loppuun asti kirjoittaa, ja avaa sen toiseen tabiin tai merkitsee mallineen sivun sivun kirjanmerkkeihin. --Linkkerpar™ 27. marraskuuta 2021 kello 14.05 (EET)

Ihan sama mitä konsteja käyttää, mutta miksi käyttää konsteja, kun siltä vältyy antamalla mallineen olla alun perin. Eiväthän ne tyhjät kentät siellä kenenkään päälle käy.--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 18.52 (EET)

Ei niitä siis lukijoiden takia siistitäkään. Miksihän näitä tällaisia uudistuksia haluavat ne joilla yleensä ei ole aikaa muokata artikkeleita? --Linkkerpar™ 27. marraskuuta 2021 kello 19.11 (EET)

Jos haluat tuolla sanoa, että en tiedä mitään artikkeleiden muokkaamisesta, koska ewn "yleensä" muokkaa artikkeleita, niin olet ymmärtääkseni täysin ja kokonaan väärässä. Kun tarkistin nyt tätä kommenttia varten muokkaukseni, niin artikkeliavaruuden osuus muokkauksistani on näköjään vieläkin 52,5 ja jos mukaan lasketaan lisäksi luokat, mallineet ja tiedostot, niin tulee 57,1 % vaikka juuri viime aikoina aikaa laajoihin artikkelimuokkauksiin on ollut vähemmän. Sinulla artikkelimuokkausten osuus näkyy olevan 72,3 % ja kun lisätään tiedostot (sinulla kunnioitettava 10,2 %) ja luokat ja mallineet, niin tulee kunnioitettava 82,7 % sisältömuokkauksia. Mutta kun olet muokannut lyhemmän aikaa, niin minulla on edelleenkin yli puolet enemmän sisältömuokkauksia. Eli on siis turha väittää että puhuisin teoriaherrana vailla todellista kokemusta sisältömuokkauksesta.--Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2021 kello 11.25 (EET)

Tietosanakirjan lukijallehan tuo on täysin yhdentekevää: viitemallineiden pituus tai lyhyys ei näy lukutilassa. Jos muokkaajan muokkausnäkymää haluaa selkeyttää, niin fiksuin ja tehokkain tapa on siirtää viitemallineet kokonaan artikkelin loppuun tähän tapaan. Diffistä näkee, miten paljon näkymä selkeytyy: leipätekstin seassa on vain siistejä lyhyitä merkintöjä tyyliin <ref name=espoonperinneseura/>, <ref name=HS/>, jolloin muokkaustilassakin oikeasti näkee leipätekstin. Tyhjien parametrien poistelulla ei saada samaa aikaan. Näin siis, jos oikeasti halutaan selkeyttää muokkausnäkymää eikä vain puuhastella. --Jmk (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 14.37 (EET)

Visuaalinen muokkain ei kuitenkaan tue tuota viittaustapaa, joten en suosittele sitä käyttämään. Stryn (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 14.45 (EET)

Viitteiden merkitseminen artikkelin loppuun on kuitenkin käytännössä Wikipedia:Merkitse lähteet#Viitteiden määrittely artikkelin lopussa ohjeistettu ja kyseistä tapaa käytetään fi-wikissä aika laajasti. Visuaalinen muokkain näyttää nuokin viitteet, se ei vain osaa muokata niitä. --Jmk (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 15.59 (EET)

Noita <ref name="HS" /><ref name="Yle" />-tyyppisiä viitteitä saisi muuten vieläkin lyhennettyä, jos tänne tuotaisiin monista wikeistä löytyvä malline {{R}}, joka toimisi näin: {{R|HS|Yle}}. --Atraie (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 17.29 (EET)

Tuo on aivan totta. Tätä tapaa monet käyttävät ja se oikeasti tuottaa kätevän näkymän. --Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 19.15 (EET)

Yksittäisten parametrien lisäämistä havainnollistava GIF-tiedosto

Aiheesta on muuten käyty keskustelua aiemmin tänä vuonna täällä. Noiden poistettujen parametrien takaisin lisäykseen liittyen: Olen aloittanut tuomaan tänne en-wikin CharInsert-työkalua, jota olen muokannut vastaamaan meillä nyt käytössä olevaa Edittools.js-muokkauspainikkeiston painikkeita. Olen lisännyt siihen yhtenä uutena ominaisuutena juuri tuon yksittäisten parametrien helpon lisäämisen: havainnollistava GIF-tiedosto. --Atraie (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 17.29 (EET)

Tuo taitaa olla ensimmäinen mahdollisesti kätevä systeemi, jolla poistettuja ta puuttuvia kenttiä voi lisätä. - Paitsi jos se samalla saa näkymän tahmaamaan. Joskus vuosia sitten kokeilimn pienoisohjelmaa joka näyttää erilaiset wikitekstin osat muokkaustilassa eri väreillä, ja se oli muuten kätevä, mutta kun se ainakin silloin aikoinaan sai näkymän tahmeasti latautuvaksi, niin sitä ei tullut kauaa kokeiltua. En tiedä voiko tässä olla samaa ongelmaa tai esiintyykö tuota ongelmasa ylipäätään enää nykyään. Pitää siis kokeilla tuota. --Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 19.05 (EET)

Yksi tehokkaimmista tavoista lisätä tyhjiä kenttiä viitteisiin olisi, että visuaalinen muokkain loisi automaattisesti kaikki mahdolliset kentät. Nyt se luo vain täytetyt kentät.--MAQuire (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 13.55 (EET)

No, se nyt ainakin vaatisi konsensuksen siitä, että tyhjät kentät ovat tarpeen. Itse lähdin aloituksessani siitä, että tavallisin tapa lisätä viitteitä on viitepainike wikitekstin muokkaustilassa, enkä ottanut huomioon sitä, millä tavoin viitteiden lisäys tapahtuu visuaalisessa muokkaimessa, enkä myöskään ollut tietoinen tuosta uudesta työkalusta.--Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 19.36 (EET)

Aikaisemmin olen poistanut parametrin tyhjiä arvoja ja määritellyt viitteet artikkelin loppuun viite-erottimella. Jos keskustelussa päädytään vastakkaiseen tulokseen, joka kirjataan käytäntöön merkitse lähteet, niin voin jatkossa lisätä kaikki parametrit. Esimerkiksi suomenkieliseen lähteeseen merkitään parametri kieli ilman arvoa, koska lähteen kieli voi muuttua. Sitten siirrän viitteet takaisin leipätekstiin ja poistan viitenimet, jos niitä ei käytetä toistuvasti. Minun mielestäni tämä ei ole järkevää, mutta jonkin ajan kuluttua hyväksyn muutoksen. ---raid5 27. marraskuuta 2021 kello 23.37 (EET)

Huom. tämä oli tartkoitettu yhteenvedoksi aiemmasta keskustelusta. Jos olette lukeneet aiemman keskustelun niin tätä ei tarvitse lukea. Koska alun perinkin oli eri näkemyksiä, niin jokainen saa luonnollisesti tässä keskustelussa kannattaa sit ämenettelyä, jota pitää parhaana, ja sanoisin, jopa että niin pitää tehdä. Todellinen näkemysten jakaumahan lopulta ratkaisee, sekä ennen muuta esiin tuodut perustelut. Erityisesti voi ja ensisijaisestii pitääkin esittää perusteluja suuntaan tai toiseen. Nytkin jo saatu hyviä perusteluja eri suuntiin ja ne ovat muuttaneet ainakin omaa käsitystäni kokonaisasetelmasta.

