Oulanka
Oulanka (paikallinen muoto Oulunka, myös Oulangansuu, Oulungansuu;[1] ven. Оланга, Olanga) on entinen kylä ja volosti Karjalan tasavallan Louhen piirin Kiestingin kunnassa Venäjällä. Se sijaitsi Pääjärveen laskevan Oulankajoen suussa 60 kilometriä Kiestingistä linnuntietä luoteeseen.
Oulanka Оланга, Olanga |
|
---|---|
Näkymä Kivakkatunturilta kohti Oulankajoen suuta. |
|
Oulanka |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjä |
Tasavalta | Karjalan tasavalta |
Piiri | Louhen piiri |
Kunta | Kiestinki |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | entinen kylä |
Väkiluku | 0 |
Pääjärven alkuperäinen saamelaisasutus karjalaistui 1700-luvun aikana. Seudun ensimmäiset kylät, Kuntikylä, Oulangansuu ja Sohjanansuu, syntyivät 1700-luvun alussa. 1800-luvulla muuttoliike jatkui pohjoiseen kohti Vienanmeren Kantalahtea.[2]
1800- ja 1900-lukujen vaihteessa seudun kylät muodostivat Arkangelin läänin Kemin kihlakuntaan kuuluneen Oulangan volostin eli kunnan, joka jakautui Kuntikylän, Oulangan, Sohjanansuun ja Soukelon kyläkuntiin[3]. Se rajoittui pohjoisessa Kantalahden, idässä Koudan ja Kiestingin sekä etelässä Pistojärven volosteihin ja lännessä Suomeen[4]. Vuonna 1905 volostissa oli 18 kylää ja yli 1 700 asukasta. Oulangan kyläkuntaan kuuluivat kirkonkylän lisäksi Taavon (ven. Tavanga) ja Vartielammen (Vartalambino) kylät sekä Kormohonkylän (Karmanga), Kostovaaran (Koštovara) ja Ukonniemen (Tsipringa) uudiskylät, joissa oli yhteensä 424 asukasta. Oulangan kylässä oli 33 taloa, kirkko, koulu ja 198 asukasta.[5]
Vuonna 1927 Oulangan volosti liitettiin Kiestingin piiriin[6]. Se muodosti lähikylineen kyläneuvoston, johon kuuluivat myös Kankahaisen (ven. Borovskaja), Kormohonkylän, Kostovaaran, Taavon ja Vartielammen kylät. Vuonna 1933 kyläneuvostossa oli 530 asukasta, joista yli 90 % oli karjalaisia ja loput etupäässä venäläisiä.[7]
Oulangan kyläneuvosto liitettiin Niskan kyläneuvostoon vuonna 1959[8]. Myöhemmin kylä jäi Kumajoen säännöstelyaltaan vedenpinnan alle.
Oulangan seutu on kuuluisa luonnonkauneudestaan. Sen nähtävyyksiä ovat Päänuorunen ja Kivakkatunturi sekä Oulankajoen mahtava Kivakkakoski.[1] Entisen volostin kylistä ovat nykyään asuttuja vain Niska ja Murmanskin alueeseen kuuluva Koutajärvenpää. Alueella sijaitsee Paanajärven kansallispuisto.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Tietosanakirja, kuudes osa, s. 1712–1714. Helsinki: Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1914.
- ↑ Pöllä, Matti: Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset 1600–1800-luvulla, s. 196–204. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1995. ISBN 951-717-893-X
- ↑ Spisok naseljonnyh mest Arhangelskoi gubernii k 1905 godu, s. 202–203. Arhangelsk: Arhangelski gubernski statistitšeski komitet, 1907.
- ↑ Härkönen, Iivo (toim.): Karjalan kirja, s. 828. Porvoo–Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1932.
- ↑ Spisok naseljonnyh mest Arhangelskoi gubernii k 1905 godu, s. 202–203. Arhangelsk: Arhangelski gubernski statistitšeski komitet, 1907.
- ↑ Karjalan kirja, s. 844.
- ↑ Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 1. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
- ↑ Izmenenija administrativno-territorialnogo ustroistva KASSR v 1958–1959 godah resources.krc.karelia.ru. Viitattu 6.8.2015. (venäjäksi)
Vienan Karjala |
| ||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Aunuksen Karjala |
|