Nokkamonnit

Nokkamonnit
Farlowella acus
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka:	Luukalat Osteichthyes
Luokka:	Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka:	Neopterygii
Lahko:	Monnikalat Siluriformes
Heimo:	Imumonnit Loricaria
Suku:	Nokkamonnit Farlowella Eigenmann & Eigenmann, 1889
Katso myös
Nokkamonnit Wikispeciesissä   Nokkamonnit Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Nokkamonnit (Farlowella) on ulkonäöltään puutikkua muistuttavien kalojen suku, johon kuuluu yli 20 lajia. Nokkamonnilajit muistuttavat toisiaan ulkonäöltään hyvin paljon.

Alkuperä

Nokkamonnit ovat kotoisin Etelä-Amerikasta, Amazonista. Ne viihtyvät kohtuullisesti virtaavissa, lämpimissä, tummissa vesissä.

Ulkonäkö ja käyttäytyminen

Kaikilla nokkamonneilla on hyvä suojaväritys, ne muistuttavat sekä väritykseltään että ulkomuodoltaan erehdyttävästi puutikkua. Niiden suu on muuttunut imukupiksi, jolla monnit pystyvät tarrautumaan erilaisille pinnoille. Nokkamonnit ovat jäykkiä ja hitaita kaloja, ja se ne ovat huonoja uimareita. Enimmäkseen ne köllöttelevät kasvien varsilla ja puiden vedenalaisilla oksilla. Nokkamonnit eivät ole varsinaisia parvikaloja, mutta viihtyvät selkeästi parhaiten lajitoverien seurassa. Nokkamonnit kasvavat lajista riippuen 15–25 cm:n pituisiksi. Uroksen nokkaan kasvaa ”parta” ja naaraalla on kutuaikaan pyöreä vatsa. Eri nokkamonnilajit erottaa pituuden lisäksi mm. värityksen ja nokan pituuden ja muodon perusteella. Eräät lajit voi erottaa toisistaan vatsapuolen suomukuvion avulla.

Nokkamonni akvaariossa

Yleisin akvaariokaupoista löytyvä nokkamonnilaji on juovanokkamonni (Farlowella vittata). Todellisuudessa kyseistä kalaa ei ole Suomeen koskaan tuotukaan, vaan kyseiset kalat ovat joko eri nokkamonni lajien hybridejä, tai jotain muuta samantapaista nokkamonnilajia. ^lähde?

Nokkamonnien lajiakvaarioksi riittää jo 150-litrainen akvaario, joka on sisustettu kepeillä, kannoilla ja runsaalla kasvillisuudella. Erityisesti pystyjä ja suoria kasveja tulisi suosia. Paras akvaarion koko tälle kalalle on kahdesta sadasta litrasta ylöspäin, varsinkin jos sitä aiotaan pitää seura-akvaariossa, jossa on muitakin kalalajeja. Nokkamonnia voi pitää myös muiden kalojen kanssa seura-akvaariossa. Nopeita ja ahneita allaskavereita tulisi kuitenkin välttää. Parhaita asuinkumppaneita ovat monniset, sampimonnit, lämpimän veden tetrat, rasborat, jotkin nuoliaiset ja rihmakalat. Akvaariossa saisi olla kohtuullinen virtaus. Nokkamonnit kutevat mieluiten virrakkaassa akvaariossa.

Vesi

Nokkamonnit viihtyvät vedessä, joka on lämpötilaltaan 25–28-asteista ja jonka pH on 6–7. Veden tulisi olla myös pehmeää. Nokkamonnit ovat herkkiä nopeille veden laadun muutoksille, siksi niiden akvaarion vettä pitäisi vaihtaa usein, mutta vähän kerrallaan.

Ravinto

Nokkamonnit ovat kasvinsyöjiä, ja niille kelpaavat niin kurkku kuin kesäkurpitsakin. Myös teolliset kasvispitoiset imumonninruoat kelpaavat niille. Monesti luonnosta pyydystetyt yksilöt ovat kotiutumisvaiheessa kranttuja syömään teollisia ruokia.

Lisääntyminen

Nokkamonnit saa helposti lisääntymään. Ne kutevat sileälle pinnalle vuolaasti virtaavaan paikkaan. Akvaariossa yleensä akvaarion etulasiin, jos siihen sattuu voimakas virtaus.

Veden tulisi olla lämmintä, mutta melko hapekasta. Koiras vahtii kutua. Poikaset kuoriutuvat veden lämpötilasta riippuen parissa viikossa. Vaikka nokkamonnit kutevatkin helposti, poikasten kasvattaminen aikuisiksi on vaikeaa ja aikaa vievää. Paras vaihtoehto poikasten kasvattamiselle on runsaskasvinen lajiallas, jossa aikuiset ja poikaset voivat elää rinnatusten. Kasvinsyöjänä nokkamonni ei koske jälkikasvuunsa.

Aiheesta muualla

• Species in the genus Farlowella. (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)