Selvää on, että niitä kenttiä voi poistaa, joille ei varmasti tule käyttöä, mutta ainakin seuraavat tapaukset toistuvat jatkuvasti: a) Viitemalline on syystä tai toisesta täytetty puutteellisesti, tai vaikkei puutteellisesti, niin joku, jolla on sama lähde käsillä, syystä tai toisesta haluaa täydentää tai tarkentaa viitemerkintää tavalla tai toisella. Perustelu: Tällöin on järkevää, että mahdollisuus tietojen täydentämiseen jätetään. b) joku on käyttänyt lähteenä papeerijulkaisua (kirja tai lehti), ja haluaa kertoa, että on käyttänyt paprerivrersiota. Kuitenkinki lähteestä onkin ollut ollut koko ajan olemassa tai siitä tulee myöhemmin nettiversio. Perustelu: Kummasta on silloin lukijalle suurempi hyöty: että kerrotaan, että on käytetty paperiversiota mutta ei kerrota, jos osoittauutuu, että onkin nettiversio vai että kerrottasan kaikenmuotoiset versiot ja lukija voi käyttää sitä, jonka onnistuu parhaiten tavoittamaan. Silloin varsinkin mekaaninen, kaikkien jonain hetkenä tyhjinä olevien kenttien poistelu lukijalle näkymättömästä wikitekstisä on turhaa ja vaikeuttaa tarpeettomasti viitteiden täydennystä kun mallineen voi pienemmällä vaivalla jättää koskematta, jos ei ole varmuutta siitä, voiko jokin kenttä joskus täyttyä. Kukaan ei esteetisesti ihaile wikitekstin tiiviyttä, ja työ on suuri lisätä poistettuja parametreja käsin. Lisäksi wikiteksti on joka tapauksessa hankalaa, ja muutama tyhjä kenttä sinne tai tänne ei käytännössä vaikuta mitään, ja mahdollinen hyöty joka tapauksessa menetetään, kun poistetut kentät joudutaan jatkuvasti palauttamaan käsin paljon suuremmalla työllä. Tämän vaivan turhuus korostuu, kun yhä suurempi osa lähteistä on myös netissä tai tulee myös nettiin. Lisäksi (tämä on vanhastaan tiedossa ollut asia, mutta tässä keskustelussa nyt uutena esiin tuomani peruste) jos haluaa wikitekstistä selvempää on ainakin aiemmin ollut pienoisojelma, jolla saa wikitekstin eri elementit näkymään eri värisinä. Tämä tosin ainakin joskus monta vuotta sitten tahmasi niin, ettei sitä viitsinyt käyttää tahmaamisen takia. Nyt voisi tarkistaa, tahmaako se edelleen vai onko esim. netti jo nykyään nopeampi.

Kuitenkin vastaperusteluja (keskustelussa nyt esiin tuotu): Vastaperustelu 1: On työkalu, jolla puuttuvia kenttiä voi lisätä (yllä). Tämä opn uusi perustelu,joka muuttaa kokonaisasetelmaa. Mutta vastaperustelun vastaperustelu: Miksi poistaa mekaanisesti kaikkia jonakin ajanhetkenä tyhjinä olevia kenttiä sittenkään, koska eivät ne siellä wikitekstissä kuitenkaan käy kenenkään päälle, ja vikitekstin malline rimpsut ovat pitkiä joka tapauksessa. Mutta vastaperustelun vastaperustelun vastaperustelu: jos uusi työkalu toimii tahmaamatta, sen käyttö voi ejkä tulla kysymykseen.

Ja vastaavasti lisäperustelu (vanhastaan tiedossa ollut asia, mutta tässä keskustelussa nyt uutena argumenttina esiin tuotu): Jos haluaa käyttää viitelistaa artikkelin lopussa, niin se ilmavoittaa wikitekstiä oikeasti ja helpottaa muokkausta oikeasti eikä vain leikisti ja marginnaalisesti. Viitelista on kuitenkin vähän vaikea käyttää ja opetella, siksi sitä ei ehkä voi vaatia, mutta ilman muuta sitä voi suositella.

Mutta Vastaperustelu 2 (itselleni uusi asia, ehkä joillekin muillekin): sanotaan että visuaalinen muokkain ei tue reflistiä. --> Kysymys: ---> Miten tämä käytännössä ilmenee ja miten se vaikuttaa muokkaamiseen visuaalisella muokkaimella? (Ref name-tageja se ilmeisesti tukee, eli kyse siis lienee juuri listasta lopussa). Tämä vaatii nyt avaamista, eli mikä on se vaikutus jonka tämä tuottaa visuaalisen muokkaimen käytölle? Itse esim. olen ollut laiska, ja jos artikkelissa on ollut reflist, niin olen joskus saattanut lisätä uusia viitteitä tekstin sekaan tavalliseen tapaan. Jos sama onnistuu visuaalisella muokkaimella, niin silloinhan ei pitäisi olla ongelmaa. Eli mikä siis nyt on se tarkka yhteensopimattomuus? Sekö, että jos haluaa kaivaa jonkun käytössä olevan viitteebn reflististä, niin sekö on se, mikä ei onnistu? --Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2021 kello 09.36 (EET)

Jaksaako joku oikeasti lukea tuon? --Otrfan (keskustelu) 28. marraskuuta 2021 kello 09.47 (EET)

En minä ainakaan. Palaan artikkelien pariin. --Lax (keskustelu) 28. marraskuuta 2021 kello 09.49 (EET)

Millä mistään voi keskustella, jos ei mitään jaksreta lukea? Jokainen lukee päivittäin sekä wikipediassa että sen ulkopuolella sekä työssä etä vapaa-ajalla pasljon pidempiä tekstejä. --Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2021 kello 09.52 (EET)

Viisi tekstikappaletta, joissa omalla näytölläni 17 riviä. --Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2021 kello 09.53 (EET)

Toista sivua A4-tekstiä. Ja on vapaa-ajalla tullut luettua tuhatsivuisia kirjojakin, mutta ei se tarkoita että tuhatsivuiset keskustelukommentit olisivat toivottavia. Jos joku normaalikeskustelussakin esittää tunnin puheen, niin keskustelusta tulee luento. Ihan mielenkiintoisia nekin joskus, mutta kaikella on aikansa ja paikkansa. --Otrfan (keskustelu) 28. marraskuuta 2021 kello 09.58 (EET)

Niin kuin jo kerroin muokkausyhteenvedossa niin tuo oli tarkoitettu yhteenvedoksi tähänastisesta keskustelusta. Lisäsin nyt varoituksen tästä vielä kommentin alkuunkin.--Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2021 kello 10.59 (EET)

Pitäkää tunkkinne.--Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2021 kello 09.54 (EET)

Kommentoin samoin: Pitäkää tunkkinne. Olen muokannut ainakin vuoden 2020 tammikuusta viitteiden osalta kyseisellä tavalla. Vaikka puuhasteluni haitallisuudesta ei ole huomautettu keskustelusivullani tai annettu ”suositusta”, niin nyt on ilmennyt sen olevan muiden toiminnan hankaloittamista. En halunnut vastakkainasettelua, vaan selkeyttä muokkaamiseen. ---raid5 5. joulukuuta 2021 kello 22.17 (EET)

Wikipedia(kin) on valtaisa ryteikkö, eikä täällä kaikki tule heti kaikkien tietoisuuteen, mutta silloin kun tulee, on aika kommentoida. --Lax (keskustelu) 5. joulukuuta 2021 kello 23.00 (EET)

Jatkaa muokkaamista rohkeasti. Yksi käyttäjä on yksi käyttähjä ja toinen käyttäjä on toinen käyttäjä. Ei täällä kukaan, sen paremmin ylläpitäjä kuin ei-ylläpitäjä päätä yyksinään mitään. Jos muokkauksesi eivät häiritase ketään muuta kuin yhtä käyttäjää, joka sattuuolemaan ylläpitäjä, niin anna palaa. Miksi "korjata" sellaista mikä ei ole rikki? Minä aloitin tämän keskustelun käytännön perusteilla, nyt tämä on edennyt pilkunviilaamiseen ja rikkiolemattoman korjaamiseen. --Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2021 kello 08.27 (EET)

Mieluummin kehotus ottaa huomioon muut käyttäjät kuin kehotus muokata rohkeasti ja "anna palaa", joilla kyllä saa syntymään ongelmia. Erilaiset wikitekniset keksinnöt voivat olla jonkun mielestä käteviä, mutta ne synnyttävät ylenmääräistä koodia wikitekstiin ja tuottavat perusmuokkaajille ymmärtämisvaikeuksia. --Abc10 (keskustelu) 6. joulukuuta 2021 kello 08.42 (EET)

No, konsensuksella päätetään. Kuitenkinhan tuo viitelista nimenomaan vähentää koodia wikitekstissä, mutta on jonkin verran konstikas käyttää, ja siksi kaikkia ei voi vaatia käyttämään sitä, mutta silti ei ole tarvetta myöskään kieltää sitä. Käyttäköön siis kukin mitä haluaa.--Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2021 kello 08.52 (EET)

Yhtä laillahan pari muutakin konstikkuudeltaan samantasoista juttua, joiden opettelu tuottaa hiukan työtä, mutta joita viitrelistasta poiketen ei pysty olemaan käyttämättä, ja siksi jokainen joutuu nee jossain vaiheessa opettelemaan, eli ref name tagit ja viittaukset saman kirjan eri sivuilla lyhyillä viitteillä (esim. Virtanen 2020 s. 17-18), eikä koko viite toistamalla. Mutta kun tässä ei ole paakkoa (so. kumpikin tuottaa saman näkymän), ja kummastakin on hyötynsä eri tilanteissa, niin kumpikin sallittakoon tasavertaisesti.--Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2021 kello 09.00 (EET)

En osannut ilmaista itseäni niin, että viestini ydin tulisi ymmärretyksi [tähän kuuluu sitaatti Wiiolta], mutta eiköhän tämä asia ole nyt loppuun kaluttu. --Abc10 (keskustelu) 6. joulukuuta 2021 kello 11.05 (EET)

Sinä annat nyt Raid5:lle ristiriitaisia ohjeita, kun toisaalla tässä keskustelussa kirjoitat että käytäntösivulle voisi lisätä ehdottamasi tekstin "on suositeltavaa noudattaa pääsääntöisesti artikkelissa jo olevaa viittaustapaa. Yksittäisen artikkelin tai artikkelijoukon viittaustavasta voi tarvittaessa keskustella", mutta kehotat kuitenkin Raid5:tä jatkamaan artikkelijoukkojen viittaustavan muuttamista. Ja nyt kun siitä on keskusteltu ja viittaustavan systemaattista muuttamista on vastustettu (muutkin kuin minä), niin miksi on mielestäsi hyvä idea jatkaa niiden muuttamista systemaattisesti ilman keskustelua - tai tässä tapauksessa keskustelusta ja siinä esitetystä vastutuksesta huolimatta? kyykaarme (keskustelu) 6. joulukuuta 2021 kello 11.38 (EET)

Se oli vasta ensimmäinen ehdotus, mutta en näe siinä ristiriitaa, koska suositus noudattaa pääsääntöisesti on eri kuin kielto tai käsky. Ja tarvittaessa tarkoitti sitä keskustella voi tarvittaessa, koska pidin liian byrokraattisena, että muokkauksiin pitäisi kysyä etukäteen lupa. Eli keskustella voidaan, jos joku katsoo olevan tarvetta. Se on silloin keskustelua kussakin tilanteessa. Mutta tämähän nyt oli ehdotus, joka vielä ei ole voimassa. Laskutoimitusta siitä kuka mitäkin missäkin asiassa tässä keskustelussa on kannattanut, en ole vielä tehnyt, tämähän alkoi keskustewlulla yhdestä asiasta ja siirtyi sitten keskusteluun toisesta asiasta, ja itse olen laskenut, että vapauttakin on kannatettu. Olen myös todennut, että en-wikin käytäntö tässä asiassa on hyvä lähtökohta, mutta kun asia on keskeneräinen, niin sinun suosituksesi jollekin käyttäjälle ei ole yhtään sen enempää lainvoimainen kuin minunkaan suosituikseni jollekin käyttäjälle (koska sinähän olit tehnyt suosituksesi ennen täntä keskustelua, eli sillä ei nyt vielä ole mitään keskustelussa saatua lainvoimaa), vaan kumpikin ovat samalla viivalla (eikä siihen vaikuta sekään, kuka on ylläpitäjä tai ei vaan ainoastaan se, kumpi onnistuu perustelemaan paremmin). Sellaista kytttäystä en toivo, että käydään muuttamassa artoikkeleita edestakaisin, enkä varsinkaan sellaistaa kahdesta käytännössä samabarvoisessa asiasta salittaisiin muuttelu toisinpäin muttei toisin päin, jolloin päästäisiin kiusantekomielessä kyttäämään vain yhteen suuntaaan. Jos halutaan lisätä aina uusia sääntöjä, kun joku tekee jotain, niin se omn loputon suo. Tarvittaessa voiddan keskustella tapauskohtaisesti. Esimerkki epäonnistumisesta oli tuo, kun hyvä menettely siitä että tekijän nimi lähdevitteessä voi olla kummin päin vaan (etunimi tai sukunimi ensoin) kunhan on artikkelin sisällä yhtebnäisesti, muutettiin epäonnistuneesti niin, että saa muutella yhteen suuntaan muttei toiseen. Se pitäisi mielestäni perua, koska eihän sellaista ole tuossa en-wikipredian käytännössäkään. Tämä on kuitenkin sen verran marginaalinen asia, että että tekipä joku yksittäinen käytytäjä niin tai näin, niin mitään suurta haittaa siitä ei aiheudu, jos ei ruveta keksimällä keksimään olemattomista asioista ongelmia. Nythän on jo valmiina käytäntö, ewttä muokkaussota on kielletty ja erimielisyyksien ilmetessä on syytä keskustella,--Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2021 kello 12.11 (EET)

Näppituntumalla arvioin, että viitteiden listaamista harjoittaa pieni vähemmistö käyttäjistä, ja paljon suurempi osa laittaa viitteet artikkelin tekstin sekaan. Referenssinä voi käyttää vaikka tänä vuonna suositelluiksi valittuja yhdeksää artikkelia, joista vain yhdessä viitteet ovat artikkelin lopussa. Siksi sitä tapaa ei pidä systemaattisesti viedä artikkeleihin, koska se hyvin todennäköisesti häiritsee muitakin muokkaajia kuin minua. Eli ei anneta palaa vaan noudatetaan toista ohjettasi: "ei pidä korjata sitä mikä ei ole rikki". kyykaarme (keskustelu) 6. joulukuuta 2021 kello 13.31 (EET)

Oman kokemukseni perusteella voisin esim. suositella yhdenlaisissa tapauksissa yhtä viittaustapaa ja toisenlaisissa toista, ja kummallekin olisi eri tapauksissa myös hyviä perusteluja. En-wikin käytäntöön on ilmeisestikin päädytty siellä rauhansopimuksena suurten sotien jälkeen, ja se on sellaisena hyvä. Meillä suuria sotia tämän ympärillä ei ole toistaiseksi ollut, joten en nähnyt tarpeelliseksi ampua kärpäsiä tykillä, muttta tässähän ei nyt ole kukaan vielä kommentoinut noita kahta ehdotusmuotoilua (joista tietenkään kummankaan ei tarvitse olla lopullinen). Jos suuri sota tulisi, niin voidaan tietysti saattaa voimaan tuo koeteltu rauhansopimus, mutta kun sellaista ei vielä ole tullut niin esitin lievempää muoroilua, eli "tarvittaessa".--Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2021 kello 12.27 (EET)

Ja joka tapauksessa se keskustelun mahdollisuus oli jätetty tyuohon en-wikipediaan käytäntöönkin. Eli sielläkään kielto ei ole täydellinen. Pointtihan on juuri se että suositus ei kielto. Vain kielto on kielto.--Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2021 kello 12.34 (EET)

En jaksanut lukea muuta kuin viimeisen kappaleen, en tiedä mitä tarkoitat reflistillä (malline:reflist ohjaa Viitteet-mallineeseen). Normaalisti määriteltyjä viitteitä (eli suoraan tekstin sekaa merkatut) pystyy muokkaamaan helposti visuaalisella muokkaimella. Ongelmaksi muodostuu vain ne viitteet, joita osa käyttäjistä lisää suoraan viitteet-mallineen sisälle, kuten Jmk yllä kuitenkin sanoi, niin Visuaalinen muokkain näyttää nuokin viitteet, se ei vain osaa muokata niitä. Tätä voi testata esim. sivulla Abraham Lincoln, visuaalinen muokkain sanoo, että "Tämä lähde on määritelty mallineessa tai automaattisesti luotu ja sitä voi muokata vain wikitekstitilassa.". Stryn (keskustelu) 28. marraskuuta 2021 kello 10.36 (EET)

Nyt esitetyn asian kannalta se on silloin aika marginaalinen. Kaiken kaikkiaan noita viitelistoja (tai mikä tuon jutun nimi nyt ikinä onkaan) on aika harvoissa artikkeleissa ja lähinnä niitä käyttävät kokeneet muokkaajat laajoissa artikkeleissa tai jotkut hyvin spesifeihin aihepiireihin keskittyneet kokeneet muokkajat. (Vaikka toki niitä saisi mielellään käyttäää laajemminkin.) Visuaalista muokkainta taas usein suositellaan uusille muokkaajille (vaikka en olekaan aivan varma, viekö se heidät paremminkin ojasta allikoon). Silloin siis luulen että mitään ongelmaa tästä tulee hyvin harvoin, enkä esim. sen takia olisi suosittelematta tuon (mikä se nyt kiinä onkaan nimeltään, mutta ymmärsin, että sama johon Jmk viittasi ylempänä) käyttöä. Päin vastoin olisi toivóyttavaa, että visuaalinen muokkain opetettaisiin tunnistamaan tuo, mutta jos se ei onnistu, niin ei tietysti voi mitään. Mutta kuten sanottu, tämä atraien esittämä työkalu, josta en tiennyt ennen, voi myös vaikuttaa tähän. Mutta täysin selvänä näkisin, että tuo Jmk:n oivallus tämän yhden jutun käytöstä (mikä se nyt sitten onkin oikealta nimeltään) on ratkaisu wikitekstin käytettävyyteen wikitekstiä käyttäville. (Tämä oli samalla tiivistelmä pidemmästä yhteenvedostani yllä.)--Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2021 kello 10.57 (EET)

Tai siis oikeastaan, se viitelista (tai mikä ikinä se nyt onkaan nimeltään) soveltuu parhaiten lähinnä tapauksiin, joissa luodaan tai muokataan laajasti pitkiä artikkeleita tai luodaan sarjana paljon lyhyitä artikkeleita kerralla yhden käyttäjän toimesta. - Tai niissä sitä kai ainakin de facto eniten käytetään, ja siinä käytössä se on hyvin kätevä. - Kun taas artikeeleissa, joissa suuri määrä muokkaajia tekee muokkauksia ja artikkelia muokataan paljon ja pitkällä ajalla monen muokkaajan toimesrta, niin melko harva muokkaaja yleensä jaksaa sitä käyttää silloinkaan jos vaikka artikkelissa alkujaan olisi ollut tällainen lista. - Niin silloin sitä ei siis kokonaisuudessaan toteutuneessa tilanteessa tule käytettyä kovin paljon, vaikka se tekisikin wikitekstin käytettävyyden paremmaksi.--Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2021 kello 11.38 (EET)

Blaise Pascal on joskus valitellut ettei ole tiivistänyt asiaa. Samaa kuitenkin nyt toivoisi tuon vuodatuksen jälkeen. Kommentoin vain lyhyesti: verkossa ja paperilla olevat versiot pitäisi olla samoja, jos eivät ole niin kyseessä on kaksi eri lähdettä (ei saman eri versioita). Siinä tapauksessa ne olisi siis merkittävä eri lähteinä. Jos kyse on siitä, merkitäänkö viite tekstin joukkoon vain loppuun {{Viitteet}}-mallineen yhteyteen niin jälkimmäinen olisi suositeltava mutta ei se mitenkään pakollista ole nyt eikä jatkossakaan kun katsoo wp:n ohjeita, joka sallii melko löyhän viitteistyksen. Ipr1 (keskustelu) 5. joulukuuta 2021 kello 22.24 (EET)

Kaiken kaikkiaan pitäisin visuaalista muokkainta jonkin verran yliarvostettuna. Kun itse olen täydin koodaustaidoton humanisti ja tulen pystymetsän karvalakkiosastosta kaikessa teknisessä, niin ei se wikiteksti nyt niin vaikeaa voi olla. Ja kuiteknkin (niin kuin aikoinaan Wysiwyg-html-editoreilla msählätessä on huomattu), jos oikeasti jotain haluaa, niin sinne wikitekstiin joutuu kuitenkin joka tapauksessa menemään. Mutta tietysti nyt pitää katsoa, mikä se varsinainen ongeelma tuossa on. --Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2021 kello 09.52 (EET)

Wikitekstillä muokkaaminen on ihan kuin tavallista kirjoittamista tekstinkäsittelyohjelmalla. Siinä on muutama perusjuttu (lihavointi, kursiivi, wikilinkit, lähteiden merkitseminen ref-tagein), jotka oppii nopeasti ja ne muistaa helposti. Tekstinkäsittelyssäkin pitää osata valita oikea nappi, jota painamalla teksti muuttuu lihavoiduksi tai kursiiviksi. Wikitekstin osaamisesta on tehty mystistä ylivaikeaa mukamastiedettä, jota se ei ole. Asetan myös itseni lähtökohdiltani pystymetsäosastoon. -- Htm (keskustelu) 28. marraskuuta 2021 kello 10.51 (EET)

Käytännössä se kai on karvalakkiversio html-kielestä, jota moni vanhempaan ikäpolveen kuuluva aikoinaan ehti pakon edessä opiskella, paitsi että wikialustalla ulkoasu ja sivujen ja sivustojen rakenne tulee suoraan mediawikistä, ja wikitekstillä tuotetaan vain tekstisisältö ja kuvien ja taulukoiden liittäminen.--Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2021 kello 11.08 (EET)

﹫Urjanhai: Mikäli minulla on aikaa, niin pyrin täydentämään parametrien arvot ja mahdollisesti muuttuneen HTTPS-osoitteen. Tiedustelusi on tärkeä, toivottavasti konsensus saavutetaan ja ohjeita tarkennetaan. Tarkoituksenani ei ollut kritisoida ideaasi, vaan haluaisin yhtenäistä toimintatapaa muokkaamisessa. Tietyt paramametrit ovat oleellisia tiedon tarkistamiseen. Esimerkiksi on hyvä tietää ennen osoitteen valitsemista, että tiedostomuoto onkin PDF, ennen kuin selain on lataamassa tiedostoa. Minun mielestäni viitteiden merkitseminen artikkelin loppuun helpottaa kaikkien muokkausta ja erityisesti sisällöntuottajien työtä. Visuaalista muokkainta tulee kehittää eikä välttää käyttöä helpottavia toimintoja. ---raid5 28. marraskuuta 2021 kello 20.40 (EET)

Jos viitteet ovat tekstin seassa, niin niitä ei mielestäni tulisi siirtää artikkelin loppuun. Jos olen itse kirjoittanut artikkelin ja jättänyt viitteet tarkoituksella leipätekstin sekaan (minun voi esim. itse olla helpompi kehittää artikkelia jatkossa, koska olen tottunut siihen tapaan), niin se on häiritsevää, jos joku toinen siirtää ne artikkelin loppuun. kyykaarme (keskustelu) 28. marraskuuta 2021 kello 22.58 (EET)

Näkisin että joissain tilanteissa viitelista lopuussa on kätevä, ja joissain tilanteissa viitteiden lisääminen tekstiin. Siksi mielestäni kumpaakaan ei tulisi kiewltää vaan molemmat tulisi sallia. Ja ihan sama wikitewkstin ja visuaalisen muokkaimen kanssa. --Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2021 kello 09.27 (EET)

Kyllä minunkin mielestäni visuaalista muokkainta tulee kehittää. Voi olla että sitä kannattaisi käyttää enemmänkin. Epäilin tuossa siis vain lähinnä pyrkimystä ikään kuin "suojella" (uusia?) käyttäjiä wikitekstiltä. Silloin saattaa joskus mennä ainakin osa lapsesta pesuveden mukana, koska ei se wikitekstikään nyt oikeasti niin vaikeaa ole. Luultavasti monia visuaalisen muuokkaimen toimintoja silti voitaisiin käyttää paljon nykyistä enemmän. Mutta paradoksi lienee siinä, ettää niiden oppiminen on luultavasti vaikeampaa kuin wikitewkstin käytön oppiminen (vrt. Htm:n kommentti yllä: oikeastaan riittää kun oppii kaksoishakasulun, yksöishakasulun, kaksoiskaarisulun, pystyviivan, välilyönnin, asteriskin ja yhtäkuinmerkin). Mutta jos viitsii työläästi opiskella visuaalisen muokkaimem toiminnot, niin ne oivat ehkä ollakin käteviä. --Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2021 kello 09.25 (EET)

Liian yhtenäisiin toimintatapoihin ei ole syytä pakottaa. Tässäkin oli nyt kysymys vain yhdestä ohjeiden ja käytäntöjen ulkopuolisesta menettelystä, joka on ikään kuin "wikimurre". Nyt myös keskustelu toi esiin pari uutta tärkeää huomiota, jotka osittain muuttivat kokonaisasetelmaa.--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2021 kello 09.40 (EET)

Wikitekstin ongelma ei ole se, että sitä olisi hankala kirjoittaa tai ymmärtää vaan se, että tekstinpätkää joka on täynnä wikikoodia on äärimmäisen vaikea lukea. Konreettisimmin tämä on esillä mallineissa, mutta esimerkiksi tekstiä jossa on esimerkiksi lauseen sisällä useampia viitteitä on hankala muokata pelkkänä wikikoodina. Zache (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 13.07 (EET)

Näin todella on. Leipätekstikappale, jossa on muutama lause tekstiä ja jokaisen perässä rivikaupalla viitemallinetta, on wikitekstinä kauheata sotkua (riippumatta siitä onko viitteissä mukana pari tyhjää parametria vai ei). – Siihen auttaa viitteiden siirtäminen loppuun. Sen jälkeen lyhyet viitteet tekstin seassa ovat hyvin siistejä ja häiritsemättömiä. --Jmk (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 13.12 (EET)

Se on tunnetusti hankalaa (vaikka siihenhän oli tuo pienoisohjelma, joka näyttää wikitekstin koodiosat eri väreillä), mutta toisaalta toisessa vaakakupissa taitaa olla se, että, jos visuaalisella muokkaimella osuu tekemään jonkun virhesyötön, niin sitten joutuu kumminkin menemään sinne wikitekstiin tekemään korjauksia, ja se vasta vaikeaa on. Mutta täytyy samalla sanoa, että laiskana ja kiireisenä en ole paljon kokeillut visuaalista muokkainta. Pieni epäilys kuitenkin on, että pystymetsästä tulevalle se voi lopulta olla vaikeampi. Mutta puoltaa varmaan paikkaansa yhtenä vaihtoehtona nyt aloittaville käyttäjille. Vaikka tietysti voisi olla kiinnostavaa tutkia, että moniko saa siitä lopullisen peljätyksen ja heittää penselit santaan kun visuaalinen muokkain menee solmuun.--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 13.18 (EET)

﹫Urjanhai: Jonkinlainen yhteenveto olisi hyvä tehdä keskustelusta: alkutilanne, lopputulos, mahdollinen visuaalisen muokkaimen korjaustarve. Muokkausta helpottavia toimintoja ovat syntaksin korostus tarvittaessa (esimerkkikuva), viitteiden määrittely artikkelin loppuun pienoisohjelmista löytyvällä viite-erottimella. ---raid5 2. joulukuuta 2021 kello 22.51 (EET)

Viitteiden sijoittelusta ei ole yhteisesti sovittua tapaa, joten sen voi itse valita artikkelia tehdessään, mutta artikkelissa jo olevaa tapaa ei tule muuttaa pelkästään oman mieltymyksen mukaan. Sinulla on tainnut olla tapana käyttää viite-erotinta, mutta suosittelen ettet käytä sitä jatkossa sellaisissa artikkeleissa, joissa viitteitä ei ole jo valmiiksi listattu loppuun. kyykaarme (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 21.17 (EET)

Muokkausyhteenvedoistani näkee, että olen käyttänyt viite-erotinta juuri sellaisissa artikkeleissa, jossa viitteet ovat merkitty miten sattuu tekstin sekaan. Käyttämäni yhteenveto: ”viitteiden määrittely artikkelin loppuun viite-erottimella”. Onko kyse sinun mielipiteestäsi? Onko muita ylläpitäjiä, jotka haluavat minun muokkaavan vastoin nykyistä käytäntöä? Jos toimintani on vahingollista Wikipedialle ja tulkitsen käytännön virheellisesti, niin siinä tapauksessa minun muokkausoikeuteni tulee poistaa väliaikaisesti tai ikuisesti. ---raid5 4. joulukuuta 2021 kello 21.38 (EET)

@Raid5: haluan nyt aivan erityisesti muistuttaa, että tämä kysymys ei olee milläään tavalla minkään "ylläpitäjien" vallassa, vaan että kaikki käyttäjät ovat tässä samalla viivalla, ja että asioista päättävät Wikipedoiassa kaikki käyttäjät yhdessä. Yksittäisen ylläpitäjän mielipide ei siis paina sen enempää kuin sinun mielipiteesi yksittäisenä käyttäjänä. Ajattelua tyyliin "Wikipedia olen minä" saattaa esiintyä joillakin käyttäjillä, joista jotkut ovat ylläpitäjiä ja jotkut eivät, mutta en pitäisi sellaista ajattelua kovin hedelmällisenä.--Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 22.02 (EET)

Jos minulta yksittäisenä käyttäjänä kysytään, niin sanoisin, että kumpaakin tapaa saa kä'yttää ja ja kumpaakaan tapaa ei saa kieltää, koska tällasisesta pakottamisesta suuntaan tai toiseen tulee vain turhaa sählinkiä ja pahaa mieltä. --Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 22.04 (EET)

Paitsi siis jos yhteisellä päätöksellä järkiargumentein päädytään muuhun. Mutta omasta puolestani en näe tässä asiassa nykyisessä "antaa kaikkien kukkien kukkien kukkia" -systeemissä ongelmaa.--Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 22.08 (EET)

(Päällekkäinen muokkaus) Voin katsoa lopuviikosta, nyt en ehdi. Nuo kaikki mainittiin kyllä, ja monia muitakin (myös uusi työkalu, jolla kenttiä voi lisätä). Aikoinaan tuo muuten kätevä syntaksin korostus tahmasi niin, ettei sitä viitsinyt käyttää, vaikka se olikin muuten kätevä, mutta en ole vielä ehtinyt uudestaan testata, tahmaako enää nykyään. Kovin pakottavia sääntöjä ei mielestäni ole syytä olla, koska usein on niin, että yksi vaihtoehto sopii yksiin tilanteisiin ja toinen toisiin. --Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 21.56 (EET)

Odotan muiden ylläpitäjien kommentteja ennen muokkausteni jatkamista. ---raid5 4. joulukuuta 2021 kello 22.04 (EET)

Älä odota. Minä voin vastata: vältä turhia vastakkainasetteluja, eli älä lähde siirtelemään muiden tekemiä viitteitä mihinkään uuteen systeemiin. --Abc10 (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 22.17 (EET)

@Raid5: Toistan mitä sanoin yllä: ylläpitäjät eivät Wikipediassa päätä yhtään mitään. Päätöksenteko Wikipediassa on yhteisöllistä, ja siihen osallistuvat ylläpitäjät ja ei-ylläpitäjät täysin samalta viivalta. Tuo "suositus" jonka Käyttäjä:Kyykaarme yllä antoi on hänen henkilökohtainen mielipiteensä, ja oikeastaan ylläpitäjien tulisi olla äärimmäisen varovaisia antaessaan tuollaisia "suosituksia" henkilökohtaisen moielipiteensä pohjalta, jos (ja tässä tapauksessa ilmeisesti kun) niidmn pohjalla ei ole mitään yhteisöllistä konsensusta. Joskus tällaiset ylläpitäjien antamat suositukset voivat olla ja ovatkin perusteltuja, jos ne ovat suoraan ja riidattomasti johdettavissa yhteisöllisestä konsensuksesta, jolla on selkeästi ja yksiselitytteisesti laaja kannatus, mutta tämä on nähdäkseni nyt tässä puhdasta yksityisajattelua, jonka perusteet lepäävät tukevasti ilmassa. Niin kuin sanoin, niin Wikipediassa esiintyy sekä ylläpitäjien että ei-ylläpitäjien keskuudessa toisinaan ajattelutapaa "muokkaajayhteisö olen minä", mutta tätä ei ymmärtääkseni voi pitää suositeltavana.--Urjanhai (keskustelu) 5. joulukuuta 2021 kello 10.08 (EET)

Mahdollista päätöstä siis eivät tee ylläpitäjät, vaan kaikki keskusteluun osallistuvat ylläpitäjyydestä riippumatta. --Urjanhai (keskustelu) 5. joulukuuta 2021 kello 10.12 (EET)

Sanottakoon en-wikin käytännöistä/ohjeista tms. asiaa koskien: en:Help:List-defined_references#Guidelines: "List-defined references and references defined in the body of the article may be mixed on a page—this is not a technical limitation of the template. However, this may be confusing to ongoing editors, and should be normalized to a single style." en:Wikipedia:Citing_sources#Variation_in_citation_methods: "Editors should not attempt to change an article's established citation style merely on the grounds of personal preference, to make it match other articles, or without first seeking consensus for the change.", "If the article you are editing is already using a particular citation style, you should follow it." Stryn (keskustelu) 5. joulukuuta 2021 kello 10.25 (EET)

Tuo on hyvä lähtökohta ainakin asetelman hahmottamiselle. Pitää vain varoa, ettei tässä päädytä samalaaiseen epätasapainoisuutetn kuin aiemmin lähdeviitteiden etunimi-sukunimi-järjestyklsessä, jossa aiemmin tehtiin juuri noin, mutta sitten täysin järjettömästi muutettiin käytäntöä niin, että saa muuttaa toisinpäin muttei toisinpäin, mistä seurasi, että saa kiertää (käytännössä siis kiusantekomielessä) yksitäisten käyttäjien perässä tai muuten muuttelemassa merkintöjä toisinpäin muttei toisinpäin (mikä siis siinä on se epätasapainoisuus), vaikka aiemmin riitti että kunhan oli yhtenäinen menettely artikkelin sisällä ja muuten oli täysi vapaus. Eli jos tuo ehdoton alkuperäisen viitteistystavan noudattaminen nyt saatettaisiin voimaan, niin silloin joku voisi ruvetta kyttäämään artikkeleihin muun muokkauksen ohessa viittaustavan muutoksia tekeviä muokkaajia kiusantekomielessä ja käytännössä nollamuokkauksina kumoamaan heidään viitteistysmuutoksiaan. Tietysti tuossa on tuo pykälä: "without first seeking consensus for the change". Eli jos kysyisi asiasta vaikka artikkelin keskustelusivulla, niin sitten muuta mieltä olevat voisivat jojo ilmaista eriävän mielipiteensä - tai vaieta iäksi (tai siksi kunnes seuraavan kerran avaavat Wikipedian). Mutta sekin olisi kovin byrokraattista. Selvempi tapa kai näin pienessä wikissä (verrattuna massiiviseen wen-wikipediaan) olisi sallia esim. Käyttäjä:Raid5.n noudattama menettely, että jos muutenkin muokkaa artikkelia (siis oikeasti, eikä vain tekemällä erilaista siistimistä - koska tässähän molemmat viitteisrtystavat olisivat sallittuja, ja sallittua olisi vain yhdenmukaistus, mutta ei muuttelu edestakaisin näennäismuokkausten kylkiäisenä periaatteen vuoksi tai kiusantekomielessä tekemällä vain jonkun pikkumuokkauksen päästäkseen muuttamaan viitteistystapaa), niin saa lisätä listamuodon jos haluaa (ja tietysti varsinkin jos on molempia sekaisin), ja jos joku on sitä mieltä, ettei tulisi lisätä, niin keskiusteltakoon. Listojen purkamista pelkästään siitä riemusta että kiertelee artikkeleissa purkamassa listoja (tai tekemällä viikunanlehdeksi jonku pikkumuokkauksen sen lisäksi) sen sijaan en olisi valmis hyväksymään, vaan pikemminkin tälle pitäisi esittää perustelu ja kysyä etukäteen vaikka artikkelin keskustelusivulla lupaa. - Koska tuo lista kuitenkin on hyödyllinen työkalu, jonka käyttö vain on vähän vaikea oppia, ja silloin siis ymmärtääkseni on hyväksyttävä tilanne, että toiset käyttävät sitä ja toiset eivät, ja tämän tuloksena asitä toisissa artuikkeleissa on ja toisissa ei. --Urjanhai (keskustelu) 5. joulukuuta 2021 kello 11.16 (EET)

Minusta Raid5:n muokkaukset ovat juurikin sellaista "siistimistä", jonka ohessa ei pidä muuttaa artikkelin viittaustapaa. Mutta jos joku esimerkiksi laajentaa tynkäartikkelia huomattavasti ja pitää lista-muotoa parempana viitteille, niin se on mahdollisesti hyväksyttävää, jos se kerran helpottaa kyseisen muokkaajan toimintaa eli artikkelin laajentamista, eikä artikkelissa vielä ollut montaakaan viitettä. Kannattamasi "annetaan kaikkien kukkien kukkia" tarkoittaa tässä siis sitä, että jos kukat on jo istutettu tekstin sekaan, niin niitä ei tule repiä sieltä vain siksi, että siihen on olemassa pienoisohjelma, joka tekee repimisestä helppoa. Tämän voisi lisätä Wikipedia:Merkitse lähteet -sivulle esimerkiksi "Koska muokkaajien mieltymykset viittaustapojen suhteen vaihtelevat, eikä mikään tapa ole yleisesti ensisijainen, tulee artikkelissa jo olevaa viittaustapaa noudattaa, ellei sen muuttamiseen ole erityistä syytä. Yksittäisen artikkelin viittaustavasta kannattaa myös keskustella artikkelin keskustelusivulla ennen sen muuttamista." kyykaarme (keskustelu) 5. joulukuuta 2021 kello 12.17 (EET)

Jos noin on, niin siinä tapauksessa pitää ehkä pohtia, mikä menettelytapa valitaan tuollaisessa tapauksessa, jos noin on. Siitä olen yhtä mieltä, että jos laajentaa artikkelia huomattavasti niin saa valita viittaustavankin. Ja varsinkaan missään nimessä ei pidä luoda mitään toispuolista suositusta, että yhteen suuntaan saisi muuttaa muttta toiseen ei. Tuota ehdotusta voisin muuttaa seuraavasti: "Koska eri tilanteissa eri viittaustavat saattavat olla perusteltuja, eikä siksi mikään tapa ole yleisesti ensisijainen, on suositeltavaa noudattaa pääsääntöisesti artikkelissa jo olevaa viittaustapaa. Yksittäisen artikkelin tai artikkelijoukon viittaustavasta voi tarvittaessa keskustella." - Eli ei siis pakoteta jokaisen viittaustavan muuttamisen kohdalla ensin kysymään lupaa (eli käytännössä odottamaan muutamaa päivää), vaan voidaan keskustella tarvittaessa, jos aihetta on. Korkeintaan lupaa etukäteen voisi kysyä, jos on tarkoitus sarjatyönä tehdä viitaustavan muutos suureen määrään artikkeleita.--Urjanhai (keskustelu) 5. joulukuuta 2021 kello 15.04 (EET)

Tosinhan vastaperusteeksi listan käyttöä vastaan on esitetty yllä, ettei visuaalinen muokkain tue sitä. Mutta kun tosiasiallinen tilanne kuitenkin on se, että listaa joka tapauksessa nyt käytetään osassa artikkeleita, ja että lista työkaluna on hyödyllinen, niin oma näkemykseni on, ettei lisytan käyttöä tällä perusteella olisi syytä rajoittaa. Kuitenkin tästä voidaan tarvittaressa keskustella.--Urjanhai (keskustelu) 5. joulukuuta 2021 kello 11.24 (EET)

Jos tämä Wikipedia edes yrittää olla jonkin sortin "vapaa tietosanakirja", ei kannata tehdä liian yksityiskohtaisia sääntöjä ja muokkaustapoja on sallittava monenlaisia. Piste. --Höyhens (keskustelu) 6. joulukuuta 2021 kello 08.35 (EET)

Niin kuin ylempänä sanoin, ei pidä korjata sitä mikä ei ole rikki. --Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2021 kello 08.38 (EET)

Luonnontieteellisten Suur-Suomen karttojen piirtäminen

Hei, osaisikohan joku tehdä näistä kahdesta kartasta (https://yle.fi/uutiset/3-11681380) Wikipediaan sopivat? --Talvipäivänseisaus (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 14.30 (EET)

Muistelisin, että aikoinaan jku halusi saada joskus 1950-luvulla ilmestyneestä Suomen historian kartastosta Wikipediaan kartan aiheesta Suomen linnaläänit. Se oli samantapainen kuin tuo, en muista oliko yksi- vai kaksivärinen. Siitä joku teki tällaisen:

Eli tulkittiin siis kai niin että tekijänoikeus ei ole esteenä jos piirtää itse uudelleen. Mutta jos tuo kartta on jo vuodelta 1899, niin mahtaisiko sen saada ladata Wikimedia commonsiin jopa suoraan? Vai estääkö tekijänoikeus (Riippuen siitä, milloin tekijä on kuollut). Tämä kuuluisi oikeastaan sivulle Wikipedia:Kahvihuone (tekijänoikeudet).--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 14.43 (EET)

Tuo Suomen kartaston I laitos 1899 löytyy suuremmista kirjastoista. Sieltä sen voisi ehkä skannata paremmallakin laadulla. (Tai pitää kai jopa tsekata, etteikö mahdollisesti löytyisi omassta kirjahyllystä.) --Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 14.46 (EET)

Samoin tuo toinenkin löytyy suuremmista kirjastoista.--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2021 kello 14.49 (EET)

Kirjasta skannaamiseen ei välttämättä liity ongelma kartan tekijänoikeuksien kanssa, koska kartta on niin vanha. Ongelmia liittynee ennemminkin kirjan tekijänoikeuksiin, jos teos on esimerkiksi 1950-luvulta. Siksi ajattelin kysellä uudelleenpiirtämistä, sillä se on käsittääkseni aivan sallittua.--Talvipäivänseisaus (keskustelu) 2. joulukuuta 2021 kello 23.21 (EET)

Tuo linnaläänoikartta on tehty uudelleenpiirtämällä. Noista tässä mainituista tuo 1899 tehty voi jo olla tekijänoikeuksista vapaa, mutta silloinkin uudelleenpiirrtäminen on mahdollista. Kun nuo kuvat netissä ovat kovin pieniresoluutioisia, niin uudelleenpiirtäminenkin luultavasti onnistuu parhaiten tekemällä ensin skannaus.--Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2021 kello 11.51 (EET)

En siis ala suinkaan kinaamaan tästä asiasta, mutta kysyn vaan: Mikä on "Luonnontieteellinen Suur-Suomi"? --Höyhens (keskustelu) 6. joulukuuta 2021 kello 08.39 (EET)

Suur-Suomea ajaneet tahot perustelivat näkemyksiään puolustusstrategisilla sekä kulttuurillisilla ja kielellisillä tekijöillä, kuten sillä, että karjalaisten ja Inkerin alueen suomalaisten kulttuuri ja kieli muistuttavat paljon suomalaisten kulttuuria ja kieltä. Samaan aikaan luonnontieteilijät hahmottelivat Suur-Suomen rajoja luonnontieteen pohjalta. He vertailivat biotooppeja ja kallioperää ja pohdiskelivat, milloin biotoopit ovat niin erilaisia, että ne eivät enää ole tyypillisiä suomalaisten tai suomensukuisten kansojen elinympäristölle. Lisäksi he tutkivat ja kartoittivat kallioperää samalla periaatteella. Se, että Suomi on peruskallion päällä, on harvinaista Euroopassa. Esimerkiksi pääosa Venäjästä ei ole. Tätä perustetta käyttäen sitten hahmoteltiin luonnonmaantieteellisiäkin Suur-Suomen rajoja, eikä niistä kirjoiteta tällä hetkellä Suur-Suomea käsittelevässä artikkelissä, vaikka ne olisivat sinne ihan hyvä lisä.--Talvipäivänseisaus (keskustelu) 6. joulukuuta 2021 kello 11.06 (EET)

Nelikopteri Wikimedia Suomelle?

Wikimedia Commonsin puolelta tuli ehdotus, että Wikimedia Suomi voisi hankkia nelikopterin valokuvaamista varten jota wikimedistit voisivat sitten lainata. Tein suunnittelua varten projektisivun Wikimedia Commonsiin. Sinänsä idea on hyvä, koska nykyään laitteiden kuvanlaatu on käyttökelpoista ja laitteella saa kuvia joita ei muuten pystyttäisi ottamaan. Esikuvana voidaan käyttää tässä Saksan wikimedian lainattavaa nelikopteriprojektia.

Kysymykset tässä ovat oikeastaan se, että

• Pitäisikö painottaa nelikopteri valinnassa sitä, että sillä saa parempia kuvia vai sitä, että laitetta ei saa helposti rikki?
• Millainen prosessi siinä on, että laitteelle tulee riittävästi käyttöä, koska hyllyyn pölyttymään sitä ei kannata hankkia?
  • WMFI sinänsä painottamassa yleisötoimintaansa ulkotoimintaan koronan takia niin uskoakseni ainakin osa käyttötarkoituksista löytyy suoraan tätä kautta, mutta pitäisikö olla esimerkiksi lista asioista joita halutaan kuvattavan?

Commonsin projektisivu

• c:Commons:Wikimedia Finland/nelikopteri

--Zache (keskustelu) 3. joulukuuta 2021 kello 11.17 (EET)

Kommenttina tuohon, että Käyttäjä:Kallerna, joka on myös Commonsissa ylläpitäjänä ja aktiivinen siellä muutenkin, on viime aikoina lisännyt commonsiin suuren määrän korkealta ilmasta otettuja kuvia. En osaa arvioida, onko niissä käytertty ilma-alusta vai jotain tämmöistä, mutta voisi kuvitella, että ehkä jotain tämmöistä.--Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2021 kello 11.48 (EET)

Kun tuolla mainitaan "rekisteröitynyt droneioperaattori", niin saako ilman tuollaista rekistreröitymistä ylipäätään lennättää? Tai jos saa, niin suuriko on riski, että tulee haavereita, so. että esim. drone hajoaa tai tippuu jonkun niskaan, säilörehupeltoon tms.? Taannoin satuin olemmaan paikalla kun tehtiin dronekuvausta, niin silloin esim. joku petolintu kiinnostui dronesta, mutta lähti lopulta pois, ja sitten tuli sade (jota drone ei kesrä), ja drone piti kutsua nopeasti kotiin. --Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2021 kello 11.59 (EET)

Juu, on tässä riskinä sekä se, että drone hajoaa tai että sillä rikotaan jotain muuta. Eli ainakin aluksi pitäisi huomioida tämä ja keskittyä kuvaamaan paikoissa jotka eivät ole "onnettomuusalttiita" ja vasta kun ollaan saatu kokemusta siirtyä kuvaamaan jotain monimutkaisempaa. Tämä on yksi asia joka pitää miettiä. Yli 250g droneja ei saa lennättää ilman rekisteröitymistä ja teoriakokeen tekemistä. Zache (keskustelu) 3. joulukuuta 2021 kello 12.18 (EET)

Itselläni ei ole noista mitään kokemusta, mutta laitteen hintahan varmaan motivoi varsin takapainoiseen toimintatapaan.--Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2021 kello 13.34 (EET)

... sekä myös DJI caren ja vakuutuksen hankkimiseen, mutta sinänsä nimenomaan laitteen hinta ja yhdistettynä siihen, että sillä saa dokumentaarisesti mielenkiintoista sisältöä on se miksi sen voisi nimenomaan hankkia yhteiseksi. Eli saadaan laitteistoa joka on käytön kannalta kiinnostavaa, mutta myös samalla sellaista ettei yksinään pysty sellaista hankkimaan. Zache (keskustelu) 3. joulukuuta 2021 kello 14.37 (EET)

Täydensin commonsin projektisivua sen verran, että lisäilin sinne vastaantulleita asioita. Kaikissa nelikoptereissä on näemmä elektronisen sulkimen nopeus (rolling shutter) on sellainen, että se pitää huomioida valokuvauksessa. Toinen vastaantullut asia on, että vanhemmissa DJI:n vehkeissä on paremmat softat valokuvausta ajatellen, mutta olen itse tullut sille kannalle, että uudempien nelikopterien merkittävästi parempi kuvanlaatu on kriittisempi ominaisuus kuin se, että mikä on softan tilanne juuri nyt. Lisäksi Dji on lisäämässä Mavic Air 2S:n tuen ohjelmistokehityskirjastoihinsa 31.12.2021 päivityksessä jonka jälkeen myös sitä voisi ohjata myös kolmannen osapuolen ohjelmistoilla joka osaltaan ratkaisee tuon ohjemistotuen esimerkiksi esiohjelmoitujen kuvausreittien osalta. Mavic 3:n osalta ei ole tiedossa milloin Dji olisi lisäämässä sitä SDK:nsa. Tämä on oikeastaan se syy miksi olisin itse painottumassa tuohon Mavic Air 2S:ään. --Zache (keskustelu) 5. joulukuuta 2021 kello 10.34 (EET)

Jatketaan tätä sen verran, että Wikimedia Suomen hallituksen kokouksessa tultiin siihen tulokseen, että Mavic Air 2S olisi parempi valinta kuin Mavic 3:n. Pääasialliset perusteet on, että se on toimintavarmempi ja ero kuvanlaadussa ei ole niin suuri, että meidän käyttötarkoituksessa sillä olisi suurtakaan eroa. Olennaisempaa on se, että laite on sellainen että sen saa helposti ilmaan, se tulee ehjänä alas ja että rikkoutuessaan pystytään korjaamaan tai korvaamaan se uudella ilman että tämän pelko estää meitä käyttämästä sitä.--Zache (keskustelu) 8. joulukuuta 2021 kello 11.19 (EET)

Mitään en tiedä nelikoptereista, mutta kannatan sen hankkimista ja suostun ehkä jopa opettelemaan ja kuvaamaan Varsinais-Suomen alueella. Monesti olen miettinyt, että tuostakin saisi hyvän kuvan ilmasta käsin. --Vnnen (keskustelu) 8. joulukuuta 2021 kello 10.46 (EET)

Ratamo tv-sarjan vikasta jaksosta puuttuu katseluluvut.

Voisko joku etsii ja lisätä, on nyt aika oudon näköinen. Heti osui silmään. Nira1234567 (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 03.34 (EET)

Etsi itse samasta lähteestä mistä muutkin ovat, tai jostain muualta. Jos et löydä, asia ei ole kovin tärkeä. Yksittäisiä artikkeleita koskevat pyynnöt ja kysymykset pitäisi kirjoittaa vain kyseisen artikkelin keskustelusivulle, kuten olet tehnytkin, ei kello kolme yöllä viiden minuutin odottelun jälkeen myös tänne ihmetellen miksei kukaan tee mitään. Kotivalo (keskustelu) 4. joulukuuta 2021 kello 11.52 (EET)

Kilonpuiston koulu

Mikä tuossa sivussa on niin ihmeellistä? Ollut viime kuukaudet vandaalien suosikkikohteena. Pitäisi varmaan suojata niin johan rauhoittuisi vähän tämä touhu. --Hä (keskustelu • muokkaukset) 6. joulukuuta 2021 kello 18.56 (EET)

@Hä: Suosittelen siirtämään pyynnön ylläpitäjien ilmoitustaululle, vaikka olenhan tuota minäkin pariin otteeseen pyytänyt. Asialla on eilisen perusteella Cindercat-vandaali et al. Vyörykkä (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 11.29 (EET)

@Vyörykkä: oltiin tarkoitettu lähinnä yleiseksi kysymykseksi, ja Anr ehtikin jo suojata sivun. --Hä (keskustelu • muokkaukset) 8. joulukuuta 2021 kello 16.59 (EET)

Naismuokkaajaa etsitään haastatteluun

Hei! Eräs lehti etsii haastatteluun naista, joka on harrastanut Wikipediaa vähintään pari vuotta ja tekee yleensä päivityksiä vähintään muutamia kertoja kuukaudessa. Jutussa haastatellaan myös muita vapaaehtoistöitä tekeviä naisia. Jos kiinnostaa, ja toivottavasti kiinnostaakin, että saadaan uusia roolimalleja, laita minulle Wikipedian kautta viestillä sähköpostiosoitteesi (tai muuta kautta, niin välitän tietosi eteenpäin. Kiitos! Jjanhone (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 08.51 (EET)

Mikä lehti? --Abc10 (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 08.54 (EET) @Jjanhone --Abc10 (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 09.43 (EET)

Sain yhteydenoton ja kerroin lehden nimen hänelle. Jos/kun juttu toteutuu, laitan lehden nimen ja numeron medialuetteloomme. :) Jjanhone (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 12.51 (EET)

Outoa ettei lehti itse hae avoimesti haastateltavia, kuten tapana on. --Abc10 (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 13.42 (EET)

Epäsuora kysymykseni poistettiin. Jos kaupallinen toimija saa korvauksen, ei kai siinä ole mitään häpeämistä. --Abc10 (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 13.51 (EET)

No kysytään sitten suoraan. Maksaako haastattelua kaipaileva lehti Jjanhonelle siitä, että hän kyselee Kahvihuoneessa kiinnostuneita? Jjanhonella ei ole mitään velvollisuutta kertoa omista raha-asioistaan, mutta jos syytös on perätön, kuten epäilen, olisi hyvä saada asiaan selvyys. --Miihkali ^{(K • M)} 7. joulukuuta 2021 kello 13.52 (EET)

Ei maksanut. :D Lehti tarvitsi apua haastateltavan löytämiseen, koska wikipedistit ovat anonyymejä ja useimmiten myös sukupuolettomia. Minut he löysivät, koska puhun Wikipediasta julkisesti omalla nimelläni. Kysyin haastateltavaa myös Facebookissa Wikipedian ystävät -ryhmässä, enkä tiedä kumpaa kautta viestini tavoitti vastaajan. Jjanhone (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 14.00 (EET)

Niin arvelinkin. Harvemmin lehdet maksavat haastatteluista, siinä on kaikenlaisia eettisiä ongelmia. --Miihkali ^{(K • M)} 7. joulukuuta 2021 kello 14.07 (EET)

Lehdet kai saattavat käyttää eri kanavia hankkia haastatteluja. HS:n nyt-liitteessä oli joku aika sitten parin Wikipedistin oikein hyvä ja informatiivinen haastattelu. Siihen haastateltavia ilmeisesti ei oltu kys4elty tätä kautta, tai en ainakkaan muista panneeni merkille, että olisi kyselty (voi kyllä olla että on mennyt ohikin). Samoin haastatteluja Wikipedisteistä on ollut muutenkin. Voisi kuvitella että esim. saatetaan kysyä joltain, että "tiedätkö ketään" tai joku ehkä voi ottaa yhteyttä wikipedisteihin suoraankin.--Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 14.02 (EET)

Mjoh, Wikimedia Suomi ja myös suomenkielinen Wikipedian lehdistövastaava (Haltiamieli) saa aina välillä kyselyitä löydettäisiinkö haastateltavia jollain tietyllä kriteerillä. Kriteeri voi olla esimerkiksi maantieteellinen alue jos kyse on vaikka maakunnallisesta lehdestä tai kieli jos on kyse esimerkiksi ruotsinkielisestä mediasta tai vaikka ikä tai sukupuoli. Eli yleensä siinä on joku laajempi kokonaisuus taustalla siinä minkälaista henkilöä etsivät. Zache (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 16.41 (EET)

Jalkapallokenttien nimet

Pitäisi siivoilla jalkapallokenttien hetkellisiä mainosnimiä pois kenttien pitkää historiaa käsittelevien artikkelien nimistä - ihan kuten on tehty jääkiekkohallien osalta. Keskustellaanpas ainakin seuraavista nimistä. --Aulis Eskola (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 09.18 (EET)

Bolt Arena

Bolt Arena nimelle Töölön jalkapallostadion. Aiemmin Finnair Stadium, Sonera Stadium ja Telia 5G Areena. --Aulis Eskola (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 09.18 (EET)

Töölön jalkapallostadion kuulostaa hyvältä ainakin mutulla. Artikkelin sisällön osalta on syytä muistaa synkronointi artikkelin Töölön pallokenttä kanssa. --Lax (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 09.46 (EET)

Elisa Stadion

Elisa Stadion nimelle Hietalahden jalkapallostadion. --Aulis Eskola (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 09.18 (EET)

KSOY Stadion

KSOY Stadion nimelle Saviniemen jalkapallostadion. Aiemmin Kymenlaakson Sähkö Stadion. --Aulis Eskola (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 09.18 (EET)

Mustapekka Areena

Mustapekka Areena, Aiemmin Fair Pay Areena. Mikä olisi pysyvä nimi? --Aulis Eskola (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 09.18 (EET)

Olisiko Oulunkylän liikuntapuiston kenttä sopiva nimi? --Aulis Eskola (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 11.06 (EET)

OmaSp Stadion

OmaSp Stadion? --Aulis Eskola (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 09.18 (EET)

Valio Areena

Aiemmin Mondo Areena. Mikä olisi pysyvä nimi? --Aulis Eskola (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 09.18 (EET)

Olisiko Lapinlahden urheilukenttä sopiva artikkelinimi? --Aulis Eskola (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 11.39 (EET)

Veritas Stadion

Veritas Stadion nimelle Kupittaan jalkapallostadion. --Aulis Eskola (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 09.18 (EET)

Artikkelin sisältö kattaa myös ajan ennen Veritas Stadionia, joten Kupittaan jalkapallostadion on looginen nimi huolimatta siitä, että Veritas Stadionilla on ollut poikkeuksellisen pysyvä sponsorinimi. --Lax (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 09.46 (EET)

Wiklöf Holding Arena

Wiklöf Holding Arena nimelle Idrottsparken (Maarianhaminassa). --Aulis Eskola (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 09.18 (EET)

Pesäpallokenttien nimet

Pitäisi siivoilla pesäpallokenttien hetkellisiä mainosnimiä pois kenttien pitkää historiaa käsittelevien artikkelien nimistä - ihan kuten on tehty jääkiekkohallien osalta. Keskustellaanpas ainakin seuraavista nimistä. --Aulis Eskola (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 09.31 (EET)

Kerubi Stadion

Siirretään nimelle Mehtimäen pesäpallostadion. --Aulis Eskola (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 09.31 (EET)

Kotijoukkue Areena

Kotijoukkue Areena oli aiemmin Ilkka-areena. Mikä olisi pysyvä nimi? --Aulis Eskola (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 09.31 (EET)

• Pesäpalloliiton sivuilla Seinäjoen pesäpallostadion. --PtG (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 09.48 (EET)

Ehdotan siirrettäväksi nimelle Seinäjoen pesäpallostadion --Aulis Eskola (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 11.11 (EET)

KSS Energia Areena

KSS Energia Areena?

• Pesäpalloliiton sivuilla Kouvolan pesäpallostadion. --PtG (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 09.48 (EET)

MiiluAreena

MiiluAreena, Rännäri (Raahessa).

• Pesäpalloliiton sivuilla Rännärin pesäpallostadion. --PtG (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 09.48 (EET)

Ehdotan siirtoa nimelle Rännärin pesäpallostadion.

Google:

• MiiluAreena 2 770
• Rännärin pesäpallostadion 1 120
• Miilu Areena 1 080 --Aulis Eskola (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 11.22 (EET)

Ravintola Taro -areena

Ravintola Taro -areena nimelle Ylistaron urheilupuiston pesäpallostadion. --Aulis Eskola (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 09.31 (EET)

• Pesäpalloliiton sivuilla Urheilupuiston kenttä. --PtG (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 09.48 (EET)

Skaala-areena

Skaala-areena nimelle Hyllykallion pesäpallostadion. Aiemmin Värimiehet Areena. --Aulis Eskola (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 09.31 (EET)

Sähkökoje Areena

Sähkökoje Areena nimelle Koskenkorvan pesäpallostadion. --Aulis Eskola (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 09.31 (EET)

• Pesäpalloliiton sivuilla Koskenkorvan pesäpallostadion. Kotivalo (keskustelu) 8. joulukuuta 2021 kello 10.21 (EET)

Topteam-Areena

Topteam-Areena nimelle Otanlahden pesäpallokenttä. --Aulis Eskola (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 09.31 (EET)

Säävälät Oy Areena

Säävälät Oy Areena nimelle Sarkkirannan pesäpallostadion. --Aulis Eskola (keskustelu) 7. joulukuuta 2021 kello 09.31 (EET